I kaupunginosa (Turku)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

I kaupunginosa
I stadsdel
Kaupungin kartta, jossa I kaupunginosa korostettuna. Turun kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa I kaupunginosa korostettuna.
Turun kaupunginosat
Kaupunki Turku
Suuralue Keskusta

I kaupunginosa on Turun keskustan numeroiduista kaupunginosista itäisin. Kaupunginosa sijaitsee Aurajoen itäpuolella Uudenmaankadun ja Helsinginkadun (valtatie 1) välissä rajoittuen etelässä Kupittaankatuun. Kaupunginosa muodostuu pienalueista 10210 Yliopisto I ja 10211 Sirkkala I. Kaupunginosassa sijaitsevat Turun molemmat yliopistot: suomenkielinen Turun yliopisto ja ruotsinkielinen Åbo Akademi. Myös Turun yliopistollinen keskussairaala (TYKS), Akatemiatalossa toimiva Turun hovioikeus, Turun tuomiokirkko ja entinen Sirkkalan kasarmi sekä Turun kasarmi ovat I kaupunginosassa.

Kaupunginosassa sijaitseva Kerttulinmäki ulottuu 27 metriä merenpinnan yläpuolelle.[1]

Kaupunginosa on suhteellisen tiheään asuttu: sen väkiluku on 7 902 (2016). Kaupunginosan väestöstä alle 15-vuotiaita on 4,7 % ja yli 65-vuotiaita 16,5 %. Äidinkielenään suomea puhuu 82,8 % kaupunginosan asukkaista, ruotsia 12,5 % ja muita kieliä 4,7 %.[2] Suurimmillaan kaupunginosan väestö oli 1960-luvulla.

Perustamisen yhteydessä ruutukaava-alueen roomalaisin numeroin merkityille kaupunginosille annettiin ruotsinkieliset nimet, jotka eivät kuitenkaan päätyneet yleiseen käyttöön. Teoriassa nimet ovat edelleen voimassa, ja I kaupunginosan nimi kirjoitettuna on Kyrko Stadsdelen.[3]

Suomen Kotiseutuliitto valitsi I kaupunginosan Vuoden kaupunginosaksi vuonna 2021.[4]

Entisiä tehtaita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1900-luvulla I kaupunginosassa Kerttulin alueella ja viereisellä Kupittaalla oli paljon teollisuutta, muun muassa Turun Uusi Panimo, Vilénin tehdas, Suomen Vehnämylly, Vuota- ja nahkakomppania, Auran kenkätehdas, Auran Kultaseppä, Tunturin polkupyörätehdas, Lounais-Suomen Osuusteurastamo ja sen einestehdas sekä monia tekstiilialan tehtaita kuten Silo, Röngän vaatetehdas ja Turun Liivi. Rautatien takana Itäharjulla oli Kupittaan Savi, Yliopistonmäen ja Aurajoen välissä Asan radio- ja tv-tehdas. Yhtenä viimeisistä teollisuuslaitoksista alueella pysyi entisen LSO:n eli sittemmin HKScanin makkaratehdas, joka purettiin kerrostalojen tieltä 2010-luvulla.[5]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun vanhankaupungin kehittämissuunnitelma

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Knuuti, Heikki; Merenkylä, Liisa; Nordling, Seija ja Soilamo, Arto: ”Erilaisia pikkutietoja Turusta”, Kotikaupunkini Suomen Turku, s. 165. Helsinki: Otava, 1989. ISBN 951-1-07684-1.
  2. Väestö iän ja kielen mukaan alueittain 31.12.2016 - Sivu 23 Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja 2017. Turun kaupunki. Viitattu 23.5.2021.
  3. Pageflow: Uusi juttusarja vie Turun ytimeen: Maaginen I kaupunginosa on Suomen hengellinen keskus ja rakas asuinalue ts.fi. Viitattu 21.7.2020. (englanniksi)
  4. Turun I kaupunginosa on valittu Vuoden kaupunginosaksi turku.fi. 13.5.2021. Viitattu 14.5.2021.
  5. Somerpalo, Seija: Lapsuusmuistojani 1940- ja 1950-luvun Turusta (PDF) 2017. Turun seudun senioriopettajat ry. Viitattu 25.9.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta I kaupunginosa.
Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.