Turun kaupunginkirjaston pääkirjasto

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Turun kaupunginkirjaston pääkirjasto
Turun kaupunginkirjaston päärakennus.jpg
Sijainti Turku, Suomi
Koordinaatit 60°27′N 22°16′E / 60.45°N 22.27°E / 60.45; 22.27
Rakennustyyppi Arkkitehtoninen rakenne (d)
Suunnittelija K. A. Wrede
Turun kaupunginkirjaston pääkirjasto
Vanhan kirjastorakennuksen renessanssityylinen julkisivu

Turun kaupunginkirjaston pääkirjasto on Turun keskustassa VI kaupunginosassa Linnankadun varrella sijaitseva Turun kaupunginkirjaston päätoimipiste. Kirjaston huoneistoala on yhteensä noin 8 500 m².

Vanha kirjastorakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääkirjaston vanha rakennus valmistui vuonna 1903. Sen rakennutti ja luovutti Turun kaupungille kauppaneuvos Fredric von Rettig. Rakennuksen suunnitteli hänen vävynsä K. A. Wrede ja se on pinta-alaltaan noin 2 900 m². Se edustaa hollantilaista myöhäisrenessanssia, ja sen esikuvana on ollut Tukholman ritarihuone[1][2]. Kirjastotalon ensimmäisessä kerroksessa toimi työväestölle tarkoitettu kansankirjasto ja toisessa sivistyneistölle tarkoitettu kaupunginkirjasto. Vuonna 1912 nämä kirjastot yhdistettiin Turun kaupunginkirjastoksi. Nykyisin se toimii kirjaston taideosastona.

Turun kirjastotalo oli kolmas Suomessa[3]. Turkua ennen oman kirjastotalonsa olivat ehtineet saada ainoastaan Helsinki ja Rauma.

Helsingin Sanomien Verkkoliitteen tekemässä juttusarjassa haastateltiin vuonna 2001 Turun kaupunginkirjaston työntekijöitä, jotka kertoivat yliluonnollisista kokemuksista vanhan kirjastorakennuksen kellarissa. He väittivät nähneensä naisen hahmon järjestelemässä kirjoja. [4]

Uusi kirjastorakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2007 Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston toiminta laajeni vanhan kirjastotalon viereen rakennettuun uuteen rakennukseen. Uuden kirjastotalon suunnittelusta vastasi Arkkitehtitoimisto JKMM Oy, ja sen pääsuunnittelijana toimi arkkitehti Asmo Jaaksi. Rakennuksen huoneistoala on noin 5 400 m².

Turun Kaupunginkirjaston pääkirjasto koostuu nykyisin kolmesta rakennuksesta: vanhasta ja uudesta kirjastotalosta sekä vuonna 1818 valmistuneesta entisestä maaherran kansliarakennuksesta, jonka Turun kaupunki olisi halunnut purkaa uuden kirjaston tieltä, mutta jonka suojelupäätöstä vuodelta 1991 Museovirasto ja ympäristökeskus eivät suostuneet kumoamaan[5]. Kirjaston rakennuksia yhdistää toisiinsa käytävä, joka kulkee vanhasta kirjastosta nykyisin kahvilana toimivan kansliarakennuksen ohittaen uuteen kirjastorakennukseen. Uudessa kirjastorakennuksessa sijaitsevat tietokirjallisuus- ja lehtiosastot sekä lasten ja nuorten osasto. Vanhaan kirjastorakennukseen sijoitettiin vuonna 2008 valmistuneen kunnostuksen jälkeen kaunokirjallisuus, taiteet ja musiikki.

Uutta kirjastotaloa rakennettaessa noudatettiin nk. prosenttiperiaatetta, jonka mukaan tietty osa rakentamiskustannuksista varattiin kirjastoon tehtäviin taidehankintoihin. Kirjaston yleisötiloihin hankittiin viisi tilausteosta. Teokset olivat Saara Ekströmin Alkukirjain ja Aakkoset, Hans Christian Bergin Visual Vortex - Passage of Events, Hilkka Könösen Vestigia, Ann Sundholmin Hetkinen ja Merja Pitkäsen Esiintymä. Hankitut teokset liitettiin Wäinö Aaltosen museon hallinnoimaan Turun kaupungin taidekokoelmaan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]