Korppolaismäki

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Korppolaismäki
Korppolaisbacken
Taloja mäen huipulla Maununtyttärenkadulla.
Taloja mäen huipulla Maununtyttärenkadulla.
Kaupungin kartta, jossa Korppolaismäki korostettuna. Turun kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Korppolaismäki korostettuna.
Turun kaupunginosat
Kaupunki Turku
Suuralue Keskusta ja Skanssi-Uittamo
Väkiluku 378 [1] (31.12.2016)
Postinumerot 20810
Näkymä Korppolaismäen päältä Vähä-Heikkilän suuntaan, etualalla rintamamiestaloaluetta, vasemmalla Wärtsilän tehdas.
Korppolaismäkeen kuuluvat punaiset Etelärannan kerrostalot, kun taas valkoiset kuuluvat Pihlajaniemen Majakkarantaan.

Korppolaismäki (ruots. Korpolaisbacken) on kaupunginosa ja mäki Turussa, Aurajoen ja Pitkäsalmen yhtymäkohdassa Turun satamaa vastapäätä. Mäen huippu on 37 metriä merenpinnan yläpuolella.[2] Korppolaismäki kuuluu keskustan suuralueeseen, ja naapurikaupunginosia ovat viides eli Itäranta pohjoisessa, Hirvensalon Lauttaranta lännessä, Pihlajaniemi etelässä ja Vähäheikkilä idässä.

Korppolaismäen tilastoalueen väkiluku vuonna 2016 oli 378, joista suomenkielisiä oli 77,2%, ruotsinkielisiä 17,4% ja muita 5,4%.[1]

Nimitys Korppolaismäki on johdannainen Kaarinan kylästä Korppolainen, joka puolestaa lienee käännös ruotsinkielisestä nimestä Korpelax, josta on asiakirjamaininta vuodelta 1471.[3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korppolaismäellä on ollut asutusta jo esihistoriallisina aikoina, ja Ruotsin vallan aikana Turun linnan piirittäjät kaivoivat mäelle taisteluvarustuksia. Eerik XIV:n hyökätessä ylivoimaisella sotajoukolla Turkuun, hän valloittikin ensin Korppolaismäen, mutta koki samalla suuria miesmenetyksiä. 1570-luvulla Eerik XIV oli vankina Turun linnassa. Kansan suussa kiertäneen rakkaustarinan mukaan hänen puolisonsa Kaarina Maununtytär asui tuolloin Korppolaismäessä sijainneessa mökissä, jotta voisi olla lähellä puolisoaan.[4]

1800-luvun lopulla mäelle nousi kaavoittamaton työläiskaupunginosa, ja tältä ajalta peräisin olevat pientalot hallitsevat yhä mäen ilmettä. Mäen Aurajoen puoleinen ranta rakennettiin 1900-luvun alkupuolella telakka- ja laivateollisuusalueeksi. Alue liitettiin Kaarinasta Turkuun vuonna 1939. Laivanrakennusperinne katkesi vasta vuoden 2004 lopussa Wärtsilän siirrettyä Turun laivanmoottoritehtaansa Italian Triesteen.

Sotien jälkeen rakennettiin Korppolaismäen itäosiin rintamamiestaloalue. Uusinta rakennustoimintaa edustaa Turun Eteläranta, neljän korkealaatuisen kerrostalon ryhmä Korppolaismäen rinteessä. Tämän projektin yhteydessä Korppolaismäen kallioon louhittiin suuri parkkiluola. Tulevaisuudessa rakentaminen tulee keskittymään hylätylle telakka-alueelle Aurajoen rantaan.

Miinanraivaajien muistomerkki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukokuussa 1997 Korppolaismäen Lyhytpuistossa paljastettiin suomalaisten miinanraivaajien 1945–1950 muistomerkki.[5]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Väestö iän ja kielen mukaan alueittain 31.12.2016 (pdf) (s. 23) Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja.
  2. Knuuti, Heikki; Merenkylä, Liisa; Nordling, Seija ja Soilamo, Arto: ”Erilaisia pikkutietoja Turusta”, Kotikaupunkini Suomen Turku, s. 165. Keuruu: Otava, 1989. ISBN 951-1-07684-1.
  3. Kaupunkinimistön historiaa Viitattu 26.9.2018.
  4. Ekman, Sakari: Korppolaismäki. Suomen Turku, 1959 N:o 1, s. 8. Turkuseura.
  5. Liuke, Jouni: Miinanraivaajien muistomerkki Korppolaismäessä, Martinranta-sivusto 11.1.2015. Viitattu 25.5.2017.