Siirry sisältöön

Katarina Eskola

Wikipediasta

Katarina Eskola (o.s. Haavio, s. 26. kesäkuuta 1940)[1] on suomalainen kulttuurintutkija.

Eskola kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1960 ja valmistui valtiotieteen kandidaatiksi vuonna 1964.[1] Hän työskenteli lehtitoimittajana vuosina 1964–1972, minkä jälkeen hän aloitti tutkijanuransa. Vuonna 1983 hän aloitti työskentelyn Jyväskylän yliopiston Nykykulttuurin tutkimuskeskuksessa, jota johti vuoteen 2005 asti.[1] Eskola nimitettiin Helsingin yliopiston sosiologian dosentiksi vuonna 1984 ja Jyväskylän yliopiston sosiologian dosentiksi vuonna 1988 lähde?. Vuonna 2001 Eskola nimitettiin nykykulttuurin professoriksi ja hän jatkoi tehtävässä eläkkeelle jäämiseensä vuonna 2005 asti[1].

Suomen tietokirjailijat ry palkitsi Eskolan Tietokirjailijapalkinnolla vuonna 2002.[2]

Eskolan vanhemmat olivat Martti Haavio ja Elsa Enäjärvi-Haavio.[3]

Keskustelu sukupuolirooleista alkoi Suomessa v. 1965. Sen tuloksena syntyi Yhdistys 9 - Förening 9 Ry. Katarina Eskolan kirjoitti kirjan ”miesten maailman nurjat lait”. Kustantaja Tammi 1968.

  1. 1 2 3 4 Uusitorppa, Harri: 80-vuotias | Katarina Eskola on jo koonnut kulttuurivaikuttajavanhempiensa keskinäiset kirjeet yli 3000-sivuiseksi kirjasarjaksi, ja oman suvun vaiheet kiehtovat häntä yhä Helsingin Sanomat. 26.6.2020. Viitattu 18.7.2020.
  2. Tietokirjailijapalkitut (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. Susi, Pauliina: Opettajan mieliksi Yliopisto-lehti 10/1996. Viitattu 10.3.2016.