Punainen kirja (Juhana III)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Punainen kirja oli Ruotsin kuningas Juhana III:n vuonna 1576 tai 1577 julkaisema uusi jumalanpalvelusjärjestys, jossa luterilaiseen jumalanpalvelukseen pyrittiin yhdistämään piirteitä katolisesta messusta.

Puolalaisen prinsessan Katariina Jagellonican kanssa naimisissa ollut Juhana ihaili katolisen kirkon ulkoisia menoja ja seremonioita, joiden suuntaan hän halusi muuttaa Ruotsin kirkon toimintaa. Punaisessa kirjassa jumalanpalvelukseen olisi liitetty osia katolisesta messusta, mutta jätetty pois luterilaisuuden kannalta ongelmallisia kohtia, kuten ristinmerkkien teko ja kumarrukset.[1] Punaista kirjaa kannatti muun muassa arkkipiispa Laurentius Petri Gothus, mutta enemmän se herätti vastustusta. Nimekkäisiin vastustajiin kuului muun muassa Kaarle-herttua. Kuninkaan kiinnostus katolisuuteen laimeni kuningattaren kuoltua ja punaisen kirjan noudattamisesta luovuttiin Juhanan kuoltua 1592.[2] Lopullisesti punainen kirja päätettiin hylätä vuoden 1593 Uppsalan kokouksessa.[3]

Suomessa punaiseen kirjaan suhtauduttiin maltillisesti eikä se herättänyt samanlaista vastustusta kuin Ruotsissa.[3] Turun piispa Eerik Sorolainen otti sen käyttöön, mistä hän joutui myöhemmin esittämään Uppsalan kokouksessa julkisen anteeksipyynnön.[4]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomen historian pikkujättiläinen, s. 159. WSOY, Helsinki 1987.
  2. Kaisu-Maija Nenonen ja Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 407. WSOY 1998.
  3. a b Upsalan kokouksen päätös Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Viitattu 20.7.2020.
  4. Jorma Keränen: ”Kustaa Vaasa ja uskonpuhdistuksen aika”, s. 159 teoksessa Suomen historian pikkujättiläinen. WSOY 1987.