Siirry sisältöön

Ericus Erici Sorolainen

Wikipediasta
Ericus Erici Sorolainen
Turun piispa
1583–1625
Edeltäjä Paavali Juusten
Seuraaja Isaacus Rothovius
Viipurin piispa
?–1618
Henkilötiedot
Muut tiedot
Uskonto Luterilaisuus

Ericus Erici (Eerik) Sorolainen (n. 1546–1625) toimi Turun piispana vuosina 1583–1625. Hän toimi myös Viipurin piispana vuoteen 1618. Hän toimi puheenjohtajana vuonna 1602 asetetussa Raamatun suomennoskomiteassa. Komitean kääntämä Raamattu jäi aluksi vain käsikirjoitukseksi, ja se painettiin vasta vuonna 1642.[1][2]

Sorolainen oli suvaitsevainen ja sovitteleva piispa, joka hyväksyi Juhana III:n vaatiman katolisvivahteisen liturgian, mutta piti tiukasti kiinni luterilaisen opin peruskysymyksistä.[2] Sorolaisen myöntyväisyydestä johtui, että Juhana III:n punainen kirja tuli käyttöön Suomessa ja että Sorolainen joutui Kaarle-herttuan epäsuosioon. Tämän vuoksi hän oli vangittuna vuonna 1599 ja hänet pidätettiin virasta vuonna 1605. Sorolainen oli kuitenkin vahvasti luterilaisuuden kannalla.[1] Hän kuoli huhtikuussa 1625, ja hänet haudattiin Turun tuomiokirkon pääkuoriin. Eerik Sorolaisen mukaan on nimetty Erik Sorolaisentie Laitilassa sekä Sorolaisenkatu Turussa.

Suku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Piispan perheessä eläneen tarinan tai perimätiedon mukaan suku oli aatelinen ja alunperin kotoisin Unkarista ja oli tullut Suomeen Liivinmaan kautta. Sukunimeksi mainitaan "Brandinus". Tarinan pääpiirteet ovat säilyneet osana kirjettä, jonka piispan poika on lähettänyt ulkomailta isälleen.[3][4]

Teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen kirkollisen elämän kehityksessä uskonpuhdistuksen kausi huipentui ja päättyi Sorolaisen aikana. Hänen kirjallinen työnsä liittyi niihin julkaisuihin, jotka muodostivat kirkollisen elämän pohjan.[2] Sorolaisen pääteokset ovat:

  • Catechismus (1614)
  • Postilla (I 1621, II 1625)
  • Kirkkokäsikirjan suomennos (1614)

Sorolaisen kirjoittama postilla oli Suomen ensimmäinen postilla eli kirkkovuoden mukaisten evankeliumitekstien selitysteos ja saarnakirja, joka oli tarkoitettu ensisijaisesti pappien käyttöön. Se on vaikuttanut merkittävästi suomen kirjakielen kehitykseen ja omaperäisen kielen käyttöön. Sorolaisen kirjakieleen ottamia sanoja saattavat olla asianhaara, elämäkerta, epäluulo, lahkokunta, sielunpaimen ja välikappale.[5]

Postillan ensimmäinen osa sisälsi evankeliumitekstejä käsittelevät saarnat ensimmäisestä adventtisunnuntaista helluntaihin sekä pyhimysjuhliin liittyvät saarnat Andreaksen päivästä Marian ilmestyspäivään saakka. Toinen osa sisälsi saarnat kolminaisuudenpäivästä kirkkovuoden loppuun sekä pyhimysjuhlat pyhäinpäivään saakka. Postillasta on otettu näköispainos vuonna 1988.[1]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Nenonen, Kaisu-Maija; Teerijoki, Ilkka: Historian suursanakirja, s. 474. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2
  2. ↑ a b c Keränen, Jorma: Kustaa Vaasa ja uskonpuhdistuksen aika, s. 175. Teoksessa Suomen historian pikkujättiläinen. WSOY, 1987. ISBN 951-0-14253-0
  3. ↑ Einar W. Juvelius: Suomen kansan aikakirjat II. Otava 1928, s. 462
  4. ↑ Jully Ramsay: Ericus Erici släkt Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden (1909-1916), s. 99-100
  5. ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 433. (4.painos) Helsinki: Otava, 1979. ISBN 951-1-04680-2

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Turun piispan vaakuna Edeltäjä:
Paavali Juusten 		Turun piispa
1583–1625 		Seuraaja:
Isaacus Rothovius
Tämä pappiin tai piispaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ericus_Erici_Sorolainen&oldid=23519475”