Tietokirjallisuuden Finlandia
(Ohjattu sivulta Tieto-Finlandia)
Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinto (vuoteen 2015 saakka Tieto-Finlandia-palkinto) on vuodesta 1989 myönnetty suomalainen kirjallisuuspalkinto. Sen jakaa Suomen Kirjasäätiö. Se voidaan myöntää ”ansiokkaalle suomalaiselle yleistajuiselle tietokirjalle, jonka voidaan katsoa merkittävästi edistävän lukijoiden kiinnostusta kerronnaltaan taidokkaaseen tietokirjallisuuteen”. Palkinnon suuruus on 30 000 euroa.[1] Alkuperäinen palkintosumma oli 100 000 markkaa.[2] Vuonna 1998 palkintosumma nousi 150 000 markkaan.[3]
Kirjasäätiön hallitus asettaa kolmihenkisen valintalautakunnan, joka nimeää palkintoehdokkaaksi kolmesta kuuteen kirjaa sekä henkilön, joka valitsee ehdokkaista lopullisen palkinnonsaajan.[4] Yhden valitsijan malli otettiin käyttöön vuonna 1999.[5] Sen käyttöönottoa perusteltiin sillä, että yksi valitsija selkeyttää valintaprosessia ja toimii median mielenkiinnon herättäjänä. Aiemmin valintalautakunta päätti myös palkinnon saajan.[6]
Palkinnon myöntökriteerit ovat muuttuneet vuosien saatossa. Alun perin palkinto annettiin ”ansiokkaalle kotimaiselle tietokirjalle, joka esittelee uutta tutkimusta, havainnollistaa yleistajuisesti tietoa tai ottaa ajankohtaisesti kantaa”.[7] Vuoden 1998 sääntöjen mukaan palkinto voitiin myöntää ”ansiokkaalle suomalaiselle tieto- tai oppikirjalle”.[8] Tieteentekijät ja tietokirjailijat ovat arvostelleet palkinnon perusteita liian löyhiksi, viihteellisiksi ja epätieteellisiksi.[9]
Vuonna 2016 palkinto jaettiin ensimmäistä kertaa nimellä tietokirjallisuuden Finlandia-palkinto.[10]
Palkitut ja ehdokkaat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Vuosi | Kirjailija[11] | Kirja[11] | Valitsija(t) | Kirjoitus- kieli |
Muut ehdokkaat[11] |
|---|---|---|---|---|---|
| 1989 | Erik Tawaststjerna | Jean Sibelius 1–5 | Esko Häkli Anto Leikola Jorma Kaimio[2] | suomi | Pekka Teerikorpi & Mauri Valtonen: Kosmos: Maailmamme muuttuva kuva (kunniamaininta) Seppo Zetterberg (päätoim.): Maailmanhistorian pikkujättiläinen (kunniamaininta) Riitta Nikula: Armas Lindgren 1874–1989: Arkkitehti (kunniamaininta) Linda Jakobson: Mureneva muuri: Vuosi kiinalaisena (kunniamaininta) |
| 1990 | Markku Löytönen (toim.) | Matka-arkku: Suomalaisia tutkimusmatkailijoita | Arne Rousi Jaakko Nousiainen Pentti Virrankoski[12] | suomi | Matti Kamppinen, Pasi Laihonen & Timo Vuorisalo (toim.): Kulttuurieläin (kunniamaininta) Nils Erik Wickberg: Städer, byggnader... (kunniamaininta) Keijo Korhonen: Mitalin toinen puoli (kunniamaininta) |
| 1991 | Olli Marttila, Tari Haahtela, Hannu Aarnio & Pekka Ojalainen | Suomen päiväperhoset | Jali Ruuskanen Katarina Eskola Juhani Lokki[13] | suomi | Matti Klinge, Laura Kolbe, Maria-Liisa Nevala & Päivi Setälä: Kuningatar Kristiina – aikansa eurooppalainen (kunniamaininta) Raimo Lehti: Tanssi auringon ympäri (kunniamaininta) Kurt Zilliacus (toim.): ”Finska skären” (kunniamaininta) Lauri Haataja & Martti Lintunen: Karjala-nostalgia (kunniamaininta) Osmo Kontula & Maarit Miettinen (toim.): Seksuaalinen mielihyvä (kunniamaininta) |
| 1992 | Jukka Salo & Mikko Pyhälä | Amazonia | Seppo Zetterberg Nils Mustelin Riitta Nikula[14] | suomi | Nils Edelman: Viisaita ja veijareita geologian maailmassa (kunniamaininta) Varpu Lindström: Uhmattaret. Suomalaisten siirtolaisnaisten vaiheita Kanadassa 1890–1930 (kunniamaininta) Pekka Nevalainen & Hannes Sihvo (toim.): Inkeri. Historia, kansa, kulttuuri (kunniamaininta) Ismo Nuuja, Jouni Paarlahti, Risto Palokangas & Risto Hamari: Kestävä tulevaisuus. Ympäristöopas (kunniamaininta) Hannes Saarinen: Berliini. Kulttuuria ja historiaa (kunniamaininta) |
| 1993 | Erik Wahlström, Tapio Reinikainen & Eeva-Liisa Hallanaro | Ympäristön tila Suomessa | Ilkka Niiniluoto Klaus Mäkelä Risto Varteva[15] | suomi | Helena Allahwerdi & Helena Hallenberg (toim.): Islamin porteilla (kunniamaininta) Eeva Furman: Saariston luonto (kunniamaininta) Kalevi Haikara: Bertolt Brechtin aika, elämä ja tuotanto (kunniamaininta) Matti Kortteinen: Kunnian kenttä (kunniamaininta) Juha Siltala: Suomalainen ahdistus (kunniamaininta) |
| 1994 | Heikki Ylikangas | Tie Tampereelle | Jukka Kemppinen Matti Kortteinen Tuula Koukku[16] | suomi | Kari Cantell: Interferonin tarina. Tiedemiehen elämää – iloja ja suruja Tuula Karjalainen: Ikuinen sunnuntai. Martta Wendelinin kuvien maailma Veijo Meri: Maassa taivaan saranat. Suomalaisten historia vuoteen 1814 Panu Rajala: Korkea päivä ja ehtoo. F. E. Sillanpää vuosina 1931–1964 Päivi Setälä: Antiikin nainen |
| 1995 | Matti Sarmela | Suomen perinneatlas | Antti Tanskanen Barbro Slotte Jukka Salo[17] | suomi | Kari Enqvist & Jukka Maalampi: Tyhjästä syntynyt Olavi K. Fält, Kai Nieminen, Anna Tuovinen & Ilmari Westerinen: Japanin kulttuuri Rostislav Holthoer: Muinaisen Egyptin kulttuuri Ilkka Niiniluoto: Järki, arvot ja välineet Jorma Palo: Suomalainen lääkärikirja |
| 1996 | Pekka Kivikäs | Kalliomaalaukset: muinainen kuva-arkisto | Keijo K. Kulha Hannu I. Miettinen Sari Näre[18] | suomi | Hannele Koivunen: Madonna ja huora Tuomo Polvinen: J.K. Paasikivi. Valtiomiehen elämäntyö 3, 1939–1944 Pertti Saurola (toim.): Suomen pöllöt Matti Wuori: Faustin uni Seppo Zetterberg (toim.): Viro. Historia, kansa, kulttuuri |
| 1997 | Fabian Dahlström, Erkki Salmenhaara & Mikko Heiniö | Suomen musiikin historia 1–4 | Laura Kolbe Osmo Pekonen Erik Toivanen[19] | suomi | Kari Enqvist: Näkymätön todellisuus Juha Ilonen: Toinen Helsinki – The Other Helsinki Riitta Konttinen: Boheemielämä: Venny Soldan-Brofeldtin taiteilijantie Mikko Pöllänen, Jari Kontiokorpi, Olli-Pekka Pietiläinen & Esko Veijalainen: Arktika: muuttolintujen valtaväylillä Päivi Setälä: Keskiajan nainen |
| 1998 | Hannu Karttunen | Vanhin tiede – Tähtitiedettä kivikaudesta kuulentoihin | Ritva-Sini Härkönen Antti Karisto Matti Leinonen[3] | suomi | Finland: a cultural encyclopedia Panu Kaila: Talotohtori Jukka Rislakki & Eila Lahti-Argutina: Meillä ei kotia täällä Arne Rousi: Auringonkukasta viiniköynnökseen. Ravintokasvit Seppo Zetterberg: Jüri Vilmsin kuolema |
| 1999 | Kari Enqvist | Olemisen porteilla | Leena Palotie[5] | suomi | Matti Huurre: Kivikauden Suomi Irma Järvinen, Lasse Kosonen & Marita Joutjärvi: Parhaat ruokasienet ja maukkaimmat sieniherkut Kukka-Maaria Karjalainen: Isä Yrjö Kaukiainen: Laiva Toivo, Oulu Suomalaisen viittomakielen perussanakirja |
| 2000 | Anu Kantola et al. | Maailman tila ja Suomi | Georg Henrik von Wright[20] | suomi | Jaakko Heinimäki: Seitsemän syntiä Max Jakobson: Väkivallan vuodet I Antti Karppinen: Venäjän aatetta jäljittämässä Iiris Lappalainen (toim.): Suomen luonnon monimuotoisuus Heikki Oja: Aikakirja |
| 2001 | Heikki Paunonen & Marjatta Paunonen | Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii: Stadin slangin suursanakirja | Risto Ihamuotila[21] | suomi | C. J. Gardberg, Simo Heininen & P. O. Welin: Kansallispyhäkkö. Turun tuomiokirkko 1300–2000 Anna Kirveennummi & Riitta Räsänen: Suomalainen kylä kuvattuna ja muisteltuna Markku Mikkola-Roos & Rauno Yrjölä (toim.): Viikki. Helsingin Vanhankaupunginlahden historiaa ja luontoa Terra Cognita. Maailma tulee tunnetuksi Vesa Sirén: Aina poltti sikaria. Jean Sibelius aikalaisten silmin (Otava) |
| 2002 | Esko Valtaoja | Kotona maailmankaikkeudessa | Isä Ambrosius | suomi | Jukka Annala: Salmiakki Max Jakobson: Pelon ja toivon aika Minna Kettunen: Halosen taiteilijasuku Merete Mazzarella: Kun kesä kääntyy. Vanhenemisen taidosta Seppo Zetterberg: Eero Erkko |
| 2003 | Antti Helanterä & Veli-Pekka Tynkkynen | Maantieteelle Venäjä ei voi mitään | Astrid Gartz | suomi | Markku Lappalainen: Lepakot – salaperäiset nahkasiivet Kirsi Saarikangas: Asunnon muodonmuutoksia. Puhtauden estetiikka ja sukupuoli modernissa arkkitehtuurissa Hannes Sihvo: Elävä Kivi. Aleksis Kivi aikanansa Matti Vainio: ”Nouskaa aatteet!” Robert Kajanus. Elämä ja taide Kalevi Wiik: Eurooppalaisten juuret |
| 2004 | Elina Sana | Luovutetut: Suomen ihmisluovutukset Gestapolle | Hannu Taanila | suomi | Anna Kortelainen: Levoton nainen. Hysterian kulttuurihistoriaa Magnus Londen, Anders Mård & Milena Parland (kuvat: Andrej Scherbakov-Parland): Pietari – Metropoli nurkan takana (S:t Petersburg. Metropolen runt hörnet) Helena Sederholm ym. (toim.): Pinx. Maalaustaide Suomessa. Tarinankertojia Tuulikki Valkonen: Mäyhä. Lähikuvia Marko Tapion elämästä Jussi Viitala: Inhimillinen eläin, eläimellinen ihminen. Sosiaalisen käyttäytymisen avaimet |
| 2005 | Sami Koski, Mika Rissanen & Juha Tahvanainen | Antiikin urheilu | Kari Raivio | suomi | Risto Pekkanen & Janne Kostamo (päätoim.): Gaia Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja Jaakko Hämeen-Anttila: Islamin käsikirja Olli Lehto: Oman tien kulkijat. Veljekset Vilho, Yrjö ja Kalle Väisälä Esko Salminen: Viestinnällä vallankumoukseen. ”Demokraattisen toimittajakoulutuksen” aika 1960-luvulta 1980-luvulle |
| 2005 joulukuu | Jari Leskinen & Antti Juutilainen (toim.) | Jatkosodan pikkujättiläinen | Helena Ranta | suomi | Pia Brandt, Erja Korteniemi-Poikela, Raisa Cacciatore & Maarit Huovinen: Hei beibi, mä oon tulta! Ilkka Jukarainen: Uistin Anna Kortelainen: Päivä naisten paratiisissa Jouko Tuomisto: 100 kysymystä ympäristöstä ja terveydestä Osmo Tammisalo: Rakkauden evoluutio |
| 2006 | Erkki Tuomioja | Häivähdys punaista: Hella Wuolijoki ja hänen sisarensa Salme Pekkala vallankumouksen palveluksessa (suom. Heikki Eskelinen) | Raimo Väyrynen | englanti | Petri Neuvonen (toim.): Kerrostalot 1880-2000. Arkkitehtuuri, rakennustekniikka ja korjaaminen Eero Saarenheimo: Casanova ja Sprengtporten. Kirjastonhoitajan ja kenraalin yhteiset vuodet Satu Salonen: Sairaan hyvä potilas Caterina Stenius: Chaconne. Magnus Lindberg ja uusi musiikki (Chaconne. En bok om Magnus Lindberg och den nya musiken) Ilmari Susiluoto: Suuruuden laskuoppi. Venäläisen tietoyhteiskunnan synty ja kehitys |
| 2007 | Peter von Bagh | Sininen laulu | Matti Apunen | suomi | Kaarina Davis: Rankka kutsumus. Sairaanhoitajan päiväkirja Hannu Mäkelä: Casanova eli Giacomo Casanovan tie naisten miehestä kirjailijaksi Rea Peltola & Vesa Koivu: Pionit Seppo Turunen: Paviaaneja, punaviiniä ja puutarhanhoitoa. Esseitä ihmisen biologiasta Seppo Zetterberg: Viron historia |
| 2008 | Marjo T. Nurminen | Tiedon tyttäret | Veikko Sonninen | suomi | Tuomas Hoppu & julkaisuryhmä (toim.): Tampere 1918 Juhani Koivisto: Tuijotin tulehen kauan –Toivo Kuulan lyhyt ja kiihkeä elämä Helena Telkänranta, Heikki Simola & Harri Ajomaa (toim.): Laulujoutsenen perintö – Suomalaisen ympäristöliikkeen taival Jorma Lehtola: Laulujen Lappi Sari Näre & Jenni Kirves (toim.): Ruma sota – Talvi- ja jatkosodan vaiettu historia |
| 2009 | Henrika Tandefelt | Borgå 1809: Ceremoni och fest (Porvoo 1809: Juhlamenoja ja tanssiaisia) | Björn Wahlroos | ruotsi | Roope Hollmén: Juuret Karjalassa Seppo Laurell: Valo merellä – Suomen majakat 1753-1906 (Ljuset till havs – Finlands fyrar 1753-1906) Juha Maasola: Kirves Antti Parpola & Veijo Åberg: Metsävaltio – Metsähallitus ja Suomi 1859–2009 Mikko Ylikangas: Unileipää, kuolonvettä, spiidiä – Huumeet Suomessa 1800–1950 |
| 2010 | Vesa Sirén | Suomalaiset kapellimestarit: Sibeliuksesta Saloseen, Kajanuksesta Franckiin | Sinikka Salo | suomi | Saara Bäck, Markku Ollikainen, Erik Bonsdorff, Annukka Eriksson, Eeva-Liisa Hallanaro, Sakari Kuikka, Markku Viitasalo, Mari Walls (toim.): Itämeren tulevaisuus Harry Halén (julkaisija.): Gustaf Mannerheim: Dagbok förd under min resa i Centralasien och Kina 1906-07-08 Sirpa Kähkönen: Vihan ja rakkauden liekit - kohtalona 1930-luvun Suomi Tatu Lehtovaara, valokuvat Jukka Heiskanen: Suomalaiset kalaherkut Anssi Ruusuvuori: Puukon historia[22] |
| 2011 | Soili Stenroos, Teuvo Ahti, Katileena Lohtander & Leena Myllys (toim.) | Suomen jäkäläopas | Alf Rehn | suomi | Raoul Johnsson (kirjoittaja) & Maria Grönroos, Ilkka Karttunen, Tommi Jokivaara, Juhani Kaskeala, Erik Båsk (toimituskunta): Kustaa III ja suuri merisota: Taistelut Suomenlahdella 1788–1790 Anna Keski-Rahkonen & Minna Nalbantoglu: Unihiekkaa etsimässä Mikko Porvali: Operaatio Hokki Christer Pursiainen: Trotski Markus Varesvuo, Jari Peltomäki & Bence Máté: Lintukuvauksen käsikirja |
| 2012 | Elina Lappalainen | Syötäväksi kasvatetut: Miten ruokasi eli elämänsä | Janne Virkkunen | suomi | Lilly Korpiola & Hanna Nikkanen: Arabikevät Anto Leikola: Norsusta nautilukseen: Löytöretkiä eläinkuvituksen historiaan Arto Mustajoki: Kevyt kosketus venäjän kieleen Jukka Tarkka: Karhun kainalossa: Suomen kylmä sota 1947–1990 Björn Wahlroos: Markkinat ja demokratia |
| 2013[23] | Ville Kivimäki | Murtuneet mielet: Taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939–1945 | Maija Tanninen-Mattila | suomi | Hanna Jensen: 940 päivää isäni muistina Harri Kalha: Kokottien kultakausi: Belle Époquen mediatähdet modernin naiseuden kuvastimina Teemu Keskisarja: Viipuri 1918 Rauli Partanen, Harri Paloheimo & Heikki Waris: Suomi öljyn jälkeen Matti Verkasalo, Jarkko-Juhani Henttonen & Kai Arponen: Vapaalasku – tieto, taito, turvallisuus |
| 2014[24] | Mirkka Lappalainen | Pohjolan leijona: Kustaa II Adolf ja Suomi 1611–1632 | Heikki Hellman[25] | suomi | Minna Maijala: Herkkä, hellä, hehkuvainen Minna Canth Hanna Nikkanen & Antti Järvi: Karanteeni: Kuinka aids saapui Suomeen Pekka Nykänen & Merina Salminen: Operaatio Elop Aila Ruoho & Vuokko Ilola: Usko, toivo ja raskaus: Vanhoillislestadiolaista perhe-elämää Samuli Tiikkaja: Tulisaarna: Einojuhani Rautavaaran elämä ja teokset |
| 2015 | Tapio Tamminen | Kansankodin pimeämpi puoli[26] | Arto Nyberg[27] | suomi | Sari Katajala-Peltomaa, Christian Krötzl & Marjo Meriluoto-Jaakkola (toim.): Suomalaisten pyhiinvaellukset keskiajalla Esa Koivuranta, Kati Pehkonen, Tuija Sorjanen & Annina Vainio: Marimekko: Suuria kuvioita Tiina Miettinen: Piikojen valtakunta: Nainen, työ ja perhe 1600–1700-luvuilla |
| 2016 | Mari Manninen | Yhden lapsen kansa: Kiinan salavauvat, pikkukeisarit ja hylätyt tyttäret | Jörn Donner[10] | suomi | Vesa Heikkinen & Tapio Pajunen, Kansalaistaito: Miten politiikkaa voi ymmärtää, jos sitä voi ymmärtää? Heikki Aittokoski: Kuolemantanssi: Askeleita nationalismin Euroopassa Marjo Kaartinen, Hannu Salmi & Marja Tuominen (toim.): Maamme: Itsenäisen Suomen kulttuurihistoria Harri Kalha: Rut Bryk: Elämän taide Kimmo Ohtonen: Karhu – voimaeläin[29] |
| 2017 | Riitta Kylänpää | Pentti Linkola: Ihminen ja legenda[30] | Matti Rönkä[31] | suomi | Martti Backman: Vakoojat: Vilho Pentikäisen pako ja neuvostovakoilun romahdus 1933 Eeva Eronen: Jättiläisen askeleet: Matka Kiinan talouteen Jenni Räinä & Vesa Ranta: Reunalla: Tarinoita Suomen tyhjeneviltä sivukyliltä Alexander Stubb & Karo Hämäläinen: Alex Työryhmä ja Hanna Nikkanen: Hyvän sään aikana: Mitä Suomi tekee, kun ilmasto muuttaa kaiken |
| 2018 | Seppo Aalto | Kapina tehtailla: Kuusankoski 1918[32] | Virpi Suutari[33] | suomi | Tuomas Aivelo: Loputtomat loiset Kaisa Haatanen ja Sanna-Mari Hovi: Monarkian muruset: Kaiken maailman kuninkaallisia Helena Ruuska: Hugo Simberg. Pirut ja enkelit Risto Siilasmaa ja Catherine Fredman: Paranoidi optimisti: Näin johdin Nokiaa murroksessa Ville Similä ja Mervi Vuorela: Ultra Bra – Sokeana hetkenä[34] |
| 2019 | Anssi Jokiranta, Pekka Juntti, Anna Ruohonen & Jenni Räinä | Metsä meidän jälkeemme | Sixten Korkman[35] | suomi | Anu Kantola ja Hanna Kuusela: Huipputuloiset: Suomen rikkain promille Ville Ropponen ja Ville-Juhani Sutinen: Luiden tie: Gulagin jäljillä Aapo Roselius ja Oula Silvennoinen: Villi itä Andrei Sergejeff: Egyptin historia – Kleopatran ajasta arabikevääseen Taina Tervonen ja Anna Autio: Hukkuneet[36] |
| 2020 | Marko Tikka & Seija-Leena Nevala | Kielletyt leikit – Tanssin kieltämisen historia Suomessa 1888–1948 | Nasima Razmyar[37] | suomi | Leena Malkki: Mitä tiedämme terrorismista Jussi Pullinen: Mitä meille tapahtui? – Näin internet ja sosiaalinen media muuttivat elämämme Timo R. Stewart: Valter Juvelius ja kadonneen arkin metsästys Juha Taskinen: Jää hyvin, saimaannorppa Marjatta Sarpaneva: Timo Sarpaneva – taide ja elämä[38] |
| 2021 | Osmo Tapio Räihälä | Miksi nykymusiikki on niin vaikeaa[39] | Katri Makkonen[40] | suomi | Markku Henriksson: Tähtilipun maa – Yhdysvaltain alueen historia Ritva Kylli: Suomen ruokahistoria – Suolalihasta sushiin Kristiina Markkanen ja Leena Virtanen: Wivi ja Hanna – Arkkitehdin ja kauppaneuvoksen yhteiset vuodet Osmo Soininvaara: 2020-luvun yhteiskuntapolitiikka Julia Thurén: Kaikki kuluttamisesta – Näin aloin käyttää rahojani paremmin[41] |
| 2022 | Ville-Juhani Sutinen | Vaivan arvoista. Esseitä poikkeuskirjallisuudesta[42] | Hanna Nohynek[43] | suomi | Anu Kantola & työryhmä: Kahdeksan kuplan Suomi. Yhteiskunnan muutosten syvät tarinat Maria Katajavuori: Valas lasimaljassa. Miten vangitsemme itsemme ympäristötuhon ansaan Annika Luther: Rågen. En spretig historia (suom. Rukiin viljava historia) Hannu Salmi: Tunteiden palo. Turku liekeissä 1827 Timo R. Stewart: Luvatun maan lumo. Israelin kristityt ystävät Suomessa[44] |
| 2023 | Antti Järvi | Minne katosi Antti Järvi?[45] | Linda Liukas[46] | suomi | Heini Junkkaala: Pirkko Saisio – Sopimaton Ritva Kovalainen & Sanni Seppo: Pohjoistuulen metsä Tuomas Kyrö: Aleksi Suomesta Ville Mäkipelto & Paavo Huotari: Sensuroitu – Raamatun muutosten vaiettu historia Sonja Saarikoski: Naisvangit – Rikollisuuden kehä maailman onnellisimmassa maassa[47] |
| 2024 | Sofia Tawast & Riikka Leinonen | Suuri valhe vammaisuudesta[48] | Pekka Haavisto[49] | suomi | Sanna Nyqvist: Miten kirjailijat löysivät meren Kimmo Ohtonen: Tunturikettu – Pohjolan naalin tarina Perttu Pölönen: Saisinko huomiosi? – Kirja, joka jokaisen somenkäyttäjän pitäisi lukea Panu Savolainen & Aleks Talve: Arkkitehtuurimme vuosituhannet Salla Vuorikoski: Sanna Marin. Poikkeuksellinen pääministeri[50] |
| 2025 | Paavo Teittinen | Pitkä vuoro – Kuinka moderni orjuus juurtui Suomeen (Gummerus 2025).[51] | Antti Kuronen[52] | suomi | Mia Jussinniemi: Ella Tobin – Amfetamiinikauppias Sami Karjalainen: Muodonvaihdoksia ihmettelemässä Rami Mäkinen & Matti Rämö: Oikeusmurha. Kuinka järjestelmä tuhosi Auerin perheen Jenni Räinä: Veden ajat. Matka läpi muuttuneen maiseman Hannu Salmi: Frans Leijon. Kuurosokean ihmeellinen elämä [53] |
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Linko, Maaria: Raadit ja ratkaisut: Tutkimus Tieto-Finlandia-palkinnosta 1989–2000. Helsinki: Suomen kirjasäätiö; Suomen tietokirjailijat, 2001. ISBN 951-95186-9-X
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Tietokirjallisuuden Finlandia Suomen Kirjasäätiö. Viitattu 31.10.2022.
- 1 2 Tulonen, Jouni: Ensimmäinen Tieto-Finlandia odotetusti Erik Tawaststjernan Sibelius-elämäkerralle. Helsingin Sanomat, 17.3.1989, s. 25. Lehti HS Aikakoneessa (tilaajille).
- 1 2 Majander, Antti: Hannu Karttusen Vanhin tiede on aina käsillä HS.fi. 16.1.1998. Viitattu 1.6.2023.
- ↑ Finlandia-palkintojen säännöt 16.3.2021. Suomen Kirjasäätiö. Viitattu 31.10.2022.
- 1 2 Stenbäck, Irma: Olemisen porteista ojennettiin 150 000 markkaa HS.fi. 15.1.1999. Viitattu 1.6.2023.
- ↑ Linko 2001, s. 10
- ↑ Linko 2001, s. 10
- ↑ Linko 2001, s. 74
- ↑ Stenbäck, Irma: Mazzarella suututti tiedekirjailijat HS.fi. 18.3.2008. Viitattu 31.10.2022.
- 1 2 Sundqvist, Janne: Finlandia-palkintojen nimet pistettiin uusiksi – Baba Lybeck valitsee kaunokirjallisuuden Finlandia-voittajan Yle Uutiset. 29.3.2016. Viitattu 29.3.2016.
- 1 2 3 Tietokirjallisuuden Finlandia: Aiemmat voittajat Kirjasäätiö. Viitattu 4.6.2023.
- ↑ Hellman, Heikki: Suomen tieteen tutkimusmatkailijat palkittiin. Helsingin Sanomat, 16.3.1990, s. B11. Lehti HS Aikakoneessa (tilaajille).
- ↑ Perhoskirja voitti Tieto-Finlandian. Helsingin Sanomat, 22.3.1991, s. B6. Lehti HS Aikakoneessa (tilaajille).
- ↑ Lappalainen, Jukka-Pekka: Amazonia on vahva tietopaketti. Helsingin Sanomat, 20.3.1992, s. B10. Lehti HS Aikakoneessa (tilaajille).
- ↑ Paukku, Timo: ”Ympäristöraamattu” sai Tieto-Finlandian. Helsingin Sanomat, 19.3.1993, s. C4. Lehti HS Aikakoneessa (tilaajille).
- ↑ Heikki Ylikankaan dokumenttikronikka Tampereen taisteluista sai Tieto-Finlandian. Helsingin Sanomat, 18.3.1994, s. C5. Lehti HS Aikakoneessa (tilaajille).
- ↑ Alkio, Jyrki: Suomalaisuus päihitti vieraat kulttuurit: Matti Sarmelan kolmenkymmenen vuoden uurastus palkittiin Tieto-Finlandialla. Helsingin Sanomat, 20.1.1995, s. B10. Lehti HS Aikakoneessa (tilaajille).
- ↑ Majander, Antti: Kalliomaalausten uraauurtava harrastaja Pekka Kivikäs sai Tieto-Finlandian. Helsingin Sanomat, 12.1.1996, s. C5. Lehti HS Aikakoneessa (tilaajille).
- ↑ Majander, Antti: Tieto-Finlandia musiikin perusteokselle. Helsingin Sanomat, 10.1.1997, s. C5. Lehti HS Aikakoneessa (tilaajille).
- ↑ Kuusi kirjaa kilpailee Tieto-Finlandia-palkinnosta HS.fi. 26.11.1999. Viitattu 1.6.2023.
- ↑ Slangikirja sai Tieto-Finlandian MTV Uutiset. 11.1.2001. Viitattu 1.6.2023.
- ↑ Marja-Liisa Lappalainen: He kilpailevat Tieto-Finlandiasta Ilta-Sanomat, is.fi. 4.11.2010. Viitattu 30.6.2021.
- ↑ Ville Kivimäen sotilaan psyykeä kuvaava Murtuneet mielet voitti Tieto-Finlandian Helsingin Sanomat. 21.11.2013. Viitattu 17.2.2015.
- ↑ Rinta-Tassi, Minna: Tieto-Finlandia Mirkka Lappalaiselle Yle Uutiset. 19.11.2014. Viitattu 19.11.2014.
- ↑ Sundqvist, Janne: Finlandia-palkintojen päättäjät valittu Yle Uutiset. 20.5.2014. Viitattu 19.11.2014.
- ↑ Pesonen, Mikko: Kansankodin pimeämpi puoli sai Tieto-Finlandian – Finlandia Junior esikoisteos Rambolle Ylen uutiset. 26.11.2015. Viitattu 26.11.2015.
- ↑ Sundqvist, Janne: Hector päättää Finlandia-palkinnon saajan Yle Uutiset. 28.4.2015. Viitattu 29.4.2015.
- ↑ Blomberg, Maria: Tieto-Finlandia -ehdokkaat julkistettiin – mukana ex-voittaja Marjo T. Nurminen Yle Uutiset. 2.11.2015. Viitattu 2.11.2015.
- ↑ Gustafsson, Miia: Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat julkistettiin – mukana monta toimittajaa Yle Uutiset. 31.10.2016. Viitattu 31.10.2016.
- ↑ Pesonen, Mikko: Tieto-Finlandia Pentti Linkola -elämäkerralle Yle Uutiset. 29.11.2017. Viitattu 3.6.2023.
- ↑ Gustafsson, Miia: Elisabeth Rehn on tämän vuoden Finlandia-diktaattori Yle Uutiset. 20.4.2017. Viitattu 2.11.2017.
- ↑ Verilöyly Kuusankoskella toi Tieto-Finlandian Seppo Aallolle Ilta-Sanomat. 28.11.2018. Viitattu 28.11.2018.
- ↑ Parkkinen, Pia: Kirjallisuuden Finlandia-diktaattorit on nimetty: He ovat Seppo Puttonen, Virpi Suutari ja Riku Rantala Yle Uutiset. 19.4.2018. Viitattu 4.11.2018.
- ↑ Puukka, Päivi: Tietokirjallisuuden Finlandia -palkinnosta kisaavat muun muassa kirjat maailman monarkioista ja ihmistä piinaavista loisista Yle Uutiset. 5.11.2018. Viitattu 5.11.2018.
- ↑ Natri, Santtu: Kirjallisuuden Finlandia-voittajista päättävät Merja Ylä-Anttila, Sixten Korkman ja Olavi Uusivirta Yle Uutiset. 27.3.2019. Viitattu 27.5.2019.
- ↑ Bjurström, Eelis: Suomen rikkain promille, heimosodat ja hukkuneet pakolaiset – nämä kuusi teosta ovat ehdolla Tieto-Finlandian saajaksi Yle Uutiset. 6.11.2019. Viitattu 6.11.2019.
- ↑ Gustafsson, Miia: Finlandia-diktaattorit on valittu – Kaunokirjallisuuden voittajan valitsee kapellimestari Hannu Lintu Yle Uutiset. 25.3.2020. Viitattu 8.10.2020.
- ↑ Gustafsson, Miia: Tässä ovat tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat: mukana teokset tanssikiellosta, saimaannorpasta ja terrorismista Yle Uutiset. 3.11.2020. Viitattu 3.11.2020.
- ↑ Puukka, Päivi: Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittanut Osmo Tapio Räihälän teos selittää, miksi nykymusiikki koetaan vaikeana Yle Uutiset. Viitattu 1.12.2021.
- ↑ Nyberg, Henrietta: Finlandia-palkintojen valitsijat nimetty – kaunokirjallisuuden palkittavan valitsee tänä vuonna elokuvaohjaaja Zaida Bergroth Turun Sanomat. 22.3.2021. Viitattu 3.6.2023.
- ↑ Gustafsson, Miia: Tässä ovat tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat – mukana teokset kuluttamisesta, nykymusiikista ja ruokahistoriasta Yle Uutiset. 9.11.2021. Viitattu 9.11.2021.
- ↑ Vanha-Majamaa, Anton: Kun korona iski, Ville-Juhani Sutinen alkoi ahmia tuhatsivuisia järkäleitä: syntyi Tieto-Finlandialla palkittu teos poikkeuskirjallisuudesta Yle Uutiset. 30.11.2022. Yleisradio. Viitattu 30.11.2022.
- ↑ Kanerva, Arla: Finlandia-palkintojen lautakunnat ja valitsijat nimettiin: Voittajista päättävät Hanna Nohynek, Ernest Lawson ja Mari Leppänen HS.fi. 9.3.2022. Viitattu 9.3.2022.
- ↑ Puukka, Päivi: Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokaskirjat kysyvät, miksi Suomi kuplaantuu ja miksi pidämme ruisleivästä Yle Uutiset. 8.11.2022. Viitattu 8.11.2022.
- ↑ Puukka, Päivi: Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon 2023 saa Antti Järven riipaiseva sukutarina Minne katosi Antti Järvi? Yle Uutiset. 29.11.2023. Yleisradio. Viitattu 29.11.2023.
- ↑ Jorma Uotinen valitsee Finlandia-voittajan. Helsingin Sanomat, 14.4.2023, s. B 5. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. ISSN 0355-2047 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.4.2023.
- ↑ Gustafsson, Miia: Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat vievät sotaan ja naisvankilaan Yle Uutiset. 7.11.2023. Yleisradio. Viitattu 7.11.2023.
- ↑ Finlandia-palkinto | ”Yksi lasikatto murtui”, iloitsee Tieto-Finlandialla palkittu cp-vammainen Riikka Leinonen Helsingin Sanomat. 27.11.2024. Viitattu 27.11.2024.
- ↑ Kirjallisuuden Finlandia-voittajat valitsevat Pöysti, Haavisto ja Veitola Yle Uutiset. 17.4.2024. Viitattu 27.4.2024.
- ↑ Puukka, Päivi: Napaketusta Sanna Mariniin – katso tästä tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat Yle.fi. 5.11.2024. Viitattu 6.11.2024.
- ↑ Vanha-Majamaa, Anton: Paavo Teittiselle tietokirjallisuuden Finlandia: Kirjailija ei usko, että modernia orjuutta saadaan kitkettyä Suomesta Yle.fi. 27.11.2025. Viitattu 27.11.2025.
- ↑ Parkkinen, Pia: Ylen ulkomaantoimittaja Antti Kuronen valitsee tietokirjallisuuden Finlandia-voittajan Yle.fi. 25.3.2025. Viitattu 25.3.2025.
- ↑ Puukka, Päivi: Ötökät, vesistöt ja Auerin perheen järkyttävä tarina – katso tästä tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat Yle Uutiset. 4.11.2025. Yleisradio. Viitattu 4.11.2025.
| Auktoriteettitunnisteet: Henkilöt |
|---|
