Rauhankatu (Turku)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rauhankatu alkaa Puolalanpuiston länsilaidalta.
Rauhankatu 3:n ja Humalistonkatu 16:n 13-kerroksiset tornitalot, Aarne Ehojoki ja Veijo Kahra 1956–1957.
Mikaelinkirkko ja Rauhankadun varren puutaloja Port Arthurissa.

Rauhankatu on Turun Puolalanmäen länsipäästä läpi VIII kaupunginosan eli Port Arthurin kulkeva, Aurajoen suuntainen katu. Noin puolentoista kilometrin mittaisen Rauhankadun varrella sijaitsevat muun muassa Mannerheiminpuisto ja Mikaelinkirkko.

Rauhankatu alkaa Puolalanmäen juurelta ja ylittää muun muassa Humalistonkadun sekä Koulukadun ja Puistokadun, jatkuu läpi Portsan puutaloalueen ja päättyy Annankatuun Portsan länsipäässä. Rauhankatu on melko hiljainen, koska valtaosa liikenteestä, muun muassa bussireitit, on ohjattu kulkemaan pitkin Rauhankadun eteläpuolella kulkevaa samansuuntaista mutta leveämpää Puutarhakatua. Rauhankatu on valtaosin asfaltoitu, mutta kahden viimeisen korttelin osuudelta mukulakivipintainen.

Rauhankatu 1:ssä Puolalanpuiston reunassa sijaitsee W:m Crichton & C:o -telakan johtajan John Edward Eagerin itselleen 1900-luvun alkuvuosina rakennuttama jugendtyylinen huvila, jossa on vuodesta 1984 toiminut Park Hotel. 1960- ja 1970-luvuilla talossa toimi Turun Marttayhdistyksen talouskoulu.[1]

Rauhankatu 14:ssä toimi vuosina 1938–1973 Sisu-pastilleja valmistanut Seres Oy:n tehdas.[2] Kiinteistössä toimi muun muassa Turun kaupungin ulkomaalaistoimisto.[3]

Rauhankatu 15:ssä, Pumppumäellä eli nykyisen Mannerheiminpuiston laidalla toimivat vuosina 1925–1962 Juseliuksen paitatehdas, vuoteen 1953 saakka myös sen sisaryhtiö Turun Sateenvarjotehdas Oy.[4]

Poikkikadut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinteistöjä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Laaksonen, Mikko & Nummelin, Juri: Turun seudun arkkitehtuuriopas. Helsinki: Kustantaja Laaksonen, 2013. ISBN 9789525805352.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Park Hotellin historiaa 1900-luvun alusta tähän päivään, Park Hotel Turku. Viitattu 20.2.2016.
  2. Rauno Lahtinen: Sisulla siitä selviää. Jyväskylä: Atena Kustannus Oy, 2008. ISBN 978-951-796-519-4.
  3. Ulkomaalaistoimisto, Turun kaupunki. Viitattu 20.2.2016.
  4. Karhunen, Oona: Meidän mailla: Tehtaasta kulttuuritaloksi, Aamuset 23.05.2014. Viitattu 21.2.2016.
  5. Laaksonen & Nummelin 2013, s. 151
  6. Laaksonen & Nummelin 2013, s. 152.
  7. Laaksonen & Nummelin 2013, s. 176
  8. Laaksonen & Nummelin 2013, s. 179
  9. Laaksonen & Nummelin 2013, s. 180
  10. Karhunen, Oona: Meidän mailla: Tehtaasta kulttuuritaloksi, Aamuset 23.05.2014. Viitattu 17.4.2017.
  11. Laaksonen & Nummelin 2013, s. 185
  12. Laaksonen & Nummelin 2013, s. 180
  13. Laaksonen & Nummelin 2013, s. 189
  14. Laaksonen & Nummelin 2013, s. 186–189

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]