Juseliuksen paitatehdas
Juseliuksen paitatehdas (vuodesta 1926 Paitatehdas Juselius Oy, vuodesta 1953 Oy Juseliuksen Tehtaat) oli Turussa vuosina 1869–1961 toiminut tekstiilitehdas. Sen yhteydessä toimi vuonna 1885 perustettu ja vuonna 1915 samaan omistukseen tullut Turun Sateenvarjotehdas Oy.
Paitatehdas ja sateenvarjotehdas toimivat vuodesta 1879 aina 1920-luvulle saakka Turun Vanhalla Suurtorilla nykyisin Vanhana Raatihuoneena tunnetussa rakennuksessa, jonka tehtailija Carl Fredrik Juselius oli hankkinut omistukseensa. 1900-luvulla tehtaiden omistus siirtyi Wolter ja Arthur Nordforsille, jotka tekivät niistä kaksi erillistä osakeyhtiötä ja siirsivät niiden toiminnan vuonna 1925 uuteen tehdasrakennukseen Rauhankatu 15:ssä.[1][2] Nykyisin tehtaan paikalla on kerrostalo, As. oy Pumppumäki, jonka sivurakennuksessa Koulukadun puolella toimi aiemmin Turun kaupunginkirjaston Mikaelin sivukirjasto[3]. Juseliuksen paitatehtaalla oli 1950- ja 1960-luvun vaihteessa toimintaa myös Amiraalistonkatu 10:ssä IX kaupunginosassa, ainakin pesula joka toimi myöhemmin yhtiönimellä Oy Jusla Ab[4].
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Juseliuksen paitatehdas sai alkunsa vuonna 1867 turkulaiskauppias Johan August Juseliuksen lesken Carolinen (1817–1894) ryhtyessä tarjoamaan ompelupalveluja omistamallaan, tuolloin vielä harvinaisella ompelukoneella. Tilaustöiden lisäksi hän ompeli valmispaitoja, joita otti ensimmäisenä myyntiin O. H. Granbergin lyhyttavaraliike. Vuonna 1869 leskirouva Juselius hankki tuotannolleen privilegion, mitä voidaan pitää suomalaisen paitateollisuuden syntynä. Samana vuonna samaan kaupunkiin tuli tosin kilpailijaksi Gustav Albert Petreliuksen perustama Turun Paitatehdas. Vuonna 1870 paitatehdas perusti paitojen ja irtokaulusten pesulapalvelun.[5]
Vuonna 1872 Carolinen poika Carl Fredrik Juselius sai porvarioikeudet ja ryhtyi työskentelemään äitinsä aloittamassa yrityksessä, joka siirtyi kahta vuotta myöhemmin pojan omistukseen. Paitatuotannon ohella Carl Fredrik toi maahan muun muassa Singer-ompelukoneita ja hajuvesiä. Paitatehdasyhtiön tuotantoa myymään hän perusti erillisen kauppayrityksen, Turun Paitamakasiinin, joka laajeni Helsinkiin, Viipuriin, Tampereelle ja Poriin.[5]
Vuonna 1889 tehtaaseen saatiin höyryvoima, ja Yhdysvalloista tuotiin höyrykäyttöisiä silityskoneita ja höyrymankeli. Vuonna 1899 Juseliuksen paitatehtaalla oli historiallisesti merkittävä lakko, jonka syynä oli palkkojen pienentäminen neljänneksellä ilman ennakkoilmoitusta. Kaikki lakkolaiset olivat naisia ja ammattiliittoon kuulumattomia.[6]
Vuonna 1912 Carl Fredrik Juselius luovutti heikentyneen terveydentilansa takia yrityksensä hoidon Saksassa insinööriksi opiskelleelle pojalleen, 22-vuotiaalle Björnille. Kahta vuotta myöhemmin isä kuolee, ja siitä vuoden kuluttua kuolinpesä myy paitatehtaan, kauppayrityksen ja pesulan Turun Sateenvarjotehtaan omistajille Wolter ja Arthur Nordforsille.[5]
Vuonna 1925 paitatehdas siirtyi uusiin tiloihin Pumppumäelle Rauhankatu 15:een (Koulukatu 16). Pian yrityksestä muodostettiin osakeyhtiö ja alettiin käyttää tavaramerkkinä joutsenta. Kuvallisen joutsenmerkin lisäksi oli Joutsen-paidat, Joutsen-kaulukset ja Joutsen-pyjamat, ja pian myös sateenvarjotehtaan tuotteet – varjot, kävelykepit, solmiot ja olkaimet alettiin tuntea Joutsen-nimellä. Naisille tehdas alkoi vuonna 1933 valmistaa Jusella-merkkisiä korsetteja ja rintaliivejä.[5]
Sodan aikana valtaosa tuotantokapasiteetista meni liinavaatteiden ompeluun puolustusvoimille. Vuonna 1953 paita- ja sateenvarjotehtaat fuusioitiin yhdeksi yritykseksi nimeltä O.Y. Juseliuksen Tehtaat – Juselius Fabriker A.B. 1950-luvun mittaan kilpailu kuitenkin koveni etenkin tuonnin takia niin, että yritys ajautui konkurssiin vuonna 1961. Seuraavana vuonna tehdasrakennus purettiin ja tilalle rakennettiin kerrostalo.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Tuominen, Hannu: Suurtori (Arkistoitu – Internet Archive), Matkalla maailmalla -blogi. Viitattu 26.4.2015.
- ↑ Karhunen, Oona: Meidän mailla: Tehtaasta kulttuuritaloksi, Aamuset 23.05.2014. Viitattu 15.12.2017. (Internet Archive
- ↑ Malmisalo, Mikael: Nykyiset yhtiöjärjestykset Turun kirjastotilojen myynnin tiellä Turun Sanomat. 19.3.2009. Arkistoitu 6.12.2017. Viitattu 5.12.2017.
- ↑ Silpo, Suvi: Maaperän alustava pilaantuneisuustutkimus. Linnanfältin asemakaavanmuutosalue, Turku, s. 5. Ramboll Oy, Turun kaupunki, 2007. Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b c d e Patokorpi, Lassi: O.Y. Paitatehdas Juselius, Turku (Perustuu kirjaan Nordfors, Kurt & Isaksson, Åke 1946: Paitatehdas Juselius Oy 1865–1945, Turun Sateenvarjotehdas Oy 1885–1945.) Vaatturitietokanta-sivusto. 2.5.2017. Viitattu 20.12.2017.
- ↑ Näreikkö, Heikki ja Takalo, Tenho: Säikeistä yhteen. Tekstiili- ja vaatetustyöväen historia. Gummerus Oy Jyväskylä 1986, sivu 63. Katso Yli-Öyrä, Ritva: Tämän päivän koulutuksen ja työelämän kohtaaminen tekstiili- ja vaatetusteollisuuden historian jatkeena, s. 9, 22. Opinnäytetyö. Tampere: Tampereen ammattikorkeakoulu, Tekstiili- ja vaatetustekniikan koulutusohjelma, 2009. Teoksen verkkoversio (viitattu 26.4.2015).
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Valokuva Juseliuksen paitatehtaan työntekijöistä 1900-luvun alusta (Arkistoitu – Internet Archive)
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Nordfors, Kurt & Isaksson, Åke 1946: Paitatehdas Juselius Oy 1865–1945, Turun Sateenvarjotehdas Oy 1885–1945.