Lauttaranta

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lauttaranta
Färjstranden
Aluksia Latokarissa Lauttarannan pohjoisosassa
Aluksia Latokarissa Lauttarannan pohjoisosassa
Kaupungin kartta, jossa Lauttaranta korostettuna. Turun kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Lauttaranta korostettuna.
Turun kaupunginosat
Kaupunki Turku
Suuralue Hirvensalo-Kakskerta
Pinta-ala km² 
Väkiluku ? ? ?
Väestötiheys ? as./km²
Työpaikkoja ? kpl ?  (?)
Osa-alueet ?

Lauttaranta (ruots. Färjstranden) on kaupunginosa ja asuinalue Turun Hirvensalon saarella. Ennen nykyistä siltaa yhteys Hirvensalosta mantereelle kulki Lauttarannan kautta, ensin lossilla ja myöhemmin siltaa pitkin.

Lauttarannan tilastoalueen asukasmäärä on 2010-luvun alkupuoliskolla yli kolminkertaistunut 235 hengestä vuonna 2010 vuoden 2015 lopun 734:ään.[1]

Hirvensalon laskettelukeskus sijaitsee Lauttarannan kaupunginosassa.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lauttaranta muodostui Arolan tilan rantamaista ja Syvälahden tilan pohjoisosasta, kun aluetta kaavoitettiin Hirvensalon tultua liitetyksi Turkuun Maarian kuntaliitoksessa 1944. Kaava käsitti nykyisen Toijaistentien, Hirveläntien ja Lautturinkadun seudun, eikä kaupungilla ollut vielä tarvetta kaavoittaa Hirvensalosta enempää pientalotontteja, vaan kaava sisälsi paljon puistoalueita. Lauttarantaan kuljettiin kapulalossilla Korppolaismäen rannasta.[2][3]

Nykyisen Pikisaaren ja Lauttarannan maat käsittänyt Arolan tila, samoin kuin Syvälahden tila, myytiin Turun kaupungille jo vuonna 1911, vaikka sijaitsi tuolloin Maarian kunnassa. Arolan seutu on asutettu luultavasti jo 1200-luvun lopussa. Maakirjassa vuodelta 1540 alueelle on merkitty kolme verotilaa, joista tuli vuonna 1683 kruununtiloja. Ne yhdistyivät 1700-luvun alussa, ja tilan omistajina olivat ensin raatimies Johan Miltopaeus ja sitten professori Munsten. 1700-luvulla tila siirtyi talonpoikien omistukseen ja jaettiin kahtia Isotaloksi ja Vähätaloksi, mutta ne yhdistettiin taas 1800-luvun lopulla ja myytiin 1911 Turun kaupungille.[3]

Syvälahden tila on mainittu jo 1300-luvulla. Nimensä se on saanut sittemmin maannouseman myötä kadonneesta lahdesta, jonka pohjukassa tila oli. 1500-luvun lopulla Syvälahti oli Brinkkalan kartanon lampuotitila, 1600-luvun lopulla siitä tuli rustholli, jonka omistajia olivat asessori Nicolaus Alanus, Hollenderin suku, Johan Michelsson, Johan Ahlström ja viimeisinä Taivassalosta tulleet, tilan nimestä sukunimensä ottaneet Syvälahdet, jotka myivät tilan vuonna 1911 Turun kaupungille.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Väestö alueittain 31.12.2010–2015, Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja. Viitattu 12.4.2017.
  2. Paasikivi, Iina: ”Hirvensalo osana Turun kaupunkisuunnittelua”, Hirvensalo eilen, tänään ja huomenna, s. 230. Toim. Maija-Liisa Kalhama ym. Turun museokeskus, 2004. ISBN 9789515951021.
  3. a b c Kupila, Sanna: ”Hirvensalon kadonneet ja säilyneet kantatilat”, Hirvensalo eilen, tänään ja huomenna, s. 43–44, 79. Toim. Maija-Liisa Kalhama ym. Turun museokeskus, 2004. ISBN 9789515951021.
Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.