Tieto-Finlandia-palkinto

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinto eli Tieto-Finlandia-palkinto on myönnetty vuodesta 1989 ansiokkaalle suomalaiselle tieto- tai oppikirjalle, ”jonka voidaan katsoa merkittävästi edistävän lukijoiden kiinnostusta kerronnaltaan taidokkaaseen tietokirjallisuuteen”. Palkinnon myöntää Suomen Kirjasäätiö. Säätiö asettaa kolmihenkisen valintalautakunnan, joka valitsee palkintoehdokkaaksi kolmesta kuuteen kirjaa sekä henkilön, joka tekee esityksistä lopullisen valinnan palkinnon saajaksi. Palkinnon suuruus on 30 000 euroa.[1]

Tieteentekijät ja tietokirjailijat ovat arvostelleet palkinnon perusteita liian löyhiksi, viihteellisiksi ja epätieteellisiksi.[2]

Vuonna 2016 palkinto jaettiin ensimmäisen kerran nimellä tietokirjallisuuden Finlandia-palkinto.[3]

Palkitut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Kirjailija[1] Kirja[1] Valitsija Kirjoitus-
kieli
Muut ehdokkaat[1]
1989 Erik Tawaststjerna Jean Sibelius 1–5 suomi Pekka Teerikorpi & Mauri Valtonen: Kosmos - maailmamme muuttuva kuva
Seppo Zetterberg (päätoim.): Maailmanhistorian Pikku-jättiläinen

Riitta Nikula: Armas Lindgren 1874-1989 - arkkitehti
Linda Jakobson: Mureneva muuri - vuosi kiinalaisena

1990 Markku Löytönen (toim.) Matka-arkku. Suomalaisia tutkimusmatkailijoita suomi Matti Kamppinen, Pasi Laihonen & Timo Vuorisalo (toim.): Kulttuurieläin
Nils Erik Wickberg: Städer, byggnader...
Keijo Korhonen: Mitalin toinen puoli
1991 Olli Marttila, Tari Haahtela, Hannu Aarnio, Pekka Ojalainen Suomen päiväperhoset suomi
1992 Jukka Salo, Mikko Pyhälä Amazonia suomi
1993 Erik Wahlström, Tapio Reinikainen, Eeva-Liisa Hallanoro Ympäristön tila Suomessa suomi
1994 Heikki Ylikangas Tie Tampereelle suomi
1995 Matti Sarmela Suomen perinneatlas suomi
1996 Pekka Kivikäs Kalliomaalaukset – muinainen kuva-arkistomme suomi
1997 Fabian Dahlström, Erkki Salmenhaara, Mikko Heiniö Suomen musiikin historia 1–4 suomi
1998 Hannu Karttunen Vanhin tiede. Tähtitiedettä kivikaudesta kuulentoihin Leena Palotie suomi
1999 Kari Enqvist Olemisen porteilla suomi
2000 Anu Kantola et al. Maailman tila ja Suomi suomi
2001 Heikki Paunonen, Marjatta Paunonen Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii. Stadin slangin suursanakirja suomi
2002 Esko Valtaoja Kotona maailmankaikkeudessa Isä Ambrosius suomi
2003 Antti Helanterä, Veli-Pekka Tynkkynen Maantieteelle Venäjä ei voi mitään Astrid Gartz suomi
2004 Elina Sana Luovutetut. Suomen ihmisluovutukset Gestapolle Hannu Taanila suomi
2005 Sami Koski, Mika Rissanen, Juha Tahvanainen Antiikin urheilu Kari Raivio suomi
2005 joulukuu Jari Leskinen, Antti Juutilainen (toim.) Jatkosodan pikkujättiläinen Helena Ranta suomi
2006 Erkki Tuomioja, (Heikki Eskelinen suom. käännös) Häivähdys punaista. Hella Wuolijoki ja hänen sisarensa Salme Pekkala vallankumouksen palveluksessa Raimo Väyrynen englanti
2007 Peter von Bagh Sininen laulu Matti Apunen suomi
2008 Marjo T. Nurminen Tiedon tyttäret Veikko Sonninen suomi
2009 Henrika Tandefelt Borgå 1809. Ceremoni och fest (Porvoo 1809. Juhlamenoja ja tanssiaisia) Björn Wahlroos ruotsi
2010 Vesa Sirén Suomalaiset kapellimestarit Sinikka Salo suomi
2011 Soili Stenroos, Teuvo Ahti, Katileena Lohtander ja Leena Myllys (toim.) Suomen jäkäläopas Alf Rehn suomi Raoul Johnsson (kirjoittaja) & Maria Grönroos, Ilkka Karttunen, Tommi Jokivaara, Juhani Kaskeala, Erik Båsk (toimituskunta): Kustaa III ja suuri merisota: Taistelut Suomenlahdella 1788–1790
Anna Keski-Rahkonen & Minna Nalbantoglu: Unihiekkaa etsimässä
Mikko Porvali: Operaatio Hokki
Christer Pursiainen: Trotski
Markus Varesvuo, Jari Peltomäki & Bence Máté: Lintukuvauksen käsikirja
2012 Elina Lappalainen Syötäväksi kasvatetut – Miten ruokasi eli elämänsä Janne Virkkunen suomi Lilly Korpiola & Hanna Nikkanen: Arabikevät
Anto Leikola: Norsusta nautilukseen: Löytöretkiä eläinkuvituksen historiaan
Arto Mustajoki: Kevyt kosketus venäjän kieleen
Jukka Tarkka: Karhun kainalossa: Suomen kylmä sota 1947–1990
Björn Wahlroos: Markkinat ja demokratia
2013[4] Ville Kivimäki Murtuneet mielet: Taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939–1945 Maija Tanninen-Mattila suomi Hanna Jensen: 940 päivää isäni muistina
Harri Kalha: Kokottien kultakausi. Belle Époquen mediatähdet modernin naiseuden kuvastimina
Teemu Keskisarja: Viipuri 1918
Rauli Partanen, Harri Paloheimo & Heikki Waris: Suomi öljyn jälkeen
Matti Verkasalo, Jarkko-Juhani Henttonen & Kai Arponen: Vapaalasku - tieto, taito, turvallisuus
2014[5] Mirkka Lappalainen Pohjolan leijona: Kustaa II Adolf ja Suomi 1611–1632 Heikki Hellman[6] suomi Minna Maijala: Herkkä, hellä, hehkuvainen Minna Canth
Hanna Nikkanen & Antti Järvi: Karanteeni. Kuinka aids saapui Suomeen
Pekka Nykänen & Merina Salminen: Operaatio Elop
Aila Ruoho & Vuokko Ilola: Usko, toivo ja raskaus. Vanhoillislestadiolaista perhe-elämää
Samuli Tiikkaja: Tulisaarna. Einojuhani Rautavaaran elämä ja teokset
2015 Tapio Tamminen Kansankodin pimeämpi puoli[7] Arto Nyberg[8] suomi Sari Katajala-Peltomaa, Christian Krötzl & Marjo Meriluoto-Jaakkola (toim.): Suomalaisten pyhiinvaellukset keskiajalla
Esa Koivuranta, Kati Pehkonen, Tuija Sorjanen & Annina Vainio: Marimekko. Suuria kuvioita
Tiina Miettinen: Piikojen valtakunta. Nainen, työ ja perhe 1600–1700-luvuilla
Marjo T. Nurminen: Maailma piirtyy kartalle. Tuhat vuotta maailmankartan kulttuurihistoriaa
Helena Telkänranta: Millaista on olla eläin?[9]
2016 Mari Manninen Yhden lapsen kansa – Kiinan salavauvat, pikkukeisarit ja hylätyt tyttäret Jörn Donner[3] suomi Vesa Heikkinen & Tapio Pajunen, Kansalaistaito – Miten politiikkaa voi ymmärtää, jos sitä voi ymmärtää?
Heikki Aittokoski: Kuolemantanssi – Askeleita nationalismin Euroopassa
Marjo Kaartinen, Hannu Salmi & Marja Tuominen (toim.): Maamme – Itsenäisen Suomen kulttuurihistoria
Harri Kalha: Rut Bryk: Elämän taide
Kimmo Ohtonen: Karhu – voimaeläin[10]
2017 Riitta Kylänpää Pentti Linkola – Ihminen ja legenda[11] Matti Rönkä[12] Martti Backman: Vakoojat – Vilho Pentikäisen pako ja neuvostovakoilun romahdus 1933
Eeva Eronen: Jättiläisen askeleet – Matka Kiinan talouteen
Jenni Räinä & Vesa Ranta: Reunalla – Tarinoita Suomen tyhjeneviltä sivukyliltä
Alexander Stubb & Karo Hämäläinen: Alex
Työryhmä ja Hanna Nikkanen: Hyvän sään aikana – Mitä Suomi tekee, kun ilmasto muuttaa kaiken

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinto Suomen Kirjasäätiö. Viitattu 5.11.2017.
  2. Stenbäck, Irma: Mazzarellan teoksen palkitseminen suututti tiedekirjailijat (Internet Archive) Helsingin Sanomat. 17.3.2008. Viitattu 13.6.2011.
  3. a b Sundqvist, Janne: Finlandia-palkintojen nimet pistettiin uusiksi - Baba Lybeck valitsee kaunokirjallisuuden Finlandia-voittajan Yle Uutiset. 29.3.2016. Viitattu 29.3.2016.
  4. Ville Kivimäen sotilaan psyykeä kuvaava Murtuneet mielet voitti Tieto-Finlandian HS.fi. 21.11.2013. Viitattu 17.2.2015.
  5. Rinta-Tassi, Minna: Tieto-Finlandia Mirkka Lappalaiselle Yle Uutiset. 19.11.2014. Viitattu 19.11.2014.
  6. Finlandia-palkintojen päättäjät valittu Yle Uutiset. 20.5.2014. Viitattu 19.11.2014.
  7. Pesonen, Mikko: Kansankodin pimeämpi puoli sai Tieto-Finlandian – Finlandia Junior esikoisteos Rambolle Ylen uutiset. 26.11.2015. Viitattu 26.11.2015.
  8. Hector päättää Finlandia-palkinnon saajan Yle Uutiset. 28.4.2015. Viitattu 29.4.2015.
  9. Blomberg, Maria: Tieto-Finlandia -ehdokkaat julkistettiin – mukana ex-voittaja Marjo T. Nurminen Yle Uutiset. 2.11.2015. Viitattu 2.11.2015.
  10. Gustafsson, Miia: Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat julkistettiin – mukana monta toimittajaa Yle Uutiset. 31.10.2016. Viitattu 31.10.2016.
  11. Tieto-Finlandia Pentti Linkola -elämäkerralle Yle Uutiset. Viitattu 29.11.2017.
  12. Gustafsson, Miia: Elisabeth Rehn on tämän vuoden Finlandia-diktaattori Yle Uutiset. 20.4.2017. Viitattu 2.11.2017.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Linko, Maaria: Raadit ja ratkaisut. Tutkimus Tieto-Finlandia-palkinnosta 1989–2000. Helsinki: Suomen kirjasäätiö: Suomen tietokirjailijat, 2001. ISBN 951-95186-9-X.