Turun kaupunginkirjasto

Turun kaupunginkirjaston pääkirjasto, uusi rakennus.

Uusi kirjastorakennus sisältä.

Turun kaupunginkirjaston vanha päärakennus.

Turun kaupunginkirjasto on Turussa toimiva kirjasto. Se oli vuosina 1970–2017 myös Varsinais-Suomen maakuntakirjastona ja on vuodesta 2018 alkaen toiminut alueellista kehittämistehtävää hoitavana kirjastona. Kirjaston päätoimipiste on Turun keskustassa Linnankadulla sijaitseva Turun kaupunginkirjaston pääkirjasto, mutta sen lisäksi kaupunginkirjastoon kuuluu useita lähikirjastoja. Turun kaupunginkirjasto on osa Vaski-kirjastoja. Vaski-kirjasto on vuonna 2008 perustettu kirjastoyhteistyöelin, joka pitää sisällään 18 kuntaa ja 57 toimipistettä.

Historia

1860–1910

Turun kaupunginkirjasto sai alkunsa 1860-luvulla yksityisin varoin perustetuista kansankirjastosta ja kaupunginkirjastosta.

Kansankirjasto toimi alkuun Alfthánin talossa Jokikadun varrella ja oli auki vain muutaman tunnin viikossa. Kukin lainaaja sai lainata kirjan kerrallaan, sillä kirjoja oli vain noin 1000 kappaletta. Lainaaminen oli ilmaista, mutta halukkaat saivat tukea kirjaston toimintaa markan vuosimaksulla. Varojen puutteessa kirjasto joutui muuttamaan usein ja toiminta jouduttiin välillä jopa keskeyttämään. Vuonna 1878 kaupunki myönsi kirjastolle määrärahan ja otti kirjaston haltuunsa. Tieteellisen kirjaston puuttuessa kansakirjaston rinnalle perustettiin vuonna 1869 tieteellisluontoinen kaupunginkirjasto sivistyneistöä varten. Turun palo 1827 oli siirtänyt yliopiston ja samalla myös tieteellisen kirjaston uuteen pääkaupunkiin Helsinkiin. Vaikka kaupunginkirjasto kasvoikin lahjoitusten turvin, sekään ei kyennyt toimimaan ilman kaupungin apua. Kaupunginvaltuusto päätti vuonna 1891 ottaa vastuun kirjaston toiminnasta.

Tilat kävivät pian ahtaiksi. Kauppaneuvos ja turkulainen kulttuurivaikuttaja Frederic von Rettig järjesti kilpailun kirjastotalon rakentamiseksi entisen Bell-Lancaster -koulun tontille Linnankatu 2:een. Mikään ehdotuksista ei tyydyttänyt täysin palkintolautakuntaa, mutta eräs ehdotus otettiin korjailtavaksi. Vuonna 1903 Rettig lahjoitti kaupungille kirjastotalon, Bibliothecan, jonka suunnitteli Rettigin vävy Karl August Wrede. Rakennus edustaa hollanttilaista myöhäisrenessanssia ja sen esikuva on Tukholman ritarihuone. Kirjastotalon lisäksi Rettig lahjoitti kaupunkilaisille 10 000 kirjan kokoelman.

1910–1990

Vuonna 1914 rakennuksessa valmistui muutostyö, jonka seurauksena kirjastossa otettiin käyttöön avohyllyjärjestelmä. Naisten ja miesten lukusalit yhdistettiin ja sanomalehdet kiinnitettiin amerikkalaisen mallin mukaan telineisiin, joista niitä luettiin seisaaltaan. Muutoksen jälkeen kirjastotalon alakerrassa toimi yleinen osasto, lastenosasto ja lehtilukusali. Yläkerrassa oli yleinen osasto. Kirjastotalo tuli kaikkien kaupunkilaisten käyttöön, rahvaalle tarkoitettu Linnankadun sivuovi suljettiin ja kaikki pääsivät sisään suuresta pääovesta. Lainojen määrät nousivat hetkellisesti, mutta yhteiskunnallisesti levottomat ajat supistivat kirjaston hankintarahoja. Sisällissodan jälkeen kirjastonhoitajana aloitti Volter Kilpi, joka siirtyi pian yliopiston kirjastonhoitajaksi.

Turun kaupunginkirjasto oli edelläkävijä asiakasneuvonnassa. Vuonna 1933 kirjastoon perustettiin Tukholman kirjaston esikuvan mukaisesti ”erikoinen pöytä neuvontaa varten”. Hiljalleen Turkuun syntyi kirjastoverkko, joka koostui lähikirjastoista, lainausasemista ja kirjastoautoista. Suomen ensimmäinen kirjastoauto aloitti toimintansa juuri Turussa 1961. Vuonna 1970 pääkirjaston toiseen kerrokseen avattiin musiikkiosasto, joka muutaman vuoden kuluttua siirtyi entiseen maaherran virka-asuntoon. Lastenkirjasto muutti tilanahtauden vuoksi toiselle puolelle jokea Hjeltin taloon kulttuurikeskuksen yhteyteen vuosiksi 1991–2007. Julinin taloon Eerikinkadulle avattiin lehtisali 1990.

Uusi kirjastotalo

Kirjastotalosta tuli ajan saatossa epäkäytännöllinen ja tilan puute vaivasi jälleen. Kaupunginvaltuusto päätti vuonna 2003 uuden pääkirjastotalon rakentamisesta samaan kortteliin. Suunnittelijaksi oli jo aiemmin valikoitunut suunnittelukilpailun voittanut arkkitehtitoimisto JKMM ja pääarkkitehdiksi Asmo Jaaksi. Uusi pääkirjasto aukesi vuonna 2007. Pääkirjasto koostuu kolmesta rakennuksesta: vanhasta ja uudesta kirjastotalosta sekä entisestä maaherran kansliarakennuksesta, jossa toimii Café Sirius, korttelin nimen mukaisesti. Rakennuksia yhdistää käytävä, jonka varrella on lehtisali.

Lähikirjastot

Pääkirjaston lisäksi Turun kaupunginkirjastoon kuuluvat seuraavat lähikirjastot:

• Hirvensalon kirjasto
• Ilpoisten kirjasto
• Jyrkkälän kirjasto
• Lausteen kirjasto
• Maarian kirjasto
• Nummen kirjasto
• Paattisten kirjasto
• Pansion kirjasto
• Runosmäen kirjasto
• Varissuon kirjasto
• Vasaramäen kirjasto
• yhteispalvelupiste Monitori Skanssin kauppakeskuksessa

Lähikirjastoista Martin ja Mikaelin kirjastot suljettiin maaliskuussa 2009. Moision kirjasto muutettiin nuorisotilaksi elokuussa 2014.

Lisäksi Turun kaupunginkirjastolla on kaksi kirjastoautoa.

Tilastoja

Tilastot ovat vuodelta 2017.

• Lainoja 3,1 miljoonaa

• Käyntejä 2 miljoonaa

• Kokoelmissa painotuotteita 81,7%, musiikkiäänitteitä 8,7%, kuvatallenteita 3,8%, nuotteja ja partituureja 3,0%

• Lasten kaunokirjallisuuden osuus 33,6% kaikista lainoista, suurin osa-alue
• Määrällisesti eniten lähikirjastoista lainaajia Nummen toimipisteessä

Katso myös

• Turun kansankirjasto. Suomalaisia kirjoja 1904
• Turun kaupunginkirjaston lainaajaluettelo 1917
• Instruktioner. Turun kaupunginkirjaston johtajan Einar Holmbergin ohjekirja kirjastonhoitoon vuodelta 1914

Aiheesta muualla

• Turun kaupunginkirjaston kotisivu
• Vaski-kirjastojen verkkokirjasto