Räntämäki

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Turun kaupunginosaa. Räntämäki kuului ennen Maarian kuntaan ja oli myös sen entinen nimi.
Räntämäki
Räntämäki
Kaupungin kartta, jossa Räntämäki korostettuna. Turun kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Räntämäki korostettuna.
Turun kaupunginosat
Kaupunki Turku
Suuralue Nummi-Halinen
Pinta-ala km² 
Väkiluku ? ?  (?)
Väestötiheys ? as./km²
Työpaikkoja ? kpl ?  (?)
Osa-alueet ?
Räimän kenttä Ingegerdinpuistossa, taustalla Maarian kirkon harja

Räntämäki on Turun kaupunginosa Koroisten suuralueella noin kolme kilometriä keskustasta koilliseen. Lännessä kaupunginosan rajana on Vähäjoki, etelässä raja mukailee Topinojan uomaa, ja idässä on Orikedon teollisuusalue. Alue on pientalovaltaista, ja alueen rivitalot ovat pääosin Turun ylioppilaskyläsäätiön opiskelija-asuntokohteita ja Varsinaissuomen asumisoikeuden (VASO) asuntokohteita.

Räntämäen kylä on syntynyt jo esihistoriallisella ajalla, ja alun perin nimellä tarkoitettiin koko Maarian pitäjää. Alueen maamerkki onkin Maarian kirkko. Maarian pappilan vanha puutalo on tiettävästi nykyisen Turun alueen vanhin puutalo.[1] Räntämäessä sijaitsee Turun kristillinen opisto, jonka tiloissa on opiston oman toiminnan lisäksi Diakonia-ammattikorkeakoulun toimintaa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kristfried Ganander kirjoittaa Mythologia Fennica -teoksessaan vuodelta 1789, että Räntämessä olisi sijainnut Suomen ensimmäinen ja vanhin piispanistuin. Paavi Aleksanteri III:n antaman bullan mukaisesti "Gutorm-herttua" ja arkkipiispa Tapani olisivat matkustaneet Suomeen ja perustaneet piispanistuimen Räntämäkeen. Piispat asuivat Gananderin mukaan mielummin maalla, kuin kaupungissa koska pelkäsivät paikallisia pakanoita. Piispa Juhanan olleen viimeinen kirkossa palvellut piispa, piispa Maunun muuttaessa ensimmäisenä Turkuun vuonna 1300.[2]

Räntämäen pohjoislaidalla sijaitsee Prusin Linnasmäen linnavuori, jota on kutsuttu myös Tiinan kirkoksi. Linnavuoren alle on louhittu luola, jossa toisen maailmansodan aikana täytettiin pommeja.[3]

Nimistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtaosa alueen nimistöstä on peräisin 1950-luvun lopulta. Alueen nimet perustuvat Turun piispoihin, Maarian kirkkoherroihin ja paikalliseen nimestöön.[4].

Myös Räntämäen vanhat tilat näkyvät nimistössä: Räimä (Räimänkatu ja Räimän kenttä); Prusi (Prusinkatu, Prusinpuisto, Prusinpolku); Hamaro (Hamaronkatu, Hamaronpuisto, Hamaronkatu).[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hannu Laaksonen, Rauno Lahtinen: Kävely puutalojen Turussa, s. 13. Turku: Turkuseura - Åbosamfundet, 2004. ISBN 951-96910-7-3.
  2. Kristfried Ganander: Mythologia Fennica, s. 135. toimittanut Juha Pentikäinen, Salakirjat 2016, 1789.
  3. Sirkka Rantanen, Harri Kumpulainen (toim.): Sää ja mää ja meidän Kärsämäki, s. 143–144. Turku: Pelipeitto kustannus, 2007. ISBN 978-952-5666-06-9.
  4. Raimo Narjus: Historiasuunnistusta Räntämäen paikannimissä. KoroiSet, {{{Vuosi}}}, 2009. vsk, nro 2, s. 3.
  5. Väinö Perälä: Maarian pitäjän historia, II osa, s. 34. Turku: Maarian seurakunta ja kunta, 1949.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Räntämäki.