Hanna Nikkanen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee toimittajaa ja tietokirjailijaa. Juoksija Hanna Nikkasesta on eri artikkeli.

Hanna Nikkanen (s. 1981 Vantaa)[1] on suomalainen tutkiva toimittaja ja tietokirjailija.[2]

Nikkanen on opiskellut viestintää Helsingin yliopistossa. Hän on työskennellyt ulkomaantoimittajana STT:llä ja Voiman verkkolehti Fifin päätoimittajana (2008–2010), minkä jälkeen hän on ollut vapaa toimittaja ja tietokirjailija.[1][3] Nikkanen oli mukana käsikirjoittamassa Ryhmäteatterin Eduskunta-näytelmää (2011)[4] ja on yksi Long Play -verkkojulkaisun perustajista[5]. Vuonna 2013 Long Play -kollektiivi sai 250 000 euron arvoisen Helsingin Sanomain Säätiön Uutisraivaaja-palkinnon.[6] Nikkanen toimi Long Playn päätoimittajana 2017–2019.[7]

Nikkanen on saanut huomiota muun muassa tutkivilla artikkeleillaan Nokia Siemens Networksin valvontavälinekaupoista Lähi-idässä sekä suomalaisen selluteollisuuden vaikutuksista Latinalaisessa Amerikassa. Vuonna 2011 hän sai valtion tiedonjulkistamispalkinnon tutkivasta journalismista ja erityisesti teoksestaan Viaton imperiumi – Kolme kertomusta suomalaisesta yritysvastuusta (2010).[8][9] Vuonna 2013 hän sai Suuren journalistipalkinnon yhdessä Anu Silfverbergin kanssa Vuoden jutusta. He osoittivat vuonna 2012 Helsingin Sanomien kuukausiliitteen artikkelissa Uskomaton murhenäytelmä sepitteeksi koulukiusatun nuoren tytön itsemurhasta kertoneen Enkeli-Elisan tarinan.[10]

Vuonna 2012 Nikkasen ja Lilly Korpiolan teos Arabikevät oli Tieto-Finlandia-ehdokkaana.[11] Teos käsittelee nimensä mukaisesti arabikevääksi kutsuttua yhteiskunnallista liikehdintää Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Nikkasen ja Antti Järven teos Karanteeni. Kuinka aids saapui Suomeen oli ehdolla saman palkinnon saajaksi vuonna 2014.[12] Tammikuussa 2015 teos sai Lauri Jäntin säätiön kunniamaininnan.[13]

Helmikuussa 2016 Nikkanen valittiin Tampereen yliopiston journalistiikan kaikkien aikojen nuorimmaksi vierailijaprofessoriksi. Nikkasen vuoden mittainen kausi alkoi elokuussa 2016.[14] Nikkasen ja opiskelijoiden teos Hyvän sään aikana: mitä Suomi tekee kun ilmasto muuttaa kaiken (2017) sai Kanava-palkinnon ja oli Tieto-Finlandia-palkintoehdokkaana.[15] Työryhmä sai tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon vuonna 2018.[16]

Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hanna Nikkanen et al. (toim.): Talouden globalisaatio ja naiset. [Turku]: Maan ystävät, 2003. ISBN 951-97522-3-4.
  • Viaton imperiumi. Helsinki: Like/Suomen rauhanpuolustajat, 2010. ISBN 978-952-01-0514-3.
  • Korpiola, Lilly & Nikkanen, Hanna: Arabikevät. Kuvat: Hossam el-Hamalawy. Helsinki: Avain, 2012. ISBN 978-951-692-912-8.
  • Verkko ja vapaus. Helsinki: Into, 2012. ISBN 978-952-264-125-0.
  • Nikkanen Hanna & Järvi, Antti: Karanteeni. Kuinka aids saapui Suomeen. Siltala, 2014. ISBN 978-952-234-188-4.
  • Nikkanen Hanna & työryhmä: Hyvän sään aikana: Mitä Suomi tekee kun ilmasto muuttaa kaiken. Helsinki: Into, 2017. ISBN 978-952-264-809-9.
Long Play -artikkelit
  • Kaukovetoja (2013)
  • Nikkanen, Hanna & Silfverberg, Anu: Pimeyden ydin (2013)
  • Fennomania (2015)
  • Poimijat (2016)
  • Missä louhimme kerran (2018)
  • Hyvin huono vuosi (2018)
  • Ovien avaaja (2019)
  • Marsin tarhuri (2019)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Berner, Anna-Sofia: Hanna Nikkanen HS.fi. 11.12.2011. Viitattu 7.2.2020.
  2. Nikkanen, Hanna 1.12.2015. Into Kustannus. Viitattu 29.2.2016.
  3. Berner, Anna-Sofia: Ammattina seikkailija. Helsingin Sanomat, 11.12.2011.
  4. Kangas, Ilona: Eduskunnalla on poliittinen agenda Turun Sanomat. 6.3.2011. Viitattu 30.6.2013.
  5. Koppinen, Mari: Nimekkäät suomalaistoimittajat perustivat pitkien juttujen palvelun HS.fi. 3.1.2013. Viitattu 30.6.2013.
  6. Long Play voitti 250 000 euron Uutisraivaaja-palkinnon HS.fi. 13.11.2013. Viitattu 7.2.2020.
  7. Antti Järvestä Long Playn päätoimittaja Longplay.fi. 13.8.2019. Viitattu 7.2.2020.
  8. Häkli, Laura: Hanna Nikkanen palkitaan tiedonjulkistamisesta Vihreä Lanka. 6.10.2011. Viitattu 29.2.2016.
  9. Huhtala, Hannele: Valtion tiedonjulkistamispalkinto Hanna Nikkaselle Voima. 5.10.2011. Viitattu 7.2.2020.
  10. Palkitut 2012 Suurijournalistipalkinto.fi. Viitattu 7.2.2020.
  11. Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinto Suomen Kirjasäätiö. Viitattu 7.2.2020.
  12. Vedenpää, Ville: Tieto-Finlandian ehdokkaissa monta elämäkertaa Yle Uutiset. 5.11.2014. Viitattu 5.11.2014.
  13. Palkitut 2015: Kunniamaininnat Lauri Jäntin säätiö. Viitattu 7.2.2020.
  14. Hanna Nikkanen journalistiikan vierailijaprofessoriksi Tampereelle Iltalehti.fi. 24.2.2016. Viitattu 7.2.2020.
  15. Virkkula, Simopekka: Ilmastonmuutos on jo täällä – ajan myötä planeettamme muuttuu tunnistamattomaksi Aamulehti.fi. 6.11.2017. Viitattu 14.1.2018.
  16. Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto 2018: Hanna Nikkanen puolustaa faktojen etusijaa 19.9.2018. Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta. Viitattu 17.2.2020.
  17. EU awards journalists for raising awareness of discrimination 29.4.2010. Euroopan komissio. Viitattu 29.2.2016. (englanniksi)