Ingvald Serenius

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Einar Ingvald Serenius (4. elokuuta 1900 Helsinki21. joulukuuta 1974) oli suomalainen arkkitehti, joka toimi Vaasan kaupunginarkkitehtina 1933–1966.[1]

Ingvald Serenius oli pankinjohtaja Torsten Sereniuksen esikoinen. Poika pääsi ylioppilaaksi Turun ruotsalaisesta yhteiskoulusta vuonna 1919 ja aloitti sitten arkkitehtiopinnot Helsingin Teknillisessä korkeakoulussa. Hän valmistui vuonna 1924, teki ulkomaanmatkoja ja työskenteli Alvar Aallon toimistossa muun muassa Jyväskylän työväentalon parissa. Vuonna 1926 Serenius sai Turun ja Porin läänin apulaislääninarkkitehdin viran, jota hän hoiti Turussa vuoteen 1933 saakka.

Turusta Serenius muutti Vaasaan hoitamaan vakituista kaupunginarkkitehdin virkaa. Hänen ensimmäisiin tehtäviinsä kuului Vaasan pääkirjaston viimeistely edesmenneen kaupunginarkkitehti Carl Schoultzin ja Einar Flinckenbergin jälkeen. 1920-luvun klassismia ja funktionalismia yhdistäneessä rakennuksessa toimi alun perin myös maakunta-arkisto.[1]

Sereniuksen töihin Vaasassa lukeutuvat myös muun muassa Ukkokoti (1934, Raastuvankatu 34), keskuskansakoulu Korsholmanpuistikon ja Raastuvankadun kulmassa (1938), kolmikerroksinen Malmöntalo (1950, Vöyrinkatu 2) ja ruotsinkielinen meijerikoulu (Vöyrinkaupunki), joka on muutettu 2010-luvulla asuintaloksi.[2][3][1]

Ingvald Serenius toimi 1930-luvun loppupuolella Vaasan Teknillisen klubin, Vaasan taideyhdistyksen ja Wasa Teaterin luottamustehtävissä.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Ingvald Serenius Arkkitehtuurimuseo. Viitattu 6.10.2017.
  2. Öst, Susanne: Vaasan modernin arkkitehtuurin inventointi, s. 52. Vaasa: Pohjanmaan museo, 2010. Teoksen verkkoversio (PDF).
  3. Meijerikoulusta asunto-osakeyhtiö Pohjalainen. 10.11.2009. Viitattu 6.10.2017.