Osmo Kontula

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Osmo Kontula marraskuussa 2012.

Osmo Johannes Kontula (s. 27. kesäkuuta 1951 Luumäki)[1] on tutkimusprofessori Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksella. Hän on myös Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan dosentti ja Sydneyn yliopiston kunniaprofessori. Aiemmin hän työskennellyt Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitoksen apulaisprofessorina 1996–1997, Oikeusministeriön rikoksentorjunnan neuvottelukunnan erikoistutkijana 1995, Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitoksen projektijohtajana 1991–1994, Suomen Akatemian tutkimusassistenttina 1986–1990 ja Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkijana 1985.

Hänen asiantuntemuksensa kattaa seksologian, seksuaalitutkimuksen, seksuaali- ja lisääntymisterveyden, kulttuurierot seksuaaliasioissa, seksuaalikasvatuksen ja nuorten seksin, parisuhdeasiat, perhe- väestö- ja seksuaalipolitiikan ja väestönkehitykseen ja syntyvyyteen liittyvän demografian sekä huumetutkimuksen.[2]

Kontula on tunnettu Elina Haavio-Mannilan kanssa tekemistään suomalaisten seksielämää käsittelevistä tutkimuksista.

Luottamustehtäviä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Euroopan Seksologiliiton (EFS) hallituksen jäsen, 2006–
  • Seksuaaliterveyden maailmanjärjestön (WAS) tieteellisen komitean jäsen, 2006–
  • Euroopan Väestökomitean (CAHP) konsultti seksuaali- ja lisääntymisterveysasioissa, Euroopan neuvosto, 2002–2005
  • International Academy of Sex Research (IASR) täysjäsen, 1996–. Kontula toimi isäntänä järjestön vuosikonferenssissa Helsingissä vuonna 2004
  • Apulaispäätoimittaja, The Journal of Sex Research 2005-
  • The Society for the Scientific Study of Sexuality (SSSS) hallituksen jäsen, 1999–2002. Järjestön kansainvälisen työryhmän puheenjohtaja, 2000–2004
  • Pohjoismaisen kliinisen seksologian järjestön (NACS) puheenjohtaja, 2001–2003
  • Sexpo-säätiön hallituksen puheenjohtaja, 1988–1991; 2003–2007
  • Suomen Seksologisen Seuran puheenjohtaja, 1997–2002, 2005-
  • Suomen Akateemisten tutkijoiden yhdistyksen (SATY) hallitus, 1987–2007

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Osmo Kontula: Huumausainerikokset ja niiden kontrolli: Tilanne Suomessa 1960 luvulta 1980 luvulle. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 76. Helsinki 1986. Valtion painatuskeskus. 282 s.
  • Osmo Kontula: Nuorten seksi. Otava. Keuruu 1987. 122 s.
  • Osmo Kontula: Huumeet Suomessa. Otava. Keuruu 1988. 224 s.
  • Kontula, Osmo & Meriläinen, Jouni: Nuorten kypsyminen seurusteluun ja seksuaalisuuteen. Lääkintöhallituksen julkaisuja. Terveyskasvatus. Tutkimukset 9/1988. Helsinki: Lääkintöhallitus, 1988. ISBN 951-47-2031-8.
  • Osmo Kontula & Kaj Koskela: Mustasukkaisuus ja terveys. Sosiaali ja Terveyshallitus. Raportteja 14/1991. Valtion painatuskeskus. Helsinki 1991. 110 s.
  • Kontula, Osmo: Sukupuolielämän aloittamisen yhteiskunnallisista ehdoista. Väitöskirja, Helsingin yliopisto. Sosiaali- ja terveyshallitus: Tutkimuksia 14. Helsinki: Sosiaali- ja terveyshallitus, 1991. ISBN 951-47-5434-4.
  • Osmo Kontula (toim.): Huumeiden käyttäjät Suomessa. Kirjayhtymä. 1992. 236 s.
  • Osmo Kontula ja Kaj Koskela: Huumeiden käyttö ja mielipiteet huumeista : Suomi ja Eurooppa vertailussa. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja. Helsinki 1992.[3]
  • Osmo Kontula ja Elina Haavio-Mannila (toim.): Suomalainen seksi: Tietoa suomalaisten sukupuolielämän muutoksesta. WSOY. Juva 1993. 579 s.
  • Osmo Kontula ja Kati Kosonen: Seksiä lehtien sivuilla. Painatuskeskus OY. Helsinki 1994. 312 s.
  • Osmo Kontula ja Elina Haavio-Mannila: Matkalla intohimoon: Nuoruuden hurma ja kärsimys seksuaalielämäkertojen kuvaamana. WSOY. Juva 1995. 605 s.
  • Osmo Kontula: Poikkeusolojen rikollisuus. Rikoksentorjunnan neuvottelukunnan julkaisu 4. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisu 132. Helsinki 1996. 144 s.
  • Kontula, Osmo & Miettinen, Maarit (toim.): Seksuaalinen mielihyvä. Helsinki: Kirjayhtymä, 1990. ISBN 951-26-3472-4.
  • Osmo Kontula ja Elina Haavio-Mannila: Intohimon hetkiä: Seksuaalisen läheisyyden kaipuu ja täyttymys omaelämäkertojen kuvaamana. WSOY. Juva 1997. 745 s.
  • Osmo Kontula, Heimo Viinamäki & Kaj Koskela: Köyhiä ja Kipeitä: Taloudellisen laman terveysvaikutuksia 1990-luvulla. Väestöliitto. Väestöntutkimuslaitos. Julkaisusarja D 34/1998. Helsinki 1998. 141 s.
  • Papp, Krista & Kontula, Osmo & Kosonen, Kati: Nuorten aikuisten seksuaalikäyttäytyminen ja seksuaaliset riskinotot. Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 36/2000. Helsinki: Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto, 2000. ISBN 952-9605-57-9.
  • Osmo Kontula ja Ilsa Lottes (toim.): Seksuaaliterveys Suomessa. Studia. Tammi. Helsinki 2000. 336 s.
  • Elina Haavio-Mannila ja Osmo Kontula: Seksin trendit: Meillä ja naapureissa. WSOY. Helsinki 2001. 592 s.
  • Eija Maarit Ojala & Osmo Kontula: Tarvitseeko minua kukaan? Keski-ikäiset yksineläjät perhekeskeisessä yhteisössä. Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D40/2002. Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto. Helsinki. 163 s.
  • Osmo Kontula: Perhepolitiikka käännekohdassa: Perhebarometri 2004. Katsauksia E 18/2004. Väestöntutkimuslaitos. Väestöliitto. Helsinki 2004. 155 s.
  • Osmo Kontula & Henna Meriläinen: Koulun seksuaalikasvatus 2000-luvun Suomessa. Katsauksia E26/2007. Väestöntutkimuslaitos. Väestöliitto. Helsinki 2007. 187 s.
  • Halu & intohimo: Tietoa suomalaisesta seksistä. Kuvitus: Sirkka-Liisa Lonka. Helsingissä: Otava, 2008. ISBN 978-951-1-22680-2.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä tieteilijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.