Mikko Porvali
| Mikko Porvali | |
|---|---|
 Porvali Helsingin kirjamessuilla lokakuussa 2010 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 15. huhtikuuta 1980 Petäjävesi |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Ammatti | poliisi, kirjailija |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | suomi |
| Tuotannon kieli | suomi |
| Tyylilajit | tietokirjallisuus |
| Aiheet | sotahistoria, vakoilu ja rikos |
| Esikoisteos | Vakoojakoulu (2010) |
| Palkinnot | |
|
Vuoden johtolanka (2017)[1] |
|
| Aiheesta muualla | |
| mikkoporvali.fi | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Mikko Pietari Porvali (s. 15. huhtikuuta 1980[2] Petäjävesi) on suomalainen kirjailija, juristi, rikostutkintaan erikoistunut poliisi ja tiedusteluhistorian tutkija. Porvali on ammatilliselta koulutukseltaan poliisi ja akateemiselta koulutukseltaan oikeustieteen maisteri.[3]
Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Porvali on kasvanut Keski-Suomessa ja kirjoittanut ylioppilaaksi Viitasaaren lukiosta vuonna 1999. Hänen isänsä on työskennellyt nimismiehenä ja syyttäjänä.[3] Porvali on maininnut myös isoisänsä ja tämän isän työskennelleen poliiseina Terijoella Karjalankannaksen rajaseudulla.[4] Keskisuomalaisuuden lisäksi Porvali on korostanut rajantakaisia karjalaisia juuriaan sekä sukunsa emigranttivenäläisten kohtaloita. Porvali on uskontokunnaltaan ortodoksi.
Poliisityön lisäksi Porvali on palvellut valmiussotilaana[5] ja rauhanturvaajana. Porvali on palvellut Suomen puolustusvoimien lähettämänä Bundeswehrin sotilaspoliisikomppaniassa Saksassa vuosina 2006-2007 sekä Balkanilla Kosovon valtion itsenäistyessä vuosina 2007-2008.[6] Hän on sotilasarvoltaan kapteeni.[7]
Poliisina Porvali on työskennellyt lähinnä rikostutkijana ja tutkinnanjohtajana. Hän on toiminut Sisä-Suomen poliisilaitoksen operatiivisena lakimiehenä vuodesta 2021.[8] Ennen virkauraansa Porvali on työskennellyt toimittajana sekä avustanut useita lehtiä.[9]
Porvalin esikoisteos Vakoojakoulu ilmestyi keväällä 2010. Teos sai ilmestyessään julkisuutta, koska teos käsittelee Suomen Päämajan agenttitiedustelutoimien suhdetta kansainvälisiin sopimuksiin, kuten Geneven ja Haagin sopimusjärjestelmiin.[10] Kirja perustuu osittain Porvalin isoisän, vakoojakouluttajana jatkosodan aikana palvelleen terijokisen luutnantin Antti Porvalin, jäämistöön.[11]
Kirjailijana Porvali tunnetaan erityisesti kaukopartiomatkoja koskevista tutkielmistaan (Operaatio Hokki; Hyökkäyksen edellä) sekä Viipurin läänissä murhattujen poliisimiesten kohtaloita kuvanneesta kolmiosaisesta romaanisarjastaan Karelia noir. Karelia noir -sarjan toinen osa Veri ei vaikene valittiin vuoden 2017 parhaaksi suomalaiseksi rikoskirjaksi (Vuoden johtolanka), ja teos oli ehdolla myös pohjoismaisen Lasiavain-dekkaripalkinnon saajaksi.
Operaatio Hokki valittiin pian ilmestymisensä jälkeen Tieto-Finlandia -ehdokkaaksi. Teos kertoo Päämajan Tiedusteluosaston yrityksestä hyökätä suuren kaukopartiojoukon voimin Petroskoihin aivan jatkosodan viimeisinä päivinä. Hyökkäystä johti kapteeni ja Mannerheim-ristin ritari Ilmari Honkanen. Kuvaus perustuu alkuperäisasiakirjoihin, kirjoittajan isoisän jäämistöön sekä veteraanihaastatteluihin.
Lisäksi Porvali on kirjoittanut sotavuosien rakkaustarinoista (Rautasormus) ja erikoisista elämänkohtaloista. Hänen teoksensa Kaatunut Normandiassa: Suomalaissotilaan tarina kuvaa Normandian maihinnousussa kanadalaisissa joukoissa kaatuneen suomalaissotilaan Olavi Nenosen elämäntarinan.
Porvali tutkii ja opettaa valtiollisen tiedustelun historiaa Jyväskylän yliopistossa.[12] Hän on kirjoittanut tiedustelualan historiaa koskevia teoksia sekä toimittanut tiedustelualalla palvelleiden henkilöiden elämäkertoja. Näihin sisältyy muun muassa professori Igor Vahroksen jäämistöön perustuva teos Salainen tiedustelija. Vahros toimi nuoruudessaan Päämajan Tiedusteluosastolla Neuvostoliittoon lähetettyjen vakoilijoiden valmentajana ja laati näiden peitetarinoita. Myöhemmin Vahroksesta kehittyi menestynyt tiedemies sekä Helsingin yliopiston venäjän kielen ja kirjallisuuden pitkäaikainen professori.
Suomeksi julkaistut Porvalin teokset on kustantanut jyväskyläläinen Atena Oy, joka on osa Otava-konsernia.
Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tietokirjallisuus:[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Juurtunut näihin tanteriin: Jyväskylän Reserviupseerit ry 1932—2007. yhdessä Pauliina Kinnusen kanssa. JRU, 2007. ISBN 978-952-92-2633-7.
- Vakoojakoulu: Päämajan asiamieskoulutus jatkosodassa. Atena, 2010. ISBN 978-951-796-655-9.
- Kaatunut Normandiassa: Suomalaissotilaan tarina. Atena, 2011. ISBN 978-951-796-701-3.
- Operaatio Hokki: Päämajan vaiettu kaukopartio. Atena, 2011. ISBN 978-951-796-760-0.
- Salainen tiedustelija: Suomalaisen vakoojaupseerin kirjeet 1940–44. Atena, 2012. ISBN 978-951-796-849-2.
- Rautasormus ja muita sota-ajan rakkaustarinoita. Atena, 2013. ISBN 978-951-796-890-4.
- Hyökkäyksen edellä: Kaukopartio Kannaksella kesällä 1941. Atena, 2013. ISBN 978-951-796-945-1.
- Matti Putkinen (toim. Mikko Porvali): Vanki, vakooja, sissi. Atena, 2015. ISBN 978-952-300-121-3.
- Tiedustelun näkymätön historia – Antiikista maailmansotiin. Atena, 2018. ISBN 978-952-300-401-6.
- Kohti itää: Päämajan kaukopartio-osasto Vehniäinen 1941. Jyväskylä: Atena, 2021. ISBN 978-952-300-842-7.
- Syvärin takana: Päämajan kaukopartio-osasto Vehniäinen 1941-43. Jyväskylä: Atena, 2022. ISBN 978-951-142-333-1.
- Skokov, Slava ja Porvali, Mikko: Kentälle jääneet – Kannaksella 1944 kadonneet sotilaat ja heidän etsintänsä. Jyväskylä: Atena, 2023. ISBN 978-951-147-479-1.
Kaunokirjallisuus:[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Sinisen kuoleman kuva. Karelia Noir I. Atena, 2015. ISBN 978-952-300-158-9.
- Veri ei vaikene. Karelia Noir II. Atena, 2016. ISBN 978-952-300-244-9.
- Kadonneen kaupungin varjo. Karelia Noir III. Atena 2018. ISBN 978-952-300-448-1.
Ruotsissa julkaistut käännösteokset:[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Bakom Röda arméns linjer: Finska fjärrpatrullens sista uppdrag. Lind & Co, 2012. ISBN 978-91-86597-34-4
- Bakom fiendens linjer: Den första finska fjärrpatrullen på Karelska näset. Lind & Co, 2015. ISBN 978-91-86597-83-2
- Fånge, spion, partisan. Lind & Co, 2016. ISBN 978-91-88243-03-4
- Spionskolan. Lind & Co, 2017. ISBN 978-91-88243-25-6
- En blå död. Lind & Co, 2017. ISBN 978-91-74618-08-2
- Blod döljer inget. Lind & Co, 2018. ISBN 978-91-7779-650-3
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Johtolanka-palkinto jyväskyläläiselle Mikko Porvalille. Yle Uutiset 1.2.2017.
- ↑ Tolonen, Jaana (toim.): Suomen lakimiehet – Finlands jurister 1988, s. 826. Suomen Lakimiesliiton kirjasarja, 99. Helsinki: Lakimiesliiton kustannus, 1988. ISSN 0585-9530. ISBN 951-640-395-6.
- ↑ a b Laurila, Petri (toim.): Suomen lakimiehet – Finlands jurister 2011, s. 825. Helsinki: Talentum, 2011. ISBN 978-952-14-1616-3.
- ↑ MTV 3: Virkaikää sata vuotta Uutisaamu, MTV 3. 18.11.2018. MTV 3. Viitattu 5.10.2021.
- ↑ Rikostutkintaa sotilaspuvussa. Keskisuomalainen 28.9.2006.
- ↑ Lapin ylioppilaslehti 2/2009.[vanhentunut linkki]
- ↑ Puolustusvoimat: Reservin upseerien ylennykset, 6.12.2016 puolustusvoimat.fi. 6.12.2016. Viitattu 5.10.2021.
- ↑ Poliisi.fi: Mikko Porvali nimitetty Sisä-Suomen poliisilaitoksen operatiiviseksi lakimieheksi 24.6.2021. Poliisi.fi. Viitattu 5.10.2021.
- ↑ Mikko Porvali. Atenakustannus.
- ↑ Mikko Porvali: Vakoojakoulu: Päämajan asiamieskoulutus jatkosodassa. Erkki Tuomioja (blogi).
- ↑ Sotavangeista tehtiin vakoojia. Helsingin Sanomat 21.5.2010.
- ↑ Tarja Västilä: Mikko Porvalin ura on vienyt poliisista juristiksi ja kirjailijaksi Juristiuutiset. 12.10.2017. Juristiliitto. Viitattu 5.10.2021.
| ||||||||||||||||||
