Maanpää

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Maanpää
Näkymä Seulusta Maanpääntien varrelta.
Näkymä Seulusta Maanpääntien varrelta.
Kaupungin kartta, jossa Maanpää korostettuna. Turun kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Maanpää korostettuna.
Turun kaupunginosat
Kaupunki Turku
Suuralue Hirvensalo-Kakskerta
Väkiluku 101 [1] (2015)

Maanpää on Turun kaupunginosa, joka sijaitsee samannimisellä niemellä Hirvensalon länsirannalla. Maanpäähän kuuluu myös Hirvensalon länsipuolisia saaria.

2010-luvun alkupuolen ajan maaseutumaisen Maanpään tilastoalueen väkiluku oli noin 100.[1]

Turun Työväen Pursiseuran kotisatama on Pitkäkarin saarella Maanpään edustalla ja huoltosatama sen lähellä Maanpään kärjessä.[2][3]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maanpään ja Sipsalon muodostama niemi oli 1500-luvulla erillinen saari, joka kuului hallinnollisesti eteläpuolella sijaitsevaan Satavaan. Piispa Olavi Maununpoika oli 1450-luvulla antanut Maanpään tilan kalastajalleen uudistaloksi. 1500-luvun puolivälissä Maanpää ja viereinen Jänessaari olivat muutaman vuoden läänitettyinä piispa Mikael Agricolalle. Sen jälkeen molemmat tilat olivat maanvouti Ragnald Halvardinpojan ja sitten de la Gardien suvun omistuksessa. Vuonna 1655 Maanpää oli läänitettynä Juho Kurjelle ja 1700-luvun alussa välskäri Johannes Delphendalin asuma ratsutila. 1700-luvun puolivälissä Maanpää jaettiin Länsi- ja Itätaloon, jota 1930-luvulla isännöi agronomi Karl Sonck. Nykyinen Itätalon päärakennus on hänen veljensä, arkkitehti Lars Sonckin piirtämä.[4]

Sipsalon maatilalla Maanpään Seulussa toimi 1750-luvulta alkaen kasvitieteilijä Pehr Kalmin perustama Turun akatemian koepuutarha, jossa hän viljeli eri puolilta maailmaa saamiaan kasveja siemenistä ja juurakoista. Puutarha lakkautettiin 1772, mutta yhä alueelta löytyy Kalmin istuttamia kasveja.[5][6]

Maanpään niemellä on ollut useita Frithiof Strandellin suunnittelemia jugendhuviloita 1900-luvun alusta: Villa Tallbacka, Villa Solbacka ja Villa Lindbacka Seulussa sekä yhä jäljellä oleva Villa Allila. Lisäksi Seulussa on August Heleniuksen piirtämä, vuonna 1884 rakennettu puuhuvila, jonka rakennuttaja oli peilitehtailija J. M. Westling.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Väestö alueittain 31.12.2010–2015, Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja. Viitattu 12.4.2017.
  2. Työväki perusti oman pursiseuran Turussa 120 vuotta sitten, Yle Uutiset 1.8.2016. Viitattu 14.4.2017.
  3. Turun Työväen Pursiseura. Viitattu 15.4.2017.
  4. Kupila, Sanna: ”Hirvensalon kadonneet ja säilyneet kantatilat”, Hirvensalo eilen, tänään ja huomenna, s. 65–67. Toim. Maija-Liisa Kalhama ym. Turun museokeskus. ISBN 9789515951021.
  5. Kalmin Sukuseura, Sukutiedote n:o 39, kesäkuu 2012. Viitattu 14.4.2017.
  6. Turkulaispuutarha pelastanut von Linnén 1700-luvun kasvilajit. Hirvensalon Sipsalo halutaan Ruotsissa Unescon listalle. Turun Sanomat 30.11.2009. Viitattu 14.4.2017.
  7. Soiri-Snellman, Helena: ”Hirvensalon villat. Hirvensalon vanhimmat huvilat ja niiden suojelu”, Hirvensalo eilen, tänään ja huomenna, s. 101–102, 114–118. Toim. Maija-Liisa Kalhama ym. Turun museokeskus, 2004. ISBN 9789515951021.
Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.