Antti Järvi
| Antti Järvi | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1977 (ikä 46–47) Siilinjärvi |
| Ammatti | toimittaja ja tietokirjailija |
| Kirjailija | |
| Tyylilajit | tietokirjallisuus |
| Palkinnot | |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Antti Järvi (s. 1977 Siilinjärvi)[1] on suomalainen toimittaja ja tietokirjailija.[2] Hän on työskennellyt muun muassa Helsingin Sanomissa ja Ylioppilaslehdessä sekä verkkojulkaisu Long Playssa.[3] Järvi on myös yksi Long Playn perustajista.[4] Hän on valmistunut filosofian maisteriksi Tampereen yliopistosta.[5]
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Siilinjärvellä syntynyt Järvi muutti kuusivuotiaana vanhempiensa mukana Kankaanpäähän ja sieltä edelleen Poriin vuonna 1988. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Länsi-Porin lukiosta ja opiskeli Suomen kieltä, kirjallisuutta ja tiedotusoppia Tampereen yliopistossa. Järvi työskenteli toimittajana eri maakunta- ja paikallislehdissä ennen siirtymistään Helsingin Sanomien kulttuuritoimitukseen. Hän on työskennellyt myös Vihreän Langan toimittajana.[1]
Järveltä on ilmestynyt kolme tietokirjaa. Yhdessä Hanna Nikkasen kanssa kirjoitettu Karanteeni : kuinka aids saapui Suomeen (2014) kertoo aidsin historiasta Suomessa.[6] Teos oli ehdolla tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajaksi vuonna 2014[7], ja sai Lauri Jäntin säätiön kunniamaininnan 2015.[8] Järven teos Minne katosi Antti Järvi? (2023) palkittiin tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnolla. Se käsittelee talvisodan jälkeen luovutetulle alueelle vapaaehtoisesti jääneitä suomalaisia.[9][10] Yksi heistä oli kirjailijan samanniminen isoisoisä, joka jäi kotiinsa Jaakkimaan muun perheen lähtiessä evakkoon.[11]
Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Järvi, Antti; Laitio, Tommi: Saa koskea : 10 konstia väkevämpään kulttuuriin. Tammi, 2010. ISBN 978-951-31536-3-2.
- Nikkanen, Hanna; Järvi, Antti: Karanteeni : kuinka aids saapui Suomeen. Helsinki: Siltala, 2014. ISBN 978-952-23418-8-4.
- Minne katosi Antti Järvi? : kertomus kadonneesta isoisoisästä ja luovutettuun Karjalaan jääneistä. Helsinki: Gummerus, 2023. ISBN 978-951-24263-1-7.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Kuvaja, Sini: Lukutoukasta kasvoi palkittu kirjailija. Satakunnan Kansa, 6.1.2024, s. B2–3. Viitattu 9.1.2024.
- ↑ Miksi isoisoisä jäi kotiinsa Karjalassa 1940, kun perhe lähti neuvostoarmeijaa pakoon? Salaisuus paljastui viimein, kun sukulaiset saivat käsiinsä venäläisten kuulustelupöytäkirjan Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 6.11.2023.
- ↑ Arla Kanerva HS: Antti Järvestä Long Playn päätoimittaja: ”Taustatietoihin ja faktaan keskittyville jutuille on tarvetta” Helsingin Sanomat. 13.8.2019. Viitattu 6.11.2023.
- ↑ Miten Long Play toimii? Long Play. Viitattu 6.11.2023.
- ↑ Kirjoittajat 2015 - 2016 Stipendiblogi.fi. Viitattu 6.11.2023.
- ↑ Matti Mielonen HS: Aids muutti kokonaisten sukupolvien suhdetta seksiin Helsingin Sanomat. 16.5.2014. Viitattu 6.11.2023.
- ↑ Aiemmat voittajat Kirjasäätiö. Viitattu 6.11.2023.
- ↑ Palkitut 1985–2023 Lauri Jäntin säätiö. 1.3.2022. Viitattu 6.11.2023.
- ↑ Puukka, Päivi: Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon 2023 saa Antti Järven riipaiseva sukutarina Minne katosi Antti Järvi? Yle Uutiset. 29.11.2023. Yleisradio. Viitattu 29.11.2023.
- ↑ Ennakkotiedote: Koskettava tietokirja heistä, jotka eivät lähteneet evakkoon – Minne katosi Antti Järvi? ilmestyy 13.8. | Gummerus www.sttinfo.fi. Viitattu 6.11.2023.
- ↑ Kirjat | Miksi isopappa jäi luovutettuun Karjalaan? Antti Järvi selvitti sukunsa salaisuutta ja löysi vaietun häpeän Helsingin Sanomat. 13.8.2023. Viitattu 6.11.2023.