Kalevi Haikara

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kalevi Ilmari Haikara (8. syyskuuta 1938 Oulu13. tammikuuta 2007 Vantaa) oli suomalainen kirjailija sekä ihmisoikeus- ja sananvapausaktivisti. Hän kuului pitkän aikaa Suomen Pen-klubin hallitukseen.[1]

Haikara kirjoitti ylioppilaaksi Oulun lyseosta vuonna 1957.[2] Hän teki pro gradu -työnsä Veijo Meren tuotannosta ja työsti siitä esseekirjan Se oli se kultamaa (1969). Hänen pääteoksensa oli Bertolt Brechtin aika, elämä ja tuotanto (1992). Haikara myös suomensi kirjallisuutta.[1]

Haikara kannatti SKDL:ää, mutta irtautui myöhemmin puoluepolitiikasta.[1] Haikaran puoliso oli kirjailija Arja Tiainen.[3]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Se oli se kultamaa. Veijo Meren romaanien tarkastelua. Helsinki: Otava, 1969. ISBN 951-1-03055-8.
  • Fokus taide 1–2 (toimittaja), 1971-1972
  • Isänmaan vasen laita. Suomen kansan demokraattinen liitto 30 vuotta piikkinä kansakunnan lihassa. Helsinki: Otava, 1975. ISBN 951-1-02144-3.
  • Leikki kaukana, kuunnelma, 1978
  • Kuka surmasi sananvapauden. Muistokirjoitus. Helsinki: Otava, 1984. ISBN 951-1-07841-0.
  • Lerppuuko stetson? Konsensustelevision omin olemus. Helsinki: Literosi, 1987. ISBN 951-95142-3-6.
  • Bertolt Brechtin aika, elämä ja tuotanto. Helsinki: Art House, 1992. ISBN 951-884-063-6.
  • Haikara, Kalevi (toim., suom.): Ajatus vapaa - sana kahleissa. Vainottujen, vangittujen, kidutettujen, teloitettujen kirjailijain kansainvälinen ääni. Helsinki: Like, 1998. ISBN 951-578-622-3.
  • Suurten rakkauksien kirja. Eroottisen tarinan huiput ja huijarit Lilithin tyttäristä G-pisteeseen. Helsinki: WSOY, 2002. ISBN 951-0-26795-3.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Marttila, Hannu: Muistot: Kalevi Haikara HS.fi. 13.1.2007. Viitattu 12.1.2016.
  2. Tunnettuja Oulun lyseolaisia Oulun Lyseon lukio. Viitattu 26.2.2016.
  3. Riutta, Nina: Haikara lähti Tiainen jäi Vantaan Lauri. 29.10.2008. Viitattu 12.1.2016.