Pikisaari (Turku)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pikisaari
Beckholmen
Kaupungin kartta, jossa Pikisaari korostettuna. Turun kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Pikisaari korostettuna.
Turun kaupunginosat
Kaupunki Turku
Suuralue Hirvensalo-Kakskerta
Pinta-ala km² 
Väkiluku ? ?  (?)
Väestötiheys ? as./km²
Työpaikkoja ? kpl ?  (?)
Osa-alueet ?

Pikisaari on asuinalue ja kaupunginosa Turussa Hirvensalon saaressa. Vielä keskiajan lopussa Pikisaari oli Hirvensalosta erillinen saari, mutta maannousun myötä se on liittynyt pääsaareen[1].

Niemelle syntyi 1630-luvulla asutusta tervanpolton ja laivauksen johdosta. Pikisaareen rakennettiin satama, joka toimi Turun ulkosatamana niin kauan, kunnes nykyinen satama saatiin ruopattua Kanavaniemelle. Viimeksi Pikisaaressa poikkesi säännöllisesti laivoja 1930-luvulla, jolloin ne kävivät enää vain ottamassa polttoainetta siellä olleesta hiilivarastosta. Vuoteen 1944 Pikisaaren pohjoisosa kuului Turkuun ja eteläosa Maariaan. Tuolloin osa Maarian kunnasta liitettiin Turkuun, ja liitosalueiden joukossa oli myös Hirvensalon saari. [2][3]

Pikisaaren asuintalot ovat lähinnä pieniä vanhoja puutaloja ja alue muistuttaa kylää. Asukkaita vuonna 2004 oli 226 henkeä, joista noin 10 % oli ruotsinkielisiä. Luonto on hyvin vaihtelevaa; hyvinkin pienellä alueella saattaa nähdä kaikki eteläisen Suomen metsätyypit. Pikisaaressa on vieraslaituri Airisto Segelsällskap i Åbon meripaviljongin yhteydessä.

Puolustusvoimat on aikaisemmin käyttänyt aluetta harjoituksiinsa. Samoin Pikisaaren Pirttivuoressa on toisen maailmansodan aikaisia bunkkereita. Tästä syystä alue on suosittu erilaisten roolipelien harrastajien ja airsoftin pelaajien keskuudessa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomalainen paikannimikirja, s. 336. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 147. Helsinki: Karttakeskus, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007.
  2. Pikisaaren luotsit Turkulainen. 1.7.2009. Suomen Lehtiyhtymä. Viitattu 17.11.2011.
  3. Matinolli, Eeva: Piirteitä Turun kasvusta itsenäisyyden aikana. Turun seitsemän vuosisataa, 1965, s. 200–240. Turku: Turun Historiallinen Yhdistys. Artikkelin verkkoversio Viitattu 18.11.2011.

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]