Turun vanhankaupungin kehittämissuunnitelma
Turun vanhankaupungin kehittämissuunnitelma on suunnitelma Turun historiallisen keskustan ja yliopistojen alueen kehittämiseksi paitsi vetovoimaiseksi matkailukohteeksi[1] myös viihtyisäksi asuin- ja vapaa-ajantoimintojen sekä tapahtumien alueeksi kaupungin omille asukkaille.[2] Turun vanhankaupungin kehittämissuunnitelmassa tavoitteena on:
- Kulttuurin ja elämysten kaunis kaupunkitila
- Yhteisöllinen historiallinen keskusta, joka muodostuu niin alueen toimijoista, kuin asukkaistakin
Vanhankaupungin kehittämissuunnitelma on osa Turun kaupungin keskustan kehittämisen kärkihanketta. Kärkihankkeessa sen nimenä on Vanhakaupunki. Muita kehittämiskohteita kärkihankkeessa ovat: Ydinkeskusta, Aninkainen, merellinen Turku sekä liikenne ja liikkuminen.[5] Turun strategisen suunnitelman keskustavisiossa yhdeksi keskustan kehittämisen tavoitteeksi on asetettu Vanhankaupungin renessanssi.[6][7]
Vanhankaupungin kehittämissuunnitelma, joka antaa suuntaviivat kehittämistyölle, valmistui maaliskuussa 2021.[1][8]
Turun vanhankaupungin alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vanhankaupungin kehittämisen alue muodostuu suunnitelmassa Turun historiallisesta keskustasta ja yliopistojen alueesta. Alue ulottuu Vanhan Suurtorin ympäristöstä nykyiselle Helsinginkadulle ja rajoittuu lännessä Aurajokeen ja idässä Hämeenkatuun.[9] Vanhankaupungin kaupunkikuva on peräisin pääosin 1800-luvulta, mutta useissa Suurtoria ympäröivissä rakennuksissa on keskiaikaisia kellareita ja seinärakenteita.[10] Piispankatu on säilynyt 1800-luvulla sijainneella paikallaan. 1800-luvun lopulla keskustan korttelialue ulottui Tuomiokirkolta Piispankadun molemmin puolin Tuomaanpuistoon saakka ja Yliopistonmäen lounaisrinteille. Alueella sijaitsevat puistot: Porthaninpuisto, Brahenpuisto, Tuomiokirkkopuisto ja Tuomaanpuisto ovat kaikki 1800-luvulta.[11]
Alueen tunnetuimmat rakennukset ovat: Turun tuomiokirkko (valmistunut 1200-luvun lopulla)[12], Akatemiatalo (valmistunut 1815)[13], Brinkkalan talo (varhaisimmat tiedot 1500-luvulta)[14], Vanha raatihuone (1736)[15] ja Arkkipiispantalo (1890)[16].
Alueen nykytilanne ja kehittämispotentiaali[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suunnitelman nykytilanteen kartoituksessa Vanhankaupungin alueen todetaan olevan nykyisin toiminnallisesti unelias. Alueella on yksipuolinen toiminnallinen rakenne ja toiminnoista vain pieni osa on tarkoitettu laajalle asiakaskunnalle tai alueella vierailijoille. Monenlaisille tapahtumille soveliaat aukiot täyttyvät hyvin harvoin. Alueen sisäisen liikenteen kävelyreitit ja pyörätiet ovat puutteelliset. Alueella on mielenkiintoisia sisä- ja ulkotiloja, mutta niiden roolit kaupunkitiloina ovat määrittelemättä. Alueen kaupallinen tarjonta on kehittymätöntä. Aurajoen ranta ja rannan reitti kaipaavat uudistamista ja oleskelupaikkoja.[17]
Alueen kehittämispotentiaali vetovoimaiseksi matkailukohteeksi ja viihtyisäksi asuin- ja vapaa-ajantoimintojen alueeksi muodostuu alueen kauneudesta ja viihtyisyydestä kaupunkitilana Aurajokimaisemineen, puistoineen ja vanhoine rakennuksineen. Alueen ja sen rakennusten arvo Suomen kulttuurihistorian näkökulmasta on merkittävä vetovoimatekijä. Yliopistojen rooli historiallisen keskustan kupeessa on aluetta elävöittävä.[18]
Kehittämissuunnitelman ehdotukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kehittämissuunnitelmaa ovat olleet valmistelemassa alueen keskeiset kiinteistönomistajat: Suomen Yliopistokiinteistöt, Stiftelsen för Åbo Akademi, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Turun kaupunki, Turun yliopisto, Turun Yliopistosäätiö, Turun Ylioppilaskyläsäätiö ja Åbo Akademi. Työhön osallistuivat Lundén Architecture Company ja Demos Helsinki.[1]
Alueen keskeiset kiinteistönomistajat valmistelivat tahoillaan omia rakentamisen ja kiinteistöjensä kehittämisen suunnitelmia. Kaupungin kutsumana saman pöydän ääressä suunniteltiin, miten aluetta voitaisiin kehittää kokonaisuutena ja saada sijoittajat kiinnostumaan alueesta. Kehittämistyössä selvitettiin alueen rakennuskannan muutostarpeita, kartoitettiin paikkoja uusille rakennuksille ja tarpeita alueen julkisille tiloille.[6]
Alueen läpikulkevien reittien rakentaminen eheämmiksi ja selvemmiksi nousi yhdeksi tärkeimmistä toimenpiteistä alueen kehittämiseksi. Yhtä tärkeäksi nousi Aurajoen rantojen hyödyntäminen alueen vetovoiman kehittämisessä. Aluetta on tarkoitus kehittää kampusalueena, kulttuurin ja palvelujen alueena sekä asuinalueena. Ympärivuotokautisuuden luomiseksi tarvitaan selkeitä alueellisia kokonaisuuksia ja pelisääntöjä.[19]
Kehittämissuunnitelman toteutuksessa tähdätään vuoteen 2029, jolloin Turku täyttää 800 vuotta.[20]
Kuvia alueen rakennuksista ja puistoista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Turun tuomiokirkko -
Turun tuomiokirkko ja Brahenpuisto -
Turun akatemiatalo -
Brinkkalan talo -
Vanha raatihuone -
Arkkipiispantalo -
Turun yliopisto -
Turun yliopiston kirjaston päärakennus -
Åbo Akademi -
Åbo Akademin teologisen tiedekunnan päärakennus -
Tuomiokirkkopuisto
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Vanhakaupunki Keskustan kehittämisen kärkihanke. Turun kaupunki. Viitattu 18.5.2021.
- ↑ Eero Lundén, Tuuli Loukola, Kaisa Schmidt-Thomé, Panu Savolainen, Tuija Alihaanperä, Julia Chir: Turun historiallisen keskustan ja yliopistojen alueen kehittämissuunnitelma - Sivu 4 8.3.2021. Turun kaupunki. Viitattu 18.5.2021.
- ↑ Eero Lundén, Tuuli Loukola, Kaisa Schmidt-Thomé, Panu Savolainen, Tuija Alihaanperä, Julia Chir: Turun historiallisen keskustan ja yliopistojen alueen kehittämissuunnitelma - Sivu 73 Turun kaupunki. Viitattu 18.5.2021.
- ↑ Turun vanhankaupungin kehittäminen etenee 8.3.2021. Turun kaupunki. Viitattu 18.5.2021.
- ↑ Keskustan kehittämisen kärkihanke Turun kaupunki. Viitattu 18.5.2021.
- ↑ a b Eero Lundén, Tuuli Loukola, Kaisa Schmidt-Thomé, Panu Savolainen, Tuija Alihaanperä, Julia Chir: Turun historiallisen keskustan ja yliopistojen alueen kehittämissuunnitelma - Sivu 8 Turun kaupunki. Viitattu 18.5.2021.
- ↑ Keskustavisio - Sivu 16 Kaupunkistrategia 2029. Turun kaupunki. Viitattu 18.5.2021.
- ↑ Turun historiallisen keskustan kehittämissuunnitelma esitellään 8.3.2021 Epressi.com. 1.3.2021. Turun kaupunki. Viitattu 18.5.2021.
- ↑ Eero Lundén, Tuuli Loukola, Kaisa Schmidt-Thomé, Panu Savolainen, Tuija Alihaanperä, Julia Chir: Turun historiallisen keskustan ja yliopistojen alueen kehittämissuunnitelma - Sivut 12 ja 29 Turun kaupunki. Viitattu 18.5.2021.
- ↑ Eero Lundén, Tuuli Loukola, Kaisa Schmidt-Thomé, Panu Savolainen, Tuija Alihaanperä, Julia Chir: Turun historiallisen keskustan ja yliopistojen alueen kehittämissuunnitelma - Sivut 25 ja 23 Turun kaupunki. Viitattu 18.5.2021.
- ↑ Eero Lundén, Tuuli Loukola, Kaisa Schmidt-Thomé, Panu Savolainen, Tuija Alihaanperä, Julia Chir: Turun historiallisen keskustan ja yliopistojen alueen kehittämissuunnitelma - Sivu 29 Turun kaupunki. Viitattu 18.5.2021.
- ↑ Turun tuomiokirkko - historiaa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Viitattu 18.5.2021.
- ↑ Turun Akatemiatalo Senaatti-kiiteistöt. Viitattu 18.5.2021.
- ↑ Brinkkala Turun kaupunki. Viitattu 18.5.2021.
- ↑ Turun raatihuone Arkistolaitos. Arkistoitu 17.5.2021. Viitattu 18.5.2021.
- ↑ Arkkipiispantalo Kirkkohallitus. Viitattu 18.5.2021.
- ↑ Eero Lundén, Tuuli Loukola, Kaisa Schmidt-Thomé, Panu Savolainen, Tuija Alihaanperä, Julia Chir: Turun historiallisen keskustan ja yliopistojen alueen kehittämissuunnitelma - Sivut 31, 33, 35, 37 ja 60 Turun kaupunki. Viitattu 18.5.2021.
- ↑ Eero Lundén, Tuuli Loukola, Kaisa Schmidt-Thomé, Panu Savolainen, Tuija Alihaanperä, Julia Chir: Turun historiallisen keskustan ja yliopistojen alueen kehittämissuunnitelma - Sivu 72 Turun kaupunki. Viitattu 18.5.2021.
- ↑ Eero Lundén, Tuuli Loukola, Kaisa Schmidt-Thomé, Panu Savolainen, Tuija Alihaanperä, Julia Chir: Turun historiallisen keskustan ja yliopistojen alueen kehittämissuunnitelma - Sivut 52-65 Turun kaupunki. Viitattu 18.5.2021.
- ↑ Eero Lundén, Tuuli Loukola, Kaisa Schmidt-Thomé, Panu Savolainen, Tuija Alihaanperä, Julia Chir: Turun historiallisen keskustan ja yliopistojen alueen kehittämissuunnitelma - Sivu 20 Turun kaupunki. Viitattu 18.5.2021.