Vanha Raatihuone (Turku)
Vanha Raatihuone on vuonna 1736 valmistuneen ja Turun palossa vuonna 1827 pahoin vaurioituneen Bernerin raatihuoneen raunioille vuonna 1829 korjattu talo Turun Vanhan Suurtorin laidalla. Rakennus ja sen edeltäjät ovat historiansa aikana toimineet paitsi raatihuoneena myös yksityisasuntona, paitatehtaana ja poliisilaitoksen käytössä.
Sisällysluettelo
Bernerin raatihuone[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaivauksissa on saatu viitteitä siitä, että nykyisen Vanhan Suurtorin, silloisen Raatihuoneentorin yläreunalla eli kauimpana Aurajoesta on ollut raatihuone jo 1300-luvulla.[1] Raatihuoneessa kokoontui kaupungin raati ja raastuvanoikeus. Tiloissa oli myös kaupungin vankila.[2] Vuosina 1734-1736 nousi puisen raatihuoneen tilalle Turun tunnetuin raatihuone, jonka suunnitteli silloinen muurarimestari Samuel Berner.[1] Barokkityylisessä[2] kaksikerroksisessa raatihuoneessa oli myös asiaan kuuluva kellotorni.[3] Rakennus vaurioitui pahoin Turun palossa.[1] Bernerin raatihuoneen viereinen Brinkkalan talo korjattiin uudeksi raatihuoneeksi.[2]
Pfalerin asuintalo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Bernerin raatihuoneesta oli jäljellä vain seinämuurit. Rakennuksen jäänteet korjattiin yksityistaloksi, joka valmistui vuonna 1829,[2] sen suunnitteli Pehr Johan Gylich. Taloon asettui kauppias A. F. Pfaler.[2] Asuintaloon ei enää palautettu tornia.
Juseliuksen paitatehdas[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tehtailija Juselius hankki rakennuksen 1850-luvulla. Rakennuksen ulkoasua muutettiin vuonna 1899, jolloin siihen rakennettiin kolmas kerros. Juseliuksen paitatehdas ja Turun Sateenvarjotehdas toimivat talossa 1920-luvulle.[1]
Kaupungin omistukseen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Turun kaupunki osti rakennuksen 1932[3] ja siihen tuli vuokralaiseksi poliisilaitos. Poliisilaitoksen muutettua pois rakennus kunnostettiin 1988 Turun kulttuurikeskuksen käyttöön ja sai nimekseen Vanha Raatihuone. Sinne on sijoitettu taidenäyttelytiloja, ja sitä käytetään myös juhlatilaisuuksiin.[1]
Raatihuonerakennuksena se on toiminut esikuvana muun muassa Rauman ja Porvoon raatihuoneille.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
