Hemming

Hemming
Piispa Hemmingin sinetti
Turun piispa
1338–1366
Edeltäjä	Pentti Gregoriuksenpoika
Seuraaja	Henrik Hartmanninpoika
Henkilötiedot
Syntynyt	Bälinge, Ruotsi
Muut tiedot
Uskonto	roomalaiskatolinen kirkko
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Autuas Hemming (myös Hemmingus; n. 1290 – 21. toukokuuta 1366 Turku), arvoltaan autuas, toimi Turun piispana vuosina 1338–1366. Hän oli Suomen keskiajan mahtavimpia piispoja ja hallitsijoita.

Hemming oli syntyisin Bälingen pitäjästä, Uppsalan hiippakunnasta, Ruotsista. Hän perusti Turkuun tuomiorovastin viran (lat. archipraepositus) vuonna 1340, koulun ja sairaalan sekä omilla kirjalahjoituksillaan tuomiokirkon kirjaston. Tuomiorovastin viran myötä tämän alaisuuteen tulivat liitetyiksi Nousiainen, Raisio, Santamala ja Lieto kappeleinensa. Hemming puolusti tarmokkaasti kirkon etuja valtiovaltaa vastaan. Hän kartutti kirkon maaomaisuutta ja julkaisi vuonna 1352 Suomen ensimmäisen kokoelman kirkollisia säädöksiä.

Vuonna 1346 sovittiin asutuksen laajentuessa periaate jakaa Lappi Uppsalan ja Turun hiippakuntien välillä. Tällöin Uppsalan arkkipiispa Hemmingus Nicolai ja Turun piispa Hemming sopivat hiippakuntien rajasuhteen Peräpohjolassa vieraillessaan ja tavatessaan toisensa Torniossa nykyisen Alatornion kirkon alueella. Sen mukaan Kemijoki tuli kuulumaan Turun hiippakuntaan ja Tornionjoki Uppsalan arkkihiippakuntaan. Hiippakuntaraja muodostui näin käytännössä näiden suurjokien välille Kaakamojokeen. Sen avulla jaettiin Tornionjoen ja Kemijoen seutujen lohikalastuksesta ja turkispyynnistä saatavien kymmenykset hiippakuntien kesken.

Johannes Messenius kirjoitti Hemmingin kieltäneen vuonna 1348 kuningas Maunu Eerikinpoikaa jatkamasta suomalaisten tyrannisoimista sekä käyttämästä niin sanottua Pietarin penninkiä (Vatikaanille kerättyä erityisveroa) sotatoimiin. Näiden kieltojen johdosta Maunu Eerikinpoika antoi vangita Hemmingin, joka kuitenkin Messeniuksen mukaan pääsi pian vapaaksi.

Piispa Hemming matkusti pyhän Birgitan toimeksiannosta yhdessä Alvastran luostarin priorin Petrus Olavin kanssa Ranskaan luultavasti vuonna 1348. Hänen tehtävänään oli viedä yksittäiset Birgitan ilmestykset viesteinä Avignoniin paavi Klemens VI:lle sekä Englannin kuninkaalle Edvard III:lle ja Ranskan kuninkaalle Filip VI:lle. Tämä matka ei kuitenkaan tuottanut toivottuja tuloksia.

Hemming oli Pyhän Birgitan läheinen ystävä. Vuonna 1497 paavi Aleksanteri VI vahvisti Hemmingin kultin. Hemmingin reliikkien translaatiojuhla (pyhän henkilön jäännösten juhlallinen siirtäminen kirkkoon) ja autuaaksi julistamisjuhlaa vietettiin Turussa vuonna 1514. Katolisessa kirkossa Hemming on statukseltaan Autuas Hemming. Hänet oli tarkoitus julistaa pyhimykseksi, mutta uskonpuhdistuksen vuoksi prosessi jäi kesken. Hemmingin pyhimykseksi julistusta voitaisiin jatkaa mutta varojen puutteessa prosessi on keskeytynyt. Hemmingin arkkuna pidetty relikvaario on yhä jäljellä Turun tuomiokirkossa.

Hemmingin pyhäinjäännösarkku ja reliikkilipas vuodelta 1514 Pyhän Yrjänän eli Gezeliuksen kappelissa Turun tuomiokirkossa.

Ruotsalaisessa ja suomalaisessa kalenterissa Hemmingin päivä on yhä 22.5.

Lähteet

• Juusten, Paavali: Suomen piispainkronikka. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1988 (1728). ISBN 951-717-508-6
• Rinne, Juhani: Turun Tuomiokirkko keskiaikana I Tuomiokirkon rakennushistoria. Turku: Uuden Auran osakeyhtiön kirjapaino, 1941.

Kirjallisuutta

• Birgit Klockars: Biskop Hemming av Åbo. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland, 1960. Kansalliskirjasto. (luettavissa faksimilena)
• Birgit Klockars: Turun piispa Hemming. Suom. Eva Ahl-Waris, toim. Eva Ahl-Waris ja Rose-Marie Peake. Birgittalaissisarten ystävät ry, 2017. ISBN 978-952-99041-4-3
• Kirsti Ellilä: Pieni kirja Hemmingistä. Katolinen tiedotuskeskus, 2015. ISBN 9789527153055

Edeltäjä: Pentti Gregoriuksenpoika

Turun piispa 1338–1366

Seuraaja: Henrik Hartmanninpoika