Turun kaupunginkirjaston pääkirjasto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Turun kaupunginkirjaston pääkirjasto
Åbo stadsbiblioteks huvudbibliotek
Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston uusi rakennus Linnankadun ja Kauppiaskadun risteyksessä.
Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston uusi rakennus Linnankadun ja Kauppiaskadun risteyksessä.
Osoite Linnankatu 2, 20100 Turku
Sijainti Turku, Suomi
Koordinaatit 60.45036°N, 22.27085°E
Rakennustyyppi yleinen kirjasto
Valmistumisvuosi 1903
2007
Suunnittelija K. A. Wrede
JKMM Arkkitehdit
Omistaja Turun kaupunki
Käyttäjä Turun kaupunginkirjasto
Tyylisuunta hollantilainen myöhäisrenessanssi
modernistinen arkkitehtuuri
Verkkosivut
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Turun kaupunginkirjaston pääkirjasto (ruots. Åbo stadsbiblioteks huvudbibliotek) on Turun kaupunginkirjaston päätoimipiste, joka sijaitsee Turun keskustassa, VI kaupunginosan alueella. Pääkirjastoon kuuluu saman korttelin alueella kolme eri rakennusta: vanha kirjastorakennus, uusi kirjastorakennus sekä entinen maaherran kansliarakennus.[1][2] Se on selkeästi käytetyin Turun kaupunginkirjaston toimipiste.[3]

Fredric von Rettigin lahjoittamin varoin rakennettu ja K. A. Wreden suunnittelema vanha kirjastorakennus valmistui vuonna 1903, ja se on siitä lähtien toiminut kaikkia turkulaisia palvelevana kirjastona. Vanhan kirjastorakennuksen viereen valmistui vuonna 2007 arkkitehtitoimisto JKMM:n suunnittelema uusi kirjastorakennus. Rakennuksia yhdistää Linnankadun varrella oleva käytävä, josta on kulku myös entiseen maaherran kansliarakennukseen.[2]

Vanha kirjastorakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhan kirjastorakennuksen renessanssityylinen julkisivu

Pääkirjaston vanha rakennus valmistui vuonna 1903. Sen rakennutti ja luovutti Turun kaupungille kauppaneuvos Fredric von Rettig. Rakennuksen suunnitteli hänen vävynsä K. A. Wrede ja se on pinta-alaltaan noin 2 900 m². Se edustaa hollantilaista myöhäisrenessanssia ja sen esikuvana on ollut Tukholman ritarihuone[4][5]. Kirjastotalon ensimmäisessä kerroksessa toimi työväestölle tarkoitettu kansankirjasto ja toisessa sivistyneistölle tarkoitettu kaupunginkirjasto. Vuonna 1912 nämä kirjastot yhdistettiin Turun kaupunginkirjastoksi.[6]

Vanhaan kirjastorakennukseen sijoitettiin vuonna 2008 valmistuneen kunnostuksen jälkeen kaunokirjallisuus, taiteet ja musiikki.[7][8] Rakennus sai nimekseen Taiteiden talo. Vuonna 1818 valmistuneen maaherran kansliarakennuksen purkamista mietittiin uuden kirjaston tieltä, mutta Museovirasto ja ympäristökeskus eivät suostuneet kumoamaan vuoden 1991 suojelupäätöstä[9].

Turun kirjastotalo oli kolmas Suomessa[10]. Turkua ennen oman kirjastotalonsa olivat ehtineet saada ainoastaan Helsinki ja Rauma.

Uusi kirjastorakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2007 Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston toiminta laajeni vanhan kirjastotalon viereen rakennettuun uuteen rakennukseen. Uuden kirjastotalon suunnittelusta vastasi Arkkitehtitoimisto JKMM Oy, ja sen pääsuunnittelijana toimi arkkitehti Asmo Jaaksi.[11] Rakennuksen huoneistoala on noin 5 400 m². Pääasiallisena rakennusmateriaalina on betoni, ja kirjasto on saanut vuoden 2007 betonirakennepalkinnon.[12]

Uudessa kirjastorakennuksessa sijaitsevat lasten alue Saaga, nuorten alue Stoori, Studio ja Tieto-osasto, jossa toimii myös Varsinais-Suomen Eurooppatiedotus.[7]

Uutta kirjastotaloa rakennettaessa noudatettiin nk. prosenttiperiaatetta, jonka mukaan tietty osa rakentamiskustannuksista varattiin kirjastoon tehtäviin taidehankintoihin. Kirjaston yleisötiloihin hankittiin viisi tilausteosta. Teokset olivat Saara Ekströmin Alkukirjain ja Aakkoset, Hans Christian Bergin Visual Vortex - Passage of Events, Hilkka Könösen Vestigia, Ann Sundholmin Hetkinen ja Merja Pitkäsen Esiintymä. Hankitut teokset liitettiin Wäinö Aaltosen museon hallinnoimaan Turun kaupungin taidekokoelmaan.[13]

Café Sirius[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjaston rakennuksia yhdistää toisiinsa käytävä, joka kulkee Uutistorin läpi. Uutistorilta on käynti entisessä maaherran kansliarakennuksessa toimivaan Café Siriukseen, jonka yläkerrassa on kokoustiloja.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pääkirjasto Turun kaupunginkirjasto. Turun kaupunki. Viitattu 9.3.2022.
  2. a b Kohti uutta kirjastoa Turun kaupunginkirjasto. Turun kaupunki. Viitattu 9.3.2022.
  3. Turun kaupunginkirjasto tilastoja Turun kaupunginkirjasto. Turun kaupunki. Viitattu 9.3.2022.
  4. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Aleksi Randellin puhe (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. Inkeri Näätsaari: Turun kaupunginkirjasto 140 v. (pdf) Turun kaupunginkirjaston kotisivut. 17.9.2003. Viitattu 9.7.2012.
  6. Turun kaupunginkirjaston alku Turun kaupunki. Viitattu 10.7.2018.
  7. a b c Turun uuden kirjastorakennuksen pohjapiirros (pdf) Turun kaupunki. Viitattu 10.7.2018.
  8. Turun kaupunginkirjaston esite Turun kaupunki. Viitattu 10.7.2018.
  9. Maaherran kanslian siiven saa purkaa Turun sanomat 21.6.2005
  10. Tiedote, Kirjastot.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
  11. Kohti uutta kirjastoa Turun kaupunki. Viitattu 10.7.2018.
  12. Uusi pääkirjasto Turun kivikierros -sivusto. Viitattu 11.7.2018.
  13. Näätsaari, Inkeri: Kaupungin valo - Turun pääkirjasto Siriuksen korttelissa, s. 91–95. Turku: Enostone, 2012. ISBN 978-952-5960-21-1.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]