Turun kaupunginkirjaston pääkirjasto

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Turun kaupunginkirjaston pääkirjasto
Turun kaupunginkirjaston päärakennus.jpg
Sijainti Turku, Suomi
Koordinaatit 60°27′N 22°16′E / 60.45°N 22.27°E / 60.45; 22.27
Rakennustyyppi Rakennus (d) ja yleinen kirjasto (en)
Tyylisuunta Modernistinen arkkitehtuuri
Suunnittelija Arkkitehtitoimisto JKMM
Valmistumisvuosi
Turun kaupunginkirjaston pääkirjasto
Vanhan kirjastorakennuksen renessanssityylinen julkisivu

Turun kaupunginkirjaston pääkirjasto on Turun keskustassa VI kaupunginosassa Linnankadun varrella sijaitseva Turun kaupunginkirjaston päätoimipiste. Kirjaston huoneistoala on yhteensä noin 8 500 m². Pääkirjasto koostuu kolmesta rakennuksesta: vanhasta ja uudesta kirjastotalosta sekä vuonna 1818 valmistuneesta entisestä maaherran kansliarakennuksesta. Kansliarakennuksen purkamista mietittiin uuden kirjaston tieltä, mutta Museovirasto ja ympäristökeskus eivät suostuneet kumoamaan vuoden 1991 suojelupäätöstä[1].

Vanha kirjastorakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääkirjaston vanha rakennus valmistui vuonna 1903. Sen rakennutti ja luovutti Turun kaupungille kauppaneuvos Fredric von Rettig. Rakennuksen suunnitteli hänen vävynsä K. A. Wrede ja se on pinta-alaltaan noin 2 900 m². Se edustaa hollantilaista myöhäisrenessanssia ja sen esikuvana on ollut Tukholman ritarihuone[2][3]. Kirjastotalon ensimmäisessä kerroksessa toimi työväestölle tarkoitettu kansankirjasto ja toisessa sivistyneistölle tarkoitettu kaupunginkirjasto. Vuonna 1912 nämä kirjastot yhdistettiin Turun kaupunginkirjastoksi.[4]

Vanhaan kirjastorakennukseen sijoitettiin vuonna 2008 valmistuneen kunnostuksen jälkeen kaunokirjallisuus, taiteet ja musiikki.[5][6] Rakennus sai nimekseen Taiteiden talo.

Turun kirjastotalo oli kolmas Suomessa[7]. Turkua ennen oman kirjastotalonsa olivat ehtineet saada ainoastaan Helsinki ja Rauma.

Uusi kirjastorakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2007 Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston toiminta laajeni vanhan kirjastotalon viereen rakennettuun uuteen rakennukseen. Uuden kirjastotalon suunnittelusta vastasi Arkkitehtitoimisto JKMM Oy, ja sen pääsuunnittelijana toimi arkkitehti Asmo Jaaksi.[8] Rakennuksen huoneistoala on noin 5 400 m². Pääasiallisena rakennusmateriaalina on betoni, ja kirjasto on saanut vuoden 2007 betonirakennepalkinnon.[9]

Uudessa kirjastorakennuksessa sijaitsevat lasten alue Saaga, nuorten alue Stoori, Studio ja Tieto-osasto, jossa toimii myös Varsinais-Suomen Eurooppatiedotus.[5]

Uutta kirjastotaloa rakennettaessa noudatettiin nk. prosenttiperiaatetta, jonka mukaan tietty osa rakentamiskustannuksista varattiin kirjastoon tehtäviin taidehankintoihin. Kirjaston yleisötiloihin hankittiin viisi tilausteosta. Teokset olivat Saara Ekströmin Alkukirjain ja Aakkoset, Hans Christian Bergin Visual Vortex - Passage of Events, Hilkka Könösen Vestigia, Ann Sundholmin Hetkinen ja Merja Pitkäsen Esiintymä. Hankitut teokset liitettiin Wäinö Aaltosen museon hallinnoimaan Turun kaupungin taidekokoelmaan.[10]

Café Sirius[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjaston rakennuksia yhdistää toisiinsa käytävä, joka kulkee Uutistorin läpi. Uutistorilta on käynti entisessä maaherran kansliarakennuksessa toimivaan Café Siriukseen, jonka yläkerrassa on kokoustiloja.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Maaherran kanslian siiven saa purkaa Turun sanomat 21.6.2005
  2. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Aleksi Randellin puhe
  3. Inkeri Näätsaari: Turun kaupunginkirjasto 140 v. (pdf) Turun kaupunginkirjaston kotisivut. 17.9.2003. Viitattu 9.7.2012.
  4. Turun kaupunginkirjaston alku Turun kaupunki. Viitattu 10.7.2018.
  5. a b c Turun uuden kirjastorakennuksen pohjapiirros (pdf) Turun kaupunki. Viitattu 10.7.2018.
  6. Turun kaupunginkirjaston esite Turun kaupunki. Viitattu 10.7.2018.
  7. Tiedote, Kirjastot.fi
  8. Kohti uutta kirjastoa Turun kaupunki. Viitattu 10.7.2018.
  9. Uusi pääkirjasto Turun kivikierros -sivusto. Viitattu 11.7.2018.
  10. Näätsaari, Inkeri: Kaupungin valo - Turun pääkirjasto Siriuksen korttelissa, s. 91–95. Turku: Enostone, 2012. ISBN 978-952-5960-21-1.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]