Teemu Keskisarja

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Teemu Keskisarja Helsingin kirjamessuilla vuonna 2012.

Teemu Keskisarja (s. 5. elokuuta 1971 Helsinki) on suomalainen historioitsija.[1]

Keskisarja valmistui ylioppilaaksi Porvoossa vuonna 1990. Hän kävi jonkin aikaa kansanopistoa ja suoritti historiasta opintokokonaisuuden avoimessa yliopistossa. Hän oli 1990-luvulla myös innokas shakin pelaaja ja pelasi SM-tasolla.[2] Keskisarja pyrki 2000-luvun alussa Helsingin yliopistoon opiskelemaan historiaa ja valmistui filosofian maisteriksi vuonna 2003 ja tohtoriksi 2006 Suomen historian oppiaineesta.[1] Hänen väitöskirjansa käsitteli eläimiinsekaantumista 1700-luvun Suomessa.[3]

Keskisarja on Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti Helsingin yliopistossa ja on kirjoittanut tilaustöinä yrityshistoriikkeja. Keskisarja on käsitellyt teoksissaan talouden, rikollisuuden ja suomalaisuusliikkeen historiaa.[2]

Marraskuussa 2013 Keskisarjan teos Viipuri 1918 valittiin Tieto-Finlandia-ehdokkaaksi.[4] Pro Finlandia -mitali Keskisarjalle myönnettiin vuonna 2021.[5]

Kirjailijakuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin Sanomien Teema-lehden toimittajan Niko Kettusen mukaan Keskisarja tekee kirjoihinsa ”tanakan tutkimustyön, ja kieli luistaa”. Keskisarjan tekstiä Kettunen kuvaa ”lakoniseksi, äkkivääräksi ja hillittömäksi”. Hänen mukaansa harva kirjoittaa sodasta yhtä fyysisesti kuin Keskisarja.[6]

Näkemyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teemu Keskisarja on kommentoinut historiaa ja yhteiskuntaa huomiota herättävillä tavoilla.[7]

Tutkiessaan suomalaisten eläimiinsekaantumista Keskisarja on maininnut, ettei historiasta löydy juuri lainkaan merkintöjä suomalaisten homoseksuaalisuudesta 1600- ja 1700-luvuilta. Keskisarja löysi vain kolme homoseksuaalisuustapausta näiltä kahdelta vuosisadalta. Keskisarja selittää, että yhden teorian mukaan 1700-luvulla Suomessa ei ollut niin paljon homoja kuin nyt, koska seksuaalisuus riippuu myös ajasta tai kulttuurista. Hän toisaalta selittää, että tapauksista on niin vähän kirjallisia merkintöjä, koska viranomaiset eivät etsineet tai piinanneet homoseksuaaleja, kun kriminaalipolitiikan painopiste oli eläimeensekaantuminen.[8]

Keskisarja on kuvaillut vuoden 1918 tapahtumia Tampereella kansanmurhaksi.[9]

Keskisarjan mukaan suomalainen hyvinvointi on enimmäkseen yritystoiminnan synnyttämää. Keskisarjan mielestä monelle suomalaiselle on epäselvää, että julkinen sektori rahoitetaan yksityisellä rahalla. Keskisarjan mukaan suomalainen hyvinvointi pitäisi ymmärtää yrittäjien luomaksi eikä poliitikoiden tekeleeksi.[10]

Näkemykset orjuudesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teemu Keskisarjan mukaan Suomesta vietiin Suuren Pohjan sodan aikana orjia Venäjälle suhteessa väkilukuun enemmän kuin monista Afrikan alueista Amerikkoihin.[11] Hänen mukaansa ”on aika naurettavaa nyyhkiä, että Suomella olisi jotain kiitollisuudenvelkaa afrikkalaisille neekereille Ranskan ja Englannin ja Saksan kolonialismista”. Keskisarja siteerasi Kustaa Vilkunan lukuja, joiden mukaan Suomesta siepattiin orjiksi isonvihan aikana viisi prosenttia väestöstä. Keskisarja menetti vapaaehtoistyönsä käyttämänsä neekeri-sanan takia.[12]

Historiantutkija Jussi Jalonen on arvostellut Keskisarjan näkemystä, koska Suomen ja Afrikan orjuuden historioiden vertailu ei ole yhteismitallista eikä mielekästä. Suuren Pohjan sodan aikainen ihmisryöstöjen vaihe kesti kahdeksan vuotta ja Afrikan orjakauppa 350 vuotta.[7]

Helsingin Sanomien haastattelussa Keskisarja sanoo käyttävänsä vastaisuudessakin menneistä vuosisadoista neekeri-sanaa. Hänen mukaansa ajatus velasta liittyy siihen, että Afrikkaa sotkeneiden siirtomaavaltojen pitää hyvittää pahat tekonsa entisille alusmailleen.

Suomea ei voi Keskisarjan mukaan rinnastaa siirtomaita hallinneeseen Englantiin tai Ranskaan. Ruotsiin kuuluva Suomi oli kärsijä, sillä maasta virtasi pois materiaa, luonnonvaroja ja asekuntoisia miehiä, eikä mitään velkaa ole.[7]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Itsenäiset historiateokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muiden kanssa kirjoitetut historiateokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Alexander Järnefelt: Kenraali ja suomalaisuustaistelija. Kirjoittajat Jouni Yrjänä ja Teemu Keskisarja. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2009.
  • Erehtymättömät: Tarina suuresta pankkisodasta ja liikepankeista Suomen kohtaloissa 1862–2012. Kirjoittajat Markku Kuisma, Teemu Keskisarja. WSOY, 2012.
  • Hulluja päiviä, huikeita vuosia: Stockmann 1862–2012. Kirjoittajat Markku Kuisma, Anna Finnilä, Teemu Keskisarja, Minna Sarantola-Weiss. Siltala, Helsinki 2012.
  • Paperin painajainen: Metsäliitto, metsät ja miljardit Suomen kohtaloissa 1984–2014. Kirjoittajat Markku Kuisma, Sakari Siltala, Teemu Keskisarja. Siltala, 2014.
  • 1917. Kirjoittajat Kaj Häggman, Teemu Keskisarja, Markku Kuisma. WSOY, 2017
  • 1918. Kirjoittajat Kaj Häggman, Teemu Keskisarja, Markku Kuisma. WSOY, 2018
  • Suomen historia. Kirjoittajat Anitra Komulainen, Teemu Keskisarja, Markku Kuisma. Siltala, 2018.
  • 1939. Kaj Häggman, Teemu Keskisarja, Markku Kuisma, Jukka Kukkonen. WSOY, Helsinki 2018
  • Kun Niin Perkeleesti Sahaa: Kopran Sahasuvun Historia. Sakari Siltala ja Teemu Keskisarja. Siltala, Helsinki 2021.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Teemu Keskisarja 375 humanistia. Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta. Viitattu 8.8.2015.
  2. a b Mutanen, Annika: Poikkeuksellisen rehellistä historiaa. Tiede, 2012, nro 12. Artikkelin verkkoversio Viitattu 8.8.2015.
  3. "Secoituxesta järjettömäin luondocappalden canssa" Helsingin yliopisto. Viitattu 8.8.2015.
  4. Tieto-Finlandian ehdokkaina kokotteja, Viipuria ja murtuneita mieliä ((Archive.org)) HS.fi. 5.11.2013. Viitattu 8.8.2015. [vanhentunut linkki]
  5. Koppinen, Mari ja Takala, Anna: Johanna Rusanen-Kartano, Hannu-Pekka Björkman ja Teemu Keskisarja saavat Pro Finlandia -mitalit. Helsingin Sanomat, 1.12.2021. Digilehti (maksullinen) Viitattu 1.12.2021.
  6. Kettunen, Niko: Synkänpään selvitysmies. HS Teema, 2015, nro 5, s. 61. Sanoma Media.
  7. a b c Ossi Mansikka, Historioitsija Teemu Keskisarja heitteli n-sanaa luennollaan, Helsingin Sanomien Nyt-liite 29.1.2020, viitattu 27.2.2020 (Digilehden tilaajille)
  8. Esi-isien seksi oli raakaa ja väkivaltaista Yle Uutiset. 14.9.2011. Viitattu 12.4.2022.
  9. [Aamulehti [vanhentunut linkki] (ei archive.orgissa)
  10. Tämän vuoksi historioitsija Teemu Keskisarja lähti yrittäjäksi, Uusisuomi.fi 20.10.2019
  11. 50-vuotias | Historioitsija Teemu Keskisarjan mielestä hänen kalmantuoksuiset tutkimuskohteensa ovat sattumankauppaa ja pakon sanelema valinta ((digilehden tilaajille)) Helsingin Sanomat. 4.8.2021. Viitattu 4.12.2021.
  12. Kommentti: Historioitsija Teemu Keskisarja menetti vapaaehtoishomman somekohun takia – ”Mitä minua suuremmat sielut joutuvat kokemaan tässä pähkähullussa ajassa?” Ilta-Sanomat. 30.1.2020. Viitattu 3.1.2022.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]