Ville Tavio

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ville Tavio
Tavio lokakuussa 2023.
Tavio lokakuussa 2023.
Suomen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri
Orpon hallitus
20.6.2023–
Edeltäjä Ville Skinnari
Kansanedustaja
22.4.2015–
Ryhmä/puolue Perussuomalaisten eduskuntaryhmä
Vaalipiiri Varsinais-Suomi
Henkilötiedot
Syntynyt25. kesäkuuta 1984 (ikä 40)
Lappeenranta
Ammatti juristi
Puoliso Erika Tavio (v. 2024)[1]
Lapset 2
Tiedot
Puolue perussuomalaiset
Koulutus oikeustieteiden maisteri (2012)
Tutkinnot Turun yliopisto
Aiheesta muualla
Kotisivu

Ville Tapani Tavio (s. 25. kesäkuuta 1984 Lappeenranta) on suomalainen juristi ja perussuomalainen poliitikko. Hän on toiminut myös perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Hänet valittiin ensimmäisen kerran kaupunginvaltuutetuksi vuoden 2012 kuntavaaleissa ja kansanedustajaksi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Hän on toiminut Orpon hallituksen ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä 20. kesäkuuta 2023 lähtien.[2]

Tavio on kansanedustajan lisäksi nykyään Turun kaupunginvaltuuston, perussuomalaisten puolueneuvoston ja Varsinais-Suomen maakuntavaltuuston jäsen[3].

Ennen poliittista toimintaansa Tavio on työskennellyt juristina ja yrittäjänä. Hän valmistui Turun yliopistosta oikeustieteen maisteriksi vuonna 2012 ja perusti sen jälkeen oikeudenkäynteihin erikoistuneen lakitoimiston Tavio Law'n. Tavion isä ja isoisä ovat myös olleet juristeja[4].

Perussuomalaisten jäseneksi hän liittyi vuonna 2012.[5]

Tavio on aiemmin ollut muun muassa perussuomalaisten Turun kaupunginvaltuustoryhmän puheenjohtaja[6] ja Varsinais-Suomen Perussuomalaiset Nuoret ry:n varapuheenjohtaja[7][8].

Poliittisia näkemyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ville Tavio turvetuottajien mielenosoituksessa 2021.

Maahanmuuttopolitiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisen eduskuntavaalikampanjansa aikana Tavio kirjoitti vuonna 2015 oman maahanmuuttopoliittisen ohjelmansa Vastuullisempi maahanmuuttopolitiikka -ohjelma – 10 maahanmuuton ongelmaa ja ratkaisua. Ohjelmassaan Tavio kertoi tavoitteensa olevan, että maahanmuutto pidetään sellaisella tasolla ja luonteeltaan sellaisena, että se ei aiheuta uhkaa kansalliselle identiteetille eikä Suomen hyvinvoinnille ja turvallisuudelle.[9]

Tavion ensimmäinen lakialoite koski rikoslain 2. luvun muuttamista, ja Tavio itse kutsui aloitteessa esitettyä muutosideaa "karkotusautomaatiksi".[10] Tavio esitti, että ulkomaalainen, joka tuomitaan vähintään kahden vuoden vankeusrangaistukseen, käännytetään ja karkotetaan sekä määrätään maahantulokieltoon toistaiseksi, ellei ole olemassa erityisen painavia vastasyitä.[11]

Tavio jätti 25. lokakuuta 2018 eduskunnassa toimenpidealoitteen, jolla vaadittiin hallitusta tuomaan kiireellisesti YK:n GCM-sopimukseen liittyminen eduskunnan täysistuntoon käsiteltäväksi.[12]

Vuonna 2019 Tavio esitti toiveen vainottujen kristittyjen asettamisesta etusijalle, jos turvapaikkajärjestelmän ja pakolaiskiintiön olemassaoloa jatketaan Suomessa.[13]

Työ- ja yrittäjyyspolitiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tavion mielestä poliittisten päättäjien tulee kannustaa ihmisiä yrittämään ja epäonnistuneita yrittäjiä pitää kannustaa yrittämään uudelleen kokemuksestaan viisastuneena. Tavio on toivonut kesäkuussa 2016 jättämässään kirjallisessa kysymyksessä henkilökohtaisen konkurssimenettelyn ottamista käyttöön Suomessa, jotta konkurssin tehneet yrittäjät eivät ajautuisi vuosikausiksi velkavankeuteen.[14]

Korkean arvonlisäveron tuoma rasitus voi Tavion mukaan olla kohtalokas monille pienyrityksille. Huhtikuussa 2016 Tavio jätti eduskunnassa kirjallisen kysymyksen, jossa hän kannatti yrittäjien arvonlisäveron alarajan nostamista.[15]

Tavio kannattaa EU/ETA-alueen ulkopuolisen työvoiman työrajoitusten eli saatavuusharkinnan säilyttämistä, jota enemmistö kansanedustajista vastusti allekirjoittamalla saatavuusharkinnan poistamista koskeneen lakialoitteen vuonna 2017.[16]

Kielipolitiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helmikuussa 2016 Tavio ja muut perussuomalaisten turkulaiset kaupunginvaltuutetut jättivät valtuustoaloitteen alueellisen kielikokeilun järjestämisestä Turussa. Aloitteessa ehdotettiin, että turkulaisoppilaat voisivat halutessaan valita toisen kielen opinnot ruotsin tilalle.[17]

Turvallisuuspolitiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tavio vastusti Suomen Nato-jäsenyyttä vuonna 2017 ja esitti silloin toiveen, että perussuomalaiset olisi puolueena vahvasti Nato-jäsenyyttä vastaan.[18]

Liikennepolitiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tavio on vastustanut valtion raideliikennetoiminnan pilkkomista osiin. Vuonna 2017 Sipilän hallitus päätti pilkkoa valtion junayhtiö VR-Yhtymän neljään osaan luopumatta kuitenkaan VR:n omistuksesta. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin johdolla päätettiin toteuttaa raideliikenteen henkilöliikenteen kilpailutus nopealla aikataululla. VR:n junat päätettiin siirtää perustettavaan uuteen kalustoyhtiöön, josta valtio antaa ne yksityisten yritysten käyttöön. VR:n hallintoneuvoston puheenjohtajana Tavio vastusti näitä aikeita. Tavio varoitti, että rautateiden matkustajaliikenteessä tullaan näkemään "kermankuorintaa", jos yksityisyritykset ajavat kannattavat junareitit voittoa tehden mutta valtio ajaa hiljaisemmat kannattamattomat yhteydet tappiollisesti.[19]

Sukupuolineutraali avioliitto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tavio on sanonut eduskunnassa, että hän kannattaa "homoparien yhtäläisiä, juridisia avio-oikeuksia". Tavio kuitenkin korosti samassa yhteydessä, että kirkolla tulee hänen mielestään olla oikeus päättää vihkimisistä.[20] Helmikuussa 2017 Tavio äänesti eduskunnassa Aito avioliitto -kansalaisaloitetta vastaan.[21] Tavio äänesti eduskuntaryhmän ryhmäpäätöksen vastaisesti ja sai toiminnastaan huomautuksen eduskuntaryhmältä.[22]

Vaalimenestys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eduskuntavaalit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 alkupuolella Tavio ilmoitti kuuluvansa evankelis-luterilaiseen kirkkoon.[29] Tavio on naimisissa Erika Tavion (o.s. Veltheim) kanssa ja heillä on kaksi poikaa.[30]

  1. Vanhala, Akseli: Ministeri meni naimisiin Ilta-Sanomat. 26.5.2024. Viitattu 27.5.2024.
  2. Pääministeri Orpon hallitus nimitettiin Valtioneuvosto. 20.6.2023. Viitattu 22.10.2023.
  3. Maakuntavaltuusto 2013. Varsinais-Suomen liitto. Arkistoitu 9.3.2017. Viitattu 19.5.2015.
  4. Leveli podcast #29: Ville Tavio. https://www.youtube.com/watch?v=K0iK1EnlYLU
  5. Ollikainen, Jasmina: Ville Tavio: "Suomi on suomalaisten kansallisvaltio" Kansalainen. 16.5.2019. Vapaan sanan tuki ry. Arkistoitu 28.2.2021. Viitattu 24.6.2020.
  6. Harmaala, Minna: Juha Anttilasta perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Ville Tavio luopuu tehtävästä Turkulainen. 27.1.2020. Etelä-Suomen Media oy. Viitattu 7.2.2020.
  7. Vuoden 2015 hallituksen järjestäytymisestä tammikuu 2015. Varsinais-Suomen Perussuomalaiset Nuoret ry. Arkistoitu 20.5.2015. Viitattu 19.5.2015.
  8. Hallituksen järjestäytyminen 2016 16.1.2016. Varsinais-Suomen Perussuomalaiset Nuoret ry. Arkistoitu 31.1.2016. Viitattu 26.1.2016.
  9. Tavio, Ville: Vastuullisempi maahanmuuttopolitiikka -ohjelma – 10 maahanmuuton ongelmaa ja ratkaisua (PDF) puheenvuoro.uusisuomi.fi. 2015. Viitattu 24.6.2020.
  10. Lakialoite karkotusautomaatista 10.11.2015. Tavio, Ville. Viitattu 10.6.2016.
  11. Lakialoite LA 31/2015 vp 12.11.2015. Eduskunta. Arkistoitu 3.8.2016. Viitattu 10.6.2016.
  12. Rautio, Samppa: Tällainen on YK:n GCM-sopimus, jonka piilottelusta perussuomalaiset syyttävät hallitusta – Suomen on tarkoitus allekirjoittaa joulukuussa Iltalehti. 29.10.2018. Viitattu 6.11.2018.
  13. Käynnissä kristittyjen vaino – Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio vaatii Rinteen hallitukselta toimia Suomen Uutiset. 8.8.2019. Viitattu 2.9.2019.
  14. Kirjallinen kysymys KK 321/2016 vp 6.6.2016. Eduskunta. Arkistoitu 3.8.2016. Viitattu 10.6.2016.
  15. Kirjallinen kysymys KK 199/2016 vp 7.4.2016. Eduskunta. Arkistoitu 3.8.2020. Viitattu 10.6.2016.
  16. Täysistuntopöytäkirjan asiakohta PTK 110/2017 vp (ks. Tavion puheenvuoro ajassa 20.56) 25.10.2017. Eduskunta. Arkistoitu 28.10.2018. Viitattu 15.11.2017.
  17. Valtuutettu Ville Tavion ym. aloite alueellisen kielikokeilun järjestämisestä Turussa 15.2.2016. Turun kaupunki. Viitattu 10.6.2016.
  18. Ville Tavio ehdolle perussuomalaisten varapuheenjohtajaksi Iltalehti.fi. 14.3.2017. Alma Media. Viitattu 26.4.2017.
  19. Ovaskainen, Teppo: Bernerille tyrmäys VR:n hallintoneuvostosta: "Ulkomaalaiset suuryritykset käärivät voitot valtion junilla" Uusi Suomi. 9.8.2017. Alma Talent oy. Viitattu 15.11.2017.
  20. Karkkola, Minna: "Olen homoseksuaali ja alle 3-vuotiaan tyttären isä" – näin neljän tunnin vääntö avioliittolaista eteni MTV Uutiset. 8.9.2016. Viitattu 25.9.2020.
  21. Pohjanpalo, Olli: Eduskunta hylkäsi sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisen äänin 120–48 – Katso, miten edustajat äänestivät tällä kertaa Helsingin Sanomat. 17.2.2017. Sanoma Media Finland. Viitattu 18.2.2017.
  22. Perussuomalaiset antoi kolmelle edustajalle huomautuksen homoliittojen puoltamisesta Yle Uutiset. 23.2.2017. Viitattu 12.6.2017.
  23. a b Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat (Valitse vaalit.) pxdata.stat.fi. Viitattu 3.7.2016.
  24. IS: Tässä uusi eduskunta – katso kaikki 200 kansanedustajaa Ilta-Sanomat. 15.4.2019. Viitattu 15.4.2019.
  25. Varsinais-Suomen vaalipiiri, valitut tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 26.7.2023.
  26. Varsinais-Suomen hyvinvointialue, valitut tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 26.7.2023.
  27. Oikeusministeriö: Ehdokaskohtaiset tulokset Vaalien tulospalvelu. 20.4.2017. Oikeusministeriö. Viitattu 26.4.2017.
  28. Turku, valitut tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 26.7.2023.
  29. Ville Tavio Vaalikone – Kuntavaalit 2017. Yleisradio. Arkistoitu 15.3.2018. Viitattu 15.3.2018.
  30. Tahkokorpi, Tuuli: Ville Tavio ja Erika-rakas menivät naimisiin Iltalehti. 26.5.2024. Viitattu 27.5.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Edeltäjä:
Ville Skinnari
Suomen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri
2023−
Seuraaja: