Pääesikunta (Suomen puolustusvoimat)

Pääesikunta; Huvudstaben; Defence Command Finland
Valtio	Suomi
Rooli	Puolustusvoimain komentajan johtoesikunta
Osa joukkoa	Puolustusvoimat; Puolustusministeriö
Lippu	Vaaraimenpunainen
Marssi	Suomalaisen ratsuväen marssi 30-vuotisessa sodassa
Komentajat
Nykyinen komentaja	kenraaliluutnantti Vesa Virtanen
	Infobox OK

Pääesikunta (lyhenne PE^[1]; ruots. Huvudstaben^[2], eng. Defence Command Finland) on Suomen puolustusvoimien komentajan johtoesikunta. Se on strategis-operatiivisen tason esikunta, jonka ydintehtävänä on toimia johtoesikuntana koko Puolustusvoimia koskevissa asioissa ja erityisesti puolustushaarojen yhdistetyn käytön suunnittelussa ja johtamisessa. Tammikuun alusta 2008 lähtien puolustusvoimain komentajan suoranaisessa johdossa on Pääesikunnan lisäksi ollut kolme itsenäistä puolustushaaraesikuntaa: Maavoimien esikunta Mikkelissä, Merivoimien esikunta Turussa ja Ilmavoimien esikunta Tikkakoskella. Lisäksi alaisuuteen kuuluu Maanpuolustuskorkeakoulu.

Pääesikunta on keskushallintoviranomainen. Sen toimitilat sijaitsevat Helsingissä Kaartin kasarmin korttelissa Kasarmitorin vieressä.

Pääesikunnan organisaatiota johtaa pääesikunnan päällikkö.

Pääesikunnan organisaatio

Pääesikuntaa johtaa pääesikunnan päällikkö, jonka alaisuuteen kuuluvat Puolustusvoimien strategiapäällikkö, Puolustusvoimien sotatalouspäällikkö, Puolustusvoimien operaatiopäällikkö ja Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö.^[3] Pääesikunnan päällikkönä toimii kenraaliluutnantti Vesa Virtanen. Esikunnan henkilöstökokoonpanoon kuuluu noin 400 henkilöä.

Pääesikunta jakautuu 10 osastoon, kansliaan sekä sisäiseen tarkastusyksikköön. Pääesikunnan osastot ovat:

Henkilöstöosasto (HENKOS / J1)
Tiedusteluosasto (TIEDOS / J2)
Operatiivinen osasto (OPOS / J3)
Logistiikkaosasto (LOGOS / J4/J10)
Suunnitteluosasto (SUUNNOS / J5/J8)
Johtamisjärjestelmäosasto (JOJÄOS / J6)
Koulutusosasto (KOULOS / J7)
Oikeudellinen osasto (OIKOS / J9)
Viestintäosasto (VIESTINTÄOS)
Teknillinen tarkastusosasto (TEKNTARKOS)

Pääesikunnan rakennetta uudistettiin myös 1. tammikuuta 2007 alkaen. Keskeinen osa uudistusta olivat Pääesikunnassa olleen alaesikuntarakenteen poistaminen, osastojen määrän puolittaminen, Maavoimaesikunnan lakkauttaminen osana Pääesikuntaa sekä Maavoimien esikunnan perustaminen Mikkeliin 1. tammikuuta 2008 alkaen. Pääesikunnasta vuoden 2007 alussa poistetut alaesikunnat ovat Henkilöstöesikunta (HlöstöE), Operaatioesikunta (OperE), Huoltoesikunta (HE) sekä Maavoimaesikunta (MaavE, muista alaesikunnista poiketen vuoden 2008 alussa).

Pääesikunnan alaiset laitokset

Pääesikunnan alaisia laitoksia 1. tammikuuta 2015 alkaen ovat:

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskus (PVJJK)
Puolustusvoimien logistiikkalaitos (PVLOGL)
Puolustusvoimien palvelukeskus (PVPALVK)
Puolustusvoimien tutkimuslaitos (PVTUTKL)
Puolustusvoimien tiedustelulaitos (PVTIEDL)

Entisiä pääesikunnan alaisia laitoksia:

Puolustusvoimien ruokahuollon palvelukeskus (PURU): Pääesikunnan alainen vuoden 2011 loppuun eli lakkauttamiseensa asti, nykyisin Leijona Catering Oy
Puolustusvoimien koulutuksen kehittämiskeskus (PVKK): Pääesikunnan alainen vuodesta 1996 aina yhdistämiseen Maanpuolustuskorkeakouluun (MPKK) 1.1.2006 saakka.

Historia

Pääesikunnan juuret ulottuvat itsenäisen Suomen puolustusvoimien perustamiseen eli vuoteen 1918. Suomen sisällissodassa tasavallan joukkojen ylipäällikön, kenraali Gustaf Mannerheimin johtoesikuntana oli Päämaja, joka toimi Vaasassa. Sodan jälkeen nimitykseksi tuli Esikunta ja myöhemmin Yleisesikunta sijoituspaikkanaan Helsinki. Lokakuun 1939 liikekannallepanossa Yleisesikunnasta muodostettiin 18. lokakuuta 1939 Päämaja Mikkeliin. Talvisodan jälkeen Päämaja jatkoi toimintaansa vielä muutamia kuukausia, kunnes se 16. syyskuuta 1940 muutettiin Puolustusvoimain pääesikunnaksi, joka oli Puolustusvoimien ylin johtoesikunta niin sanotun välirauhan aikana vuosina 1940–1941. Sijoituspaikkana oli edelleen suurimmalta osalta Mikkeli. Seuraava merkittävä muutos oli Päämajan perustaminen uudelleen 18. kesäkuuta 1941 uuden sodan alkaessa näyttää väistämättömältä. Päämaja toimi 4. joulukuuta 1944 saakka, jolloin tuli voimaan puolustusvoimien rauhanajan kokoonpano Moskovan välirauhansopimuksen (19. syyskuuta 1944) mukaisesti. Ylimmän johdon osalta siirtyminen rauhanaikaiseen kokoonpanoon tarkoitti sodanaikaisen Päämajan muuttumista jälleen Puolustusvoimain pääesikunnaksi (Pv.PE), mutta toimipaikka oli vielä pääosin Mikkeli heinäkuulle 1945 saakka, jolloin loputkin Pv.PE:n osat siirrettiin Helsinkiin. Nimi lyhennettiin nykyiseen Pääesikunta-muotoon Puolustusvoimien organisaatiouudistuksen yhteydessä joulukuussa 1952.

Kenraalikunta

Valtaosa suomalaisista kenraaleista ja amiraaleista palvelee Pääesikunnassa. Suomalaiseen kenraalikuntaan kuuluu 32 aktiivipalveluksessa olevaa kenraalia ja amiraalia.^[4]

Pääesikunta

Kenraali Janne Jaakkola, Puolustusvoimain komentaja
Kenraaliluutnantti Vesa Virtanen, Pääesikunnan päällikkö
Kenraaliluutnantti Jari Mikkonen, Puolustusvoimien sotatalouspäällikkö
Kenraaliluutnantti Kari Nisula, Puolustusvoimien operaatiopäällikkö
Kenraalimajuri Sami Nurmi, Puolustusvoimien strategiapäällikkö
Kenraalimajuri Rami Saari, Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö
Lippueamiraali Jukka Anteroinen, Pääesikunnan suunnittelupäällikkö
Prikaatikenraali Aki Heikkinen, Pääesikunnan valmiuspäällikkö
Kenraalimajuri Jarmo Vähätiitto, Pääesikunnan johtamisjärjestelmäpäällikkö
Prikaatikenraali Jyri Raitasalo, Pääesikunnan logistiikkapäällikkö
Prikaatikenraali Vesa Valtonen, Pääesikunnan komentopäällikkö
Lääkintälippueamiraali Juha-Petri Ruohola, Puolustusvoimien ylilääkäri
Kenttäpiispa Jukka Pekka Asikainen
Prikaatikenraali Manu Tuominen, Pääesikunnan koulutuspäällikkö
Prikaatikenraali Pekka Turunen, Pääesikunnan tiedustelupäällikkö
Prikaatikenraali Jaro Kesänen, Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori
Kenraalimajuri Tero Ylitalo, Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen johtaja
Insinööriprikaatikenraali Juha-Matti Ylitalo, Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen apulaisjohtaja
Kenraalimajuri Mika Kalliomaa, Sotilasedustaja EU:ssa ja NATO:ssa
Prikaatikenraali Markku Viitasaari, Kansallisen puolustuksen yksikön johtaja, PLM
Prikaatikenraali Jarkko Karsikas, Esikuntapäällikkö, NATO:n johtamis- ja tietojärjestelmäporras
Prikaatikenraali Mikael Salo, Koulutuspäällikkö, Joint Force Command, Norfolk
Prikaatikenraali Matti Honko, Apulaiskomentaja, Yhdysvaltain armeijan 10. vuoristodivisioona

Maavoimat

Kenraaliluutnantti Pasi Välimäki, Maavoimien komentaja
Kenraalimajuri Jukka Jokinen, Maavoimien esikuntapäällikkö
Prikaatikenraali Sami-Antti Takamaa, Maavoimien operaatiopäällikkö
Prikaatikenraali Ari Laaksonen, Kainuun prikaatin komentaja
Prikaatikenraali Jami Virta, Porin prikaatin komentaja

Merivoimat

Kontra-amiraali Tuomas Tiilikainen, Merivoimien komentaja
Lippueamiraali Janne Huusko, Merivoimien esikuntapäällikkö

Ilmavoimat

Kenraalimajuri Timo Herranen, Ilmavoimien komentaja
Prikaatikenraali Aki Puustinen, Ilmavoimien esikuntapäällikkö

Lähteet

Palokangas, Marko ym. (toim.): Suomen Puolustusvoimien joukko-osastoperinteet. (Sotamuseon julkaisuja 1/2008) Helsinki: Sotamuseo, 2008. ISBN 978-951-25-1885-2

Viitteet

↑ Lyhenneluettelo: P Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 11.1.2016.
↑ Huvudstaben Förvaltningshistorisk ordbok. Viitattu 30.9.2024. (ruotsiksi)
↑ Pääesikunta johtaa Puolustusvoimia Puolustusvoimat. Viitattu 22.11.2025.
↑ Amiraalit ja kenraalit Puolustusvoimissa Puolustusvoimat. Viitattu 21.11.2025.

Aiheesta muualla

Pääesikunta puolustusvoimien verkkosivuilla

[1] Lyhenneluettelo: P Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 11.1.2016.

[2] Huvudstaben Förvaltningshistorisk ordbok. Viitattu 30.9.2024. (ruotsiksi)

[3] Pääesikunta johtaa Puolustusvoimia Puolustusvoimat. Viitattu 22.11.2025.

[4] Amiraalit ja kenraalit Puolustusvoimissa Puolustusvoimat. Viitattu 21.11.2025.

[1]

[2]

[3]

[4]