Enkeli-Elisa

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jonakin päivänä kaduttaa
Jonakin päivänä kaduttaa.jpg
Kirjailija Minttu Vettenterä
Kieli suomi
Kustantaja Books on Demand
Julkaistu 2012
Ulkoasu nidottu
Sivumäärä 160
ISBN 9789524988131
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Enkeli-Elisa on keskushenkilöstä käytetty nimi Minttu Vettenterän kirjoittamassa tarinassa, joka levisi ensin internetissä ja omakustannekirjana ja sitten tiedotusvälineissä. Tarina kertoo koulukiusatusta ja itsemurhan tehneeksi väitetystä 15-vuotiaasta tytöstä. Tarinan vuoksi on perustettu muun muassa koulukiusaamisen vastainen yhdistys. Tapahtumia esiteltiin tosina monissa tiedotusvälineissä kunnes heinäkuussa 2012 Helsingin Sanomien Kuukausiliite kyseenalaisti tarinan todenperäisyyden ja poliisi aloitti tapauksen rikostutkinnan.[1][2][3][4][5] Vettenterä myönsi kuulustelussa, että Elisan vanhemmat eivät ole todellisia henkilöitä, mutta hänen mukaansa taustalla on kuitenkin oikeita ihmisiä ja tapahtumia.[6]

Internet-julkisuus, kirjahanke ja yhdistys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähtökohtana Enkeli-Elisan tarinan saamalle julkisuudelle olivat Minttu Vettenterän blogi, Enkeli-Elisalle omistettu muistosivusto, Enkeli-Elisalle omistettu Facebook-sivu, Vettenterän julkaisema omakustannekirja Jonakin päivänä kaduttaa ja blogi jota Vettenterän kertoman mukaan kirjoittivat Enkeli-Elisan vanhemmat.[7][5][8] Enkeli-Elisasta kerrottiin helmikuussa 2012 lehdissä, televisiossa ja radiossa. Elisan Facebook-ryhmässä oli heinäkuussa 2012 yli 40 000 jäsentä.[9][10][11]

Ei kiusata! -niminen koulukiusaamisen vastainen yhdistys perustettiin maaliskuussa 2012.[12] Yhdistyksen kanssa yhteistyössä ovat muun muassa Sony Music. Perustaminen lähti liikkeelle Enkeli-Elisan tarinasta.[5] Yhdistys on merkitty yhdistysrekisteriin 7. elokuuta 2012.[13]

Todenperäisyyden kyseenalaistaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinäkuussa 2012 Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen artikkeli kyseenalaisti Enkeli-Elisan olemassaolon ja kertoi muun muassa, että kaikissa eri kirjoittajien kirjoittamiksi väitetyissä blogiteksteissä toistuvat samat sanat, lauserakenteet ja kirjoitusvirheet. Kuukausiliitteen tietojen mukaan Vettenterän kertomana Enkeli-Elisan kuolinpäivänä ei Suomessa ollut kuollut yhtäkään 15-vuotiasta tyttöä.[4][8] Artikkelissa kerrottiin myös, että Elisan vanhemmat ovat kommentoineet tapausta vain Vettenterän välityksellä.[14]

Tapauksen saaman julkisuuden takia poliisi käynnisti asiasta esitutkinnan, jonka tarkoituksena oli selvittää, oliko Vettenterä syyllistynyt petokseen.[1][2][3] Esitutkinta lopetettiin, koska poliisin ja syyttäjän mielestä tapauksessa ei syyllistytty petokseen.[15][16][17] Vettenterä myönsi kuulustelussa, että Elisan vanhemmat eivät ole todellisia henkilöitä, mutta hänen mukaansa taustalla on kuitenkin oikeita ihmisiä ja tapahtumia.[6]

Reaktiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Risto Uimosen mielestä tiedotusvälineiden olisi pitänyt paremmin varmentaa tapauksen todenperäisyys, sillä jos totuus on kyseenalainen, tämä pitää kertoa myös lukijalle.[18]

Kirjailijaliiton puheenjohtaja Tuula-Liina Varis piti Vettenterän toimintaa eettisesti arveluttavana, kun ensin esitetään tarina totena ja sitten vedotaan kirjailijan vapauteen, mistä syntyy moraalinen ristiriita. Variksen mukaan kuvitteellisen henkilön saa luoda, kunhan ilmoittaa sen olevan kuvitteellinen.[19]

Turun Sanomien haastattelema nuorisotyön asiantuntija Ossi Heinänen piti tapausta ongelmallisena hyväntekeväisyysjärjestöjen uskottavuudelle. Hän pelkäsi mahdollisia väärinkäytöksiä, joista voi seurata, että oikeita kiusaamistapauksia aletaan epäillä eikä koulukiusaamisen ehkäisemiseksi tehtävää työtä haluta enää tukea.[20]

Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen haastattelemien asiantuntijoiden mukaan Elisan tarina on ongelmallinen myös siksi, että siinä romantisoidaan itsemurhaa. Muualla vastaavissa tapauksissa romantisoinnin on todettu johtaneen itsemurhien lisääntymiseen. Lisäksi Kuukausiliitteen mukaan Elisan ympärille luotu kampanja sivuuttaa suomalaisissa kouluissa kiusaamista vastaan tehdyn työn.[4]

Maaliskuussa 2013 Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen jutun kirjoittajille Anu Silfverbergille ja Hanna Nikkaselle myönnettiin kirjoituksen johdosta Bonnierin journalistipalkinto vuoden 2012 parhaasta jutusta.[21]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kyösti Hagert: Enkeli-Elinan tarinan kirjoittanut tyrmistyi poliisitutkinnasta Ilta-Sanomat. 10.7.2012. Viitattu 11.7.2012.
  2. a b Enkeli-Elisan poliisitutkintaan uusia käänteitä Aamuposti. 11.7.2012. Viitattu 11.7.2012.
  3. a b Silfverberg, Anu: Enkeli-Elisasta selviää uusia epäjohdonmukaisuuksia Helsingin Sanomat. 13.7.2012. Viitattu 13.7.2012.
  4. a b c Hanna Nikkanen ja Anu Silfverberg: Uskomaton murhenäytelmä. Helsingin Sanomat Kuukausiliite, 2012, nro 7, s. 36–42.
  5. a b c Kononen, Heidi: Enkeli-Elisan kohtalo pysäyttää - koulukiusattu teinityttö päätyi itsemurhaan Yle Häme. Yleisradio. Viitattu 10.7.2012.
  6. a b Vettenterä myönsi poliisille esiintyneensä itse Enkeli-Elisan isänä Helsingin Sanomat. 16.8.2012. Viitattu 16.8.2012.
  7. Repo, Siina: Koululaisen päiväkirjoista selvisi itsemurhan syy MTV3.fi. MTV3. Viitattu 9.7.2012.
  8. a b Enkeli-Elisan tukijat raivostuivat aitousepäilyistä Turun Sanomat. 7.7.2012. Viitattu 10.7.2012.
  9. Enkeli-Elisasta uutisoitiin pitkin kevättä Turun Sanomat. 10.7.2012. Viitattu 10.7.2012.
  10. YleX Etusivu: Etusivun vieraana Minttu Vettenterä (Flash-äänitiedosto) YLEX Areena. 9.7.2012. Viitattu 16.7.2012.
  11. YLE Häme: Koulukiusatun Enkeli-Elisan kohtalo pysäyttää (Flash-äänitiedosto) YLE Areena. 30.3.2012. Viitattu 16.7.2012.
  12. EiKiusata-yhdistys Eikiusata.net. Viitattu 12.7.2012.
  13. PRH - Yhdistysnetti Patentti- ja rekisterihallituksen Yhdistysnetti. Viitattu 11.7.2012.
  14. Minttu Vettenterä: Onko Elisaa olemassa? Taruolento.com. 29.6.2012. Viitattu 10.7.2012.
  15. Enkeli-Elisan kirjoittajaa epäillään petoksesta Turun Sanomat. 24.7.2012. Viitattu 26.7.2012.
  16. Poliisi keskittyy taustatyöhön Enkeli-Elisa-tutkinnassa MTV3. 1.8.2012. Viitattu 3.8.2012.
  17. Syyttäjä: Enkeli-Elisan kirjoittaja ei syyllistynyt rikokseen Helsingin Sanomat. 16.8.2012. Viitattu 16.8.2012.
  18. Uimonen: Enkeli-Elisan tausta olisi pitänyt selvittää paremmin Turun Sanomat. 10.7.2012. Viitattu 10.7.2012.
  19. K24: Kirjailijaliiton puheenjohtaja pitää Vettenterän toimintaa arveluttavana Ilta-Sanomat. 13.7.2012. Viitattu 14.7.2012.
  20. Muraja, Tuomas: Enkeli-Elisan tapaus voi syödä järjestöjen uskottavuutta. Turun Sanomat, 19.7.2012, 108. vsk, nro 195, s. 9.
  21. Palkitut Suuri journalistipalkinto. Viitattu 11.1.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]