Teemu Keskisarja
Teemu Keskisarja (s. 5. elokuuta 1971 Helsinki) on suomalainen historioitsija.[1]
Keskisarja valmistui ylioppilaaksi Porvoossa vuonna 1990. Hän kävi jonkin aikaa kansanopistoa ja suoritti historiasta opintokokonaisuuden avoimessa yliopistossa. Hän oli 1990-luvulla myös innokas shakin pelaaja ja pelasi SM-tasolla.[2] Keskisarja pyrki 2000-luvun alussa Helsingin yliopistoon opiskelemaan historiaa ja valmistui filosofian maisteriksi vuonna 2003 ja tohtoriksi 2006 Suomen historiasta.[1] Hänen väitöskirjansa käsitteli eläimiinsekaantumista 1700-luvun Suomessa.[3]
Keskisarja on Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti Helsingin yliopistossa ja on kirjoittanut tilaustöinä yrityshistorioita. Keskisarja on käsitellyt teoksissaan talouden, rikollisuuden ja suomalaisuusliikkeen historiaa.[2]
Marraskuussa 2013 Keskisarjan teos Viipuri 1918 valittiin Tieto-Finlandia-ehdokkaaksi.[4]
Kirjailijakuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helsingin Sanomien Teema-lehden Niko Kettusen mukaan Keskisarja tekee kirjoihinsa ”tanakan tutkimustyön, ja kieli luistaa”. Tekstiä hän kuvaa ”lakoniseksi, äkkivääräksi ja hillittömäksi”. Hänen mukaansa harva kirjoittaa sodasta yhtä fyysisesti kuin Keskisarja.[5]
Näkemyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Keskisarja on suomalaisten eläimiinsekaantumista tutkiessaan maininnut ohimennen, ettei historiasta löydy juuri lainkaan merkintöjä suomalaisten homoseksuaalisuudesta 1600- ja 1700-luvuilta. Keskisarja löysi vain kolme homoseksuaalisuustapausta näiltä kahdelta vuosisadalta. Keskisarja antaa tilaa johtopäätökselle, että homoseksuaalisuus ei välttämättä ole synnynnäistä, vaan jollain tapaa ympäristöstä opittua.[6]
Keskisarja on kuvaillut vuoden 1918 tapahtumia Tampereella kansanmurhaksi.[7]
Keskisarjan mukaan suomalainen hyvinvointi on enimmäkseen yritystoiminnan synnyttämää. Keskisarjan mielestä monelle suomalaiselle on epäselvää, että julkinen sektori rahoitetaan yksityisellä rahalla. Keskisarjan mukaan suomalainen hyvinvointi pitäisi ymmärtää yrittäjien luomaksi eikä poliitikoiden tekeleeksi.[8]
Keskisarjan mukaan Suomesta vietiin Suuren Pohjan sodan aikana enemmän orjia Venäjälle kuin mitä Afrikasta Amerikoihin. Keskisarjan mukaan vähintään siksi ”on aika naurettavaa nyyhkiä, että Suomella olisi jotain kiitollisuudenvelkaa afrikkalaisille neekereille Ranskan ja Englannin ja Saksan kolonialismista”. Puheiden on kerrottu närkästyttäneen muita historiantutkijoita. Vuoden tieteentekijä -palkinnon vuonna 2018 saanut historiantutkija Jussi Jalonen vastasi Keskisarjan väitteisiin Twitterissä kahden viestin kanssa. Ensimmäisessä hän kertoi, että ”Afrikasta kuljetettiin 1700-luvun puolivälistä alkaen vuoteen 1860 asti keskimäärin 70 000 orjaa Atlantin yli vuosittain, siis 10 prosenttia koko maanosan väestöstä, vuoden 1700 arvion mukaan”. Toisessa viestissä hän kertoi, että ”Keskisarjan siteeraamien Vilkunan lukemien mukaan Suomesta siepattiin isonvihan aikana 5 prosentin osuus väestöstä orjiksi. Hän siis antaa yleisölleen erheellistä tietoa.”[9]
Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Itsenäiset historiateokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ”Secoituxesta järjettömäin luondocappalden canssa”: Perversiot, oikeuselämä ja kansankulttuuri 1700-luvun Suomessa. Väitöskirja (pdf-tiedostona). Helsinki: Helsingin yliopisto, 2006. ISBN 952-92-1175-9.
- Afäärifennomaanit: Paloheimo-veljekset suurliikemiehinä ja yhteiskunnallisina vaikuttajina. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 951-0-31842-6.
- Pornaisten historia 2, Vuodesta 1869: Elämä pienessä kunnassa ja muuttuvassa yhteiskunnassa. Pornainen: Pornaisten kunta, 2007. ISBN 978-952-99163-1-3.
- Suomen ainoa sarjamurhaaja: Juhani Adaminpojan rikos ja rangaistus. Jyväskylä: Atena, 2008. ISBN 978-951-796-538-5.
- Vihreän kullan kirous: G. A. Serlachiuksen elämä ja afäärit. Helsinki: Siltala, 2010. ISBN ISBN 978-952-234-041-2.
- Vääpeli T:n tapaus ja muita kertomuksia suomalaisesta terrorista. Jyväskylä: Atena, 2010. ISBN 978-951-796-623-8.
- Kyynelten kallio: Kertomuksia seksistä ja väkivallasta. Helsinki: Siltala, 2011. ISBN 978-952-234-080-1.
- Raaka tie Raatteeseen: Suurtaistelun ihmisten historia. Helsinki: Siltala, 2012. ISBN 978-952-234-135-8.
- Viipuri 1918. Helsinki: Siltala, 2013. ISBN 978-952-234-187-7.
- Tolvajärven jälkeen: Suurtaistelun ihmisten historia. Helsinki: Siltala, 2014. ISBN 978-952-234-253-9.
- Suuri tammi: Kertomuksia kulttuurista, rahasta ja Suomen Kulttuurirahastosta. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2014. ISBN 978-952-222-555-9.
- Kirves: Toivo Harald Koljosen rikos ja rangaistus. Helsinki: Siltala, 2015. ISBN 978-952-234-324-6.
- Hulttio: Mannerheimin painava nuoruus. Helsinki: Siltala, 2016. ISBN 9789522343857.
- Saapasnahka-torni: Aleksis Kiven elämänkertomus. Helsinki: Siltala, 2018 ISBN 978-952-234-497-7
- Vääpeli T:n tapaus ja muita kertomuksia suomalaisesta terrorismista. Vaasa: Siltala, 2018. ISBN 9789522345615
- Murhanenkeli – Suuren Pohjan sodan ihmisten historia. Helsinki: Siltala, 2019. ISBN 9789522346384
- Kyllikki Saari – Mysteerin ihmisten historia. Helsinki: WSOY, 2021. ISBN 9789510467091.
Muiden kanssa kirjoitetut historiateokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Alexander Järnefelt: Kenraali ja suomalaisuustaistelija. Kirjoittajat Jouni Yrjänä ja Teemu Keskisarja. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2009.
- Erehtymättömät: Tarina suuresta pankkisodasta ja liikepankeista Suomen kohtaloissa 1862–2012. Kirjoittajat Markku Kuisma, Teemu Keskisarja. WSOY 2012.
- Hulluja päiviä, huikeita vuosia: Stockmann 1862–2012. Kirjoittajat Markku Kuisma, Anna Finnilä, Teemu Keskisarja, Minna Sarantola-Weiss. Siltala, Helsinki 2012.
- Paperin painajainen: Metsäliitto, metsät ja miljardit Suomen kohtaloissa 1984–2014. Kirjoittajat Markku Kuisma, Sakari Siltala, Teemu Keskisarja. Siltala, 2014.
- 1917. Kirjoittajat Kaj Häggman, Teemu Keskisarja, Markku Kuisma. WSOY, 2017
- 1918. Kirjoittajat Kaj Häggman, Teemu Keskisarja, Markku Kuisma. WSOY, 2018
- Suomen historia. Kirjoittajat Anitra Komulainen, Teemu Keskisarja, Markku Kuisma. Siltala 2018.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Teemu Keskisarja 375 humanistia. Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta. Viitattu 8.8.2015.
- ↑ a b Mutanen, Annika: Poikkeuksellisen rehellistä historiaa. Tiede, 2012, nro 12. Artikkelin verkkoversio Viitattu 8.8.2015.
- ↑ "Secoituxesta järjettömäin luondocappalden canssa" Helsingin yliopisto. Viitattu 8.8.2015.
- ↑ Tieto-Finlandian ehdokkaina kokotteja, Viipuria ja murtuneita mieliä HS.fi. 5.11.2013. Viitattu 8.8.2015.
- ↑ Kettunen, Niko: Synkänpään selvitysmies. HS Teema, 2015, nro 5, s. 61. Sanoma Media.
- ↑ Esi-isien seksi oli raakaa ja väkivaltaista Yle uutiset 14.9.2011
- ↑ https://www.aamulehti.fi/a/200856752
- ↑ Tämän vuoksi historioitsija Teemu Keskisarja lähti yrittäjäksi, Uusisuomi.fi 20.10.2019
- ↑ Ossi Mansikka, Historioitsija Teemu Keskisarja heitteli n-sanaa luennollaan, Helsingin Sanomien Nyt-liite 29.1.2020, viitattu 27.2.220
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sitaatteja aiheesta Teemu Keskisarja Wikisitaateissa- Teemu Keskisarja Siltalan sivuilla
- Teemu Keskisarja 375 humanistia -sivusto 30.3.2015, Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta.
- Kummallisuuksien historioitsija
- Teemukeskisarja.fi. Keskisarjan ihmishistoria oy.
- Mattias Mattila: Historioitsija Teemu Keskisarja havahtui suomen kielen rappiotilaan viimeistellessään Aleksis Kiven elämäkertaa Yle. 29.4.2018. Viitattu 30.10.2018. (Haastattelu)
Sitaatteja aiheesta
|