Ville Ropponen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ville Ropponen
Henkilötiedot
Syntynyt 1977
Espoo
Kansalaisuus suomalainen
Ammatti kirjailija, toimittaja,kriitikko,kääntäjä
Kirjailija
Tyylilajit esseistiikka, matkakirjallisuus, tietokirjallisuus, runous, satiiri
Esikoisteos Uralilainen ikkuna (2012)
Ehdokkuudet

Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkintoehdokas 2012. Tietokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokas 2019.

Aiheesta muualla
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Ville Ropponen (s. 1977) on helsinkiläinen kirjailija, toimittaja, kriitikko ja kääntäjä. Hänen tuotantoonsa kuuluu esseitä, tietokirjoja, artikkeleita, reportaaseja ja kirjallisuuskritiikkiä. Hän on julkaissut myös yhden runokokoelman ja novelleja Parnassossa ja Nuori Voima-lehdessä sekä kirjallisuusantologioissa. [1]

Ropposen kaunokirjallinen esikoinen, esseeteos Uralilainen ikkuna, ilmestyi vuonna 2012. Teos oli Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoehdokas samana vuonna.[2] Uralilainen ikkuna on käännetty tšekiksi. [3] Ropposen ja Ville-Juhani Sutisen kirjoittama Luiden tie: Gulagin jäljillä oli tietokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaana 2019.[4] Teos sai matkalehti Mondon Vuoden matkakirja 2019 -kilpailussa kunniamaininnan[5].

Ropponen on valmistunut filosofian maisteriksi ja opiskellut kirjoittamista Oriveden Opistossa ja Jyväskylän yliopistossa. Vapaana toimittajana Ropponen on avustanut noin 50 suomalaista lehteä (muun muassa Kansan Uutisia, Voimaa, Vihreää Lankaa, Aamulehteä, Kalevaa ja Helsingin Sanomia) sekä tehnyt journalistisia matkoja Venäjälle, Ukrainaan, Kazakstaniin, Baltian maihin, Georgiaan, Armeniaan, Yhdysvaltoihin, Irakin Kurdistaniin ja Bangladeshiin.[6] Artikkeleissaan Ropponen on keskittynyt erityisesti kulttuurisiin kysymyksiin, etnisiin vähemmistöihin, ekologiaan ja Euraasian kehitysnäkymiin.

Ropponen on kirjoittanut kirjallisuuskritiikkiä ja esseitä Parnassoon, Nuoreen Voimaan ja Kiiltomato.net-verkkolehteen sekä useisiin sanomalehtiin.[7] Hän on kääntänyt runoja ja proosaa kulttuurilehtiin. Hän oli runousjärjestö Nihil Interitin sihteerinä vuosina 2002–2003. Kirjailija- ja taiteilijayhdistys Kiila ry:n puheenjohtajana hän toimi vuosina 2007–2010. Hän on ollut tuottamassa poikkitaiteellista Kiila-klubia vuosina 2007–2016. Kansainvälistä runokiertue ja -antologiahanketta Bjarmia & Beowulf hän oli tuottamassa 2013–2014. Ropponen kirjoittaa entisen Neuvostoliiton maihin sekä kirjallisuuteen keskittynyttä nettiblogia Kabaree Kulkukoira.[6]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esseeteokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Runokokoelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tietokirjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toimitetut teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ropponen, Ville (toim.): Volga-antologia. Savukeidas, 2010. ISBN 978-952-5500-75-2.
  • Ropponen, Ville & Berglund, Krista & Ikonen, Susan & Laitila, Teuvo (toimittaneet): Löytöretkiä Georgiaan. University Press of Eastern Finland, 2014. ISBN 978-952-5934-08-3.
  • Ropponen, Ville (toim.): Bjarmia-antologia. Savukeidas, 2015. ISBN 978-952-268-145-4.

Tekstejä teoksissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ropponen, Ville (toim.): Kirjallisuus terottajan työpöydällä, Kiila ry:n verkkosivuilla vuonna 2007 ilmestynyt nuorten kirjailijoiden yhteiskunnallinen kirjoitussarja.
  • Ropponen, Ville (toim.): Hyöky ( 2017) ja Verso (2018), Voima-lehden välissä ilmestyneet, yhdessä Kalle Niinikankaan kanssa toimitetut Kiilan lehtiset jatkoivat vuonna 1937 alkanutta Kiilan albumien perinnettä.lähde?

Suomennoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Enostone: Ropponen Ville Enostone. 1.10.2017. Viitattu 7.4.2019.
  2. Petäjä, Jukka: Kymmenen kirjaa tavoittelee Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoa HS.fi. 24.10.2012. Viitattu 20.8.2016.
  3. Ville Ropponen: Uralské okno: Esej o menšinách Ruska Pavel Melvart. 1.5.2018. Viitattu 8.4.2019.
  4. Tässä ovat kaikki teitokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat. Aamulehti 6.11.2019
  5. Mondo valitsi Vuoden matkakirjan 2019 Apu.fi/mondo
  6. a b Ville Ropponen ja Natalia Deviatkina: Krimin niemimaa Savukeidas. Viitattu 19.2.2019.
  7. Enostone: Ropponen Ville Enostone. 1.10.2017. Viitattu 7.4.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]