Siirry sisältöön

Pekka Toveri

Wikipediasta
Pekka Toveri
Toveri vuonna 2024.
Toveri vuonna 2024.
Euroopan parlamentin jäsen
16.7.2024–
Ryhmä EPP-ryhmä
Kansanedustaja
5.4.2023–16.7.2024
Ryhmä/puolue Kansallisen Kokoomuksen eduskuntaryhmä
Vaalipiiri Uudenmaan vaalipiiri
Henkilötiedot
Koko nimi Pekka Juhani Toveri
Syntynyt6. huhtikuuta 1961 (ikä 65)
Kankaanpää, Suomi
Kansalaisuus suomalainen
Tiedot
Puolue Kansallinen Kokoomus
Koulutus Upseerin perustutkinto (1985)
Yleisesikuntaupseerikurssi (1995)
Ylemmän johdon kurssi (2009)
Tutkinnot Maanpuolustuskorkeakoulu
Sotilaspalvelus
Palvelusmaa(t)  Suomi
Palvelusvuodet 1985–2020
Sotilasarvo Kenraalimajuri
Ylennykset eversti 2007
prikaatikenraali 2013
kenraalimajuri 2019
Komentajuudet Panssariprikaati 2011–2013
Länsi-Suomen sotilaslääni 2014–2015
Kaartin jääkärirykmentti 2015–2016
Kunniamerkit SL R I
VR 2
Sot.am.
Nato-mitali
Aiheesta muualla
Kotisivu

Pekka Juhani Toveri (s. 6. huhtikuuta 1961 Kankaanpää) on suomalainen kokoomuslainen Euroopan parlamentin jäsen, entinen kansanedustaja ja kenraalimajuri evp. Hän työskenteli Puolustusvoimissa vuodet 1985–2020[1] ja toimi sen jälkeen muun muassa Ulkopoliittisen instituutin affilioituneena tutkijana.[2] Hänet valittiin eduskuntavaaleissa 2023 kansanedustajaksi Uudenmaan vaalipiiristä kokoomuksen listoilta. Toveri sai 9 667 ääntä.[3] Vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa hänet valittiin Euroopan parlamenttiin.[4]

Puolustusvoimissa Toveri työskenteli muun muassa Pääesikunnan tiedustelupäällikkönä vuosina 2019–2020, Yhdysvaltojen sekä Kanadan puolustusasiamiehenä vuosina 2016–2019 ja Kaartin jääkärirykmentin komentajana vuosina 2015–2016. Vuodesta 2024 Toveri on toiminut Euroopan unionin Ukraina-valtuuskunnan puheenjohtajana[5].

Tausta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toveri syntyi Kankaanpäässä, mutta varttui Pohjois-Helsingissä.[6][7] Hänen isänsä työskenteli ammattiupseerina ja äiti pienyrittäjäkauppiaana.[8]

Toveri kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin normaalilyseosta vuonna 1980 ja suoritti varusmiespalveluksen Uudenmaan jääkäripataljoonassa vuosina 1981–1982 kotiutuen vänrikkinä.

Upseerinura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toveri suoritti Kadettikoulun vuosina 1982–1985 ja oli kurssin 69 priimus. Hän aloitti työuransa puolustusvoimissa vuonna 1985 ja työskenteli vuoteen 1989 saakka Panssariprikaatissa kouluttajana sekä panssarivaunukomppanian varapäällikkönä.[1][7]

Vuonna 1989 ja vuosina 1990–1992 Toveri työskenteli Panssariprikaatin panssarivaunukomppanian päällikkönä. Hän oli vuosina 1992–1993 harjoittelijaupseerina Suomen Tukholman-suurlähetystössä.[1][7]

Toveri suoritti yleisesikuntaupseerikurssin Maanpuolustuskorkeakoulussa vuosina 1993–1995. Hän työskenteli Hämeen sotilasläänin esikunnassa vanhempana osastoesiupseerina vuosina 1995–1996.[1][7]

Toveri toimi vuosina 1996–1997 Pohjoismaisen prikaatin esikunnassa vanhempana osastoesiupseerina Bosniassa osana IFOR- ja SFOR-kriisinhallintajoukkoja. Vuosina 1997–2000 hän työskenteli apulaissotilasasiamiehenä Suomen Tukholman-suurlähetystössä.[1][7]

Vuosina 2000-2002 Toveri toimi Panssarikoulun johtajana ja vuosina 2002–2005 hän työskenteli pääesikunnassa operatiivisen osaston vanhempana osastoesiupseerina. Toveri toimi vuosina 2005–2007 Suomen yhteysupseerina Yhdysvaltojen Norfolkissa US Joint Forces Command -yksikössä. Vuosina 2007–2010 hän työskenteli taas vanhempana osastoesiupseerina pääesikunnassa.[1][7]

Toveri toimi vuosina 2010–2011 Regional Command North -esikunnan apulaisoperaatiopäällikkönä Afganistanissa osana ISAF-kriisinhallintaoperaatiota. Hän työskenteli Panssariprikaatin komentajana vuosina 2011–2013, Länsi-Suomen sotilasläänin komentajana vuosina 2014–2015 ja Kaartin jääkärirykmentin komentajana vuosina 2015–2016.[1][7]

Suomen Yhdysvaltain-puolustusasiamies Toveri (vasemmalla) tutustumassa Fort Blissin tukikohtaan Texasissa marraskuussa 2017.

Vuosina 2016–2019 Toveri toimi Suomen Yhdysvaltojen ja Kanadan puolustusasiamiehenä Suomen Washingtonin-suurlähetystössä. Hän aloitti pääesikunnan tiedustelupäällikkönä toukokuussa 2019 ja toimi tehtävässä aina joulukuuhun 2020 saakka, jolloin hän erosi vakituisesta palveluksesta.[9][1][7]

Ylennykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Vänrikki 1982
  • Luutnantti 1985
  • Yliluutnantti 1987
  • Kapteeni 1990
  • Majuri 1995
  • Everstiluutnantti 2000
  • Eversti 2007
  • Prikaatikenraali 2013
  • Kenraalimajuri 2019

Poliittinen ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammikuussa 2023 Uudenmaan kokoomus ilmoitti Toverin lähtevän ehdolle vuoden 2023 eduskuntavaaleihin.[10] Hän sai Uudenmaan vaalipiirissä 9 667 ääntä ja tuli valituksi eduskuntaan.[3] Toveri on eduskunnassa puolustusvaliokunnan jäsen sekä hallintovaliokunnan ja tulevaisuusvaliokunnan varajäsen.[11] Lisäksi hän on eduskunnan Ukraina-ystävyysryhmän puheenjohtaja.[12]

Maaliskuussa 2024 kokoomus nimesi Toverin ehdokkaaksi eurovaaleihin 2024.[13] Hän on kertonut tavoitteekseen "EU:n yhteisen puolustusratkaisun ja Nato-yhteistyön kehittämisen Suomen lähtökohdat ja tarpeet huomioiden".[14] Ehdokkuuttaan Toveri perusteli sillä, että "eduskunnassa vallitsee suuri yksimielisyys kansalliseen turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä", mutta Euroopan unionissa "ollaan vasta heräämässä Unionin yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tärkeyteen ja siihen, mitä Unionin pitäisi tehdä Euroopan puolustuksen kehittämiseksi".[15] Toverin vaalirahoitus oli 210 000 euroa. Yli puolet siitä maksoi Juhani Sjöblom, tämän poika, veli ja kahdeksan yritystä, joissa Sjöblomeja on vastuutehtävissä.[16] Toveri valittiin Euroopan parlamenttiin. Hän sai 88 712 ääntä, kolmanneksi eniten kokoomuksen listalla ja viidenneksi eniten kaikista Suomen ehdokkaista.[4] Toverin tilalle eduskuntaan nousi varasijalta Martin Paasi.

Näkemykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arvot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toveri sijoittuu vaalikonevastausten perusteella keskusta-oikeistoon. Ylen vaalikoneessa Toveri sijoittuu arvoasteikolla konservatiiviselle puolelle. Helsingin Sanomien vaalikoneen käyttämällä GAL–TAN-jakaumalla Toveri on keskellä. Helsingin Samomain vaalikoneeseen Toverin antamissa näkemyksissä korostuu voimakkaimmin mielipiteet koskien maaseudun vahvempaa roolia.[17][18]

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toveri pitää tärkeänä, että Suomi käyttää puolustusmenoihinsa vähintään Naton vaatiman 2 %/BKT minimin verran.[19] Hän kannattaa määrärahojen lisäämistä reserviläisten kouluttamiseen.[20]

Toveri kannattaa Ahvenanmaan demilitarisoinnin purkamista. Hän pitää demilitarisoitua Ahvenanmaata "aukkona Suomen puolustuksessa strategisesti tärkeällä alueella", jonka paikkaamiseksi alueelle pitäisi ryhmittää joukkoja erillisellä poliittisella päätöksellä.[21][22]

Kiinaa Toveri pitää pidemmällä tähtäimenä suurena uhkana lännen turvallisuudelle. Hänen mielestä Kiinalle ei pidä antaa mahdollisuutta "taloudelliseen kiristykseen, kuten Venäjä on yrittänyt."[23]

EU-politiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toveri pitää Euroopan unionia tärkeänä toimijana hybridisodankäynnin torjunnassa. Hänen mielestään EU pystyy lainsäädännöllä suojelemaan kansalaisiaan paremmin informaatiosodankäynniltä.[24]

Toveri pitää tärkeänä eurooppalaisen puolustusteollisuuden tuotannon nostamisen tukemista.[24]

Muun muassa huoltovarmuussyistä Toveri pitää tärkeänä suomalaisen ruoantuotannon ja metsäteollisuuden toimintakyvyn puolustamista Euroopan parlamentissa.[24]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toverin nykyinen vaimo on Floridasta kotoisin oleva Yhdysvaltain ilmavoimien everstiluutnantti evp., Siobhán Toveri (o.s. Cruse), joka työskentelee Yhdysvaltain Helsingin-suurlähetystössä.[25][26] Edellisestä avioliitosta Toverilla on kaksi poikaa ja tytär.[7] Toveri asuu Tuusulassa.[27]

Painonnostajat Kaarlo ja Kauko Kangasniemi ovat Toverin enoja.[7]

Julkaisut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Toveri, Pekka: Syvän taistelun oppi ja sen toteutus venäläisessä operaatiotaidossa. Maanpuolustuskorkeakoulu, 1995.
  • Toveri, Pekka & Välivehmas, Heikki: Future operational-tactical level warfare: Challenges and opportunities for the defence of Finland. Maanpuolustuskorkeakoulu, 2000.
  • Toveri, Pekka ym.: Väestön suojaamisen käsikirja. Tietosanoma, 2023.

Kunnianosoituksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ritarikunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ansiomitalit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde[1]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Toveri, Pekka Juhani (Arkistoitu sivu) Puolustusvoimat. Arkistoitu 1.12.2020. Viitattu 21.2.2022.
  2. ↑ Pekka Toveri Ulkopoliittisen instituutin tutkijaksi Iltalehti.fi.
  3. 1 2 Eduskuntavaalit 2023 Uudenmaan vaalipiiri, Tulokset Oikeusministeriö - Tieto- ja tulospalvelu. 05.04.2023. Viitattu 6.4.2023.
  4. 1 2 Europarlamenttivaalit 2024 - Koko maa Oikeusministeriö: Tieto- ja tulospalvelu. Viitattu 10.6.2024.
  5. ↑ https://yle.fi/a/74-20100326
  6. ↑ Kristiina Dyer: Pekka Toveri Kankaanpäässä: ”Naton tukikohtaa ei tänne saada” Kankaanpään Seutu. 10.3.2023. Viitattu 4.3.2024.
  7. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Antti Virolainen: Kenraali, jolla on karismaa Ilta-Sanomat 25.6.2022. Viitattu 25.6.2022.
  8. ↑ Seura: Pekka Toveri on upseerin poika, vaan ei varuskunnan ”penska” – Sukunimestään sotilasasiantuntija on saanut kuulla kadettikouluajoista asti Seura.fi. 30.9.2023. Viitattu 4.3.2024.
  9. ↑ Muutoksia kenraalikuntaan – itsenäisyyspäivän ylennykset julki Ruotuväki. 6.12.2020. Viitattu 5.1.2021.
  10. ↑ Eduskuntavaalit | Pekka Toveri lähtee kokoomuksen eduskuntavaaliehdokkaaksi Helsingin Sanomat. 25.1.2023. Viitattu 17.2.2024.
  11. ↑ Eduskunnan kotisivut - Pekka Toveri eduskunta.fi. Viitattu 23.2.2024.
  12. ↑ ​​Eduskunnan ystävyysryhmät vaalikaudella 2023​​–2026 eduskunta.fi. Viitattu 23.2.2024.
  13. ↑ STT: Pekka Toveri lähtee eurovaaliehdokkaaksi Ilta-Sanomat. 4.3.2024. Viitattu 4.3.2024.
  14. ↑ Pekka Toveri lähtee ehdolle eurovaaleihin www.iltalehti.fi. Viitattu 4.3.2024.
  15. ↑ Pekka Toverin kampanjasivut 2024 pekkatoveri.fi. Viitattu 4.3.2024.
  16. ↑ Tyrylahti, Vilma ja Karjalainen, Elina: Lahjuksen antamisesta tuomitun liikemiehen perhe antoi Pekka Toverin eurovaalikampanjaan yli 100 000 euroa – näin hän kommentoi Ilta-Sanomat. 13.8.2024. Viitattu 13.8.2024.
  17. ↑ Ehdokas arvokartalla Helsingin Sanomat. Viitattu 5.10.2025.
  18. ↑ Yle täplitti kansanedustajat arvokenttään Yle. 4.4.2023. Viitattu 5.10.2025.
  19. ↑ Toveri HS:n eduskuntavaalikoneessa 2023 vaalikone.fi. Viitattu 6.3.2024.
  20. ↑ Antti Kirkkala: Pekka Toveri: Mitä enemmän Venäjä rappeutuu, sitä aggressiivisempi se on Verkkouutiset. 30.11.2023. Viitattu 6.3.2024.
  21. ↑ Pekka Toveri Ahvenanmaan demilitarisoinnin purkamisesta: ”Jollain aikataululla se kannattaa tehdä” Ilta-Sanomat. 18.4.2023. Viitattu 6.3.2024.
  22. ↑ Ville Mäkilä: Pekka Toveri: Ahvenanmaan demilitarisointi pitää purkaa Verkkouutiset. 17.4.2023. Viitattu 6.3.2024.
  23. ↑ Pekka Toveri YLEn eduskuntavaalikoneessa 2024 vaalit.yle.fi. Viitattu 6.3.2024.
  24. 1 2 3 Pekka Toveri ehdolle eurovaaleihin: ”Hybridiuhkiin vastatessa EU:lla on Natoa enemmän annettavaa” Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 6.3.2024.
  25. ↑ Sota | Suomalaisille valehdeltiin puolustuskyvystä vuosikymmeniä, Pekka Toveri sanoo. Helsingin Sanomat. 29.2.2024. Viitattu 4.3.2024.
  26. ↑ Maailmanpoliittinen tilanne on herkkä, sanoo Puolustusvoimien uusi tiedustelupäällikkö: ”Olemme entistä kuumemmassa kylmässä sodassa” Helsingin Sanomat. 3.5.2019. Viitattu 4.3.2024.
  27. ↑ Toveri Pekka Uudenmaan Kokoomus. Arkistoitu 19.2.2023. Viitattu 19.2.2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pekka_Toveri&oldid=23688902”