Marko Kilpi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Marko Kilpi
Marko Kilpi vuonna 2023.
Marko Kilpi vuonna 2023.
Henkilötiedot
Syntynyt19. toukokuuta 1969 (ikä 54)
Rovaniemi
Kansalaisuus suomalainen
Ammatti kirjailija, poliisi, poliitikko
Kirjailija
Tyylilajit rikoskirjallisuus
Esikoisteos Jäätyneitä ruusuja (2007)
Palkinnot

Vuoden johtolanka -palkinto 2008
Savonia-palkinto 2012

Aiheesta muualla
www.markokilpi.com
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Marko Tapio Kilpi (s. 19. toukokuuta 1969 Rovaniemi)[1] on suomalainen dekkarikirjailija, dokumentaristi, näyttelijä, poliisi ja poliitikko. Hän on toiminut vuodesta 2019 kokoomuksen kansanedustajana Savo-Karjalan vaalipiiristä.[2][3]

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaiset vaiheet ja poliisiura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kilpi syntyi Rovaniemellä, mutta hänen perheensä muutti Kuopioon hänen ollessaan kaksivuotias.[4]

Kilpi on varsinaiselta ammatiltaan poliisi.[5] Hän aloitti opiskelun Tampereen Poliisikoulussa 28-vuotiaana[4] toimittuaan sitä ennen oman media-alan yrityksensä johdossa. Valmistumisensa jälkeen hän on työskennellyt vuodesta 2000 Kuopion poliisissa.[6] Hänen virkanimikkeensä on vanhempi konstaapeli.[4]

Kilpi on ollut mukana Jimin Poliisit-televisiosarjassa kolmella tuotantokaudella,[7] ensimmäisen kerran sarjan keväällä 2015 esitetyllä seitsemännellä kaudella.[1]

Kirjallinen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kilven esikoisdekkari Jäätyneitä ruusuja julkaistiin syksyllä 2007. Kirjan päähenkilö on työharjoittelussa entisessä kotikaupungissaan oleva poliisi Olli Repo, joka on siirtynyt poliisiksi mainosalalta. Vaikka Kilpi onkin pyrkinyt realistiseen kuvaukseen, kirjan hahmot ja tapahtumat ovat hänen mukaansa täyttä fiktiota.[8] Hän voitti vuonna 2008 esikoisteoksellaan Suomen dekkariseuran Vuoden johtolanka -palkinnon.[9] Kesä-heinäkuussa samana vuonna julkaistiin 16:ssa sanomalehdessä Kilven kirjoittama kesädekkari Veriveljet.[10]

Helmikuussa 2009 julkaistiin Kilven toinen romaani, Kadotetut, jonka kustansi Gummerus.[11] Teos oli Finlandia-palkintoehdokkaana.[12]

Vuonna 2011 ilmestyi Kilven kolmas romaani Elävien kirjoihin.[13] Hänet palkittiin teoksesta Savonia-kirjallisuuspalkinnolla vuonna 2012.[14] Romaanin pohjalta tehtiin elokuva 8-pallo, jonka ohjasi Aku Louhimies. Helmikuussa 2013 ensi-iltansa saanut elokuva kuvattiin osittain Kuopiossa.[15][16] Hollywoodilainen filmiyhtiö Tapestry Films osti keväällä 2015 kirjan elokuvaoikeudet[17]. Kilven neljäs romaani Kuolematon ilmestyi vuonna 2013.[18]

Kuolemattoman jälkeen Kilpi alkoi kirjoittaa rikosromaanisarjaa Undertaker, jonka on suunniteltu kattavan kuudesta kahdeksaan teosta. Sen ensimmäinen osa Undertaker – kuolemantuomio julkaistiin huhtikuussa 2017. Sarjan päähenkilö on rikollista kaksoiselämää viettävä hautausurakoitsija Jarmo Kivi.[19][20]

Rikoskirjallisuuden lisäksi Kilpi on kirjoittanut myös lastenkirjan Konstaapeli Kontio: näkymätön vaara, joka julkaistiin vuonna 2010.[5] Kilpi on osuuskuntamuotoisen kustantamo Crime Timen perustajajäsen.[1]

Dokumentaristin työ[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kilpi on myös dokumenttiohjaaja. Hänen ensimmäisen dokumenttinsa Miekka ja leijona kertoo hänen opiskeluaikaisesta kämppäkaveristaan,[4] yli 30-vuotiaana poliisiopinnot aloittaneesta entisestä metsurista. Dokumentti esitettiin Yleisradion TV2-kanavan Pohjantähden alla -sarjassa lokakuussa 2000.[21]

Myös kolme hänen muuta dokumenttiaan esitettiin samassa sarjassa. Kolmen nuoren hengen vieneestä, Kuopion Väinölänniemessä elokuussa 2002 tapahtuneesta auto-onnettomuudesta kertova Viimeinen kaahaus esitettiin televisiossa maaliskuussa 2003, Kilven neljännen lapsen syntymästä kertova Kotona syntynyt marraskuussa 2004 ja Piispaa kyydissä, jossa piispa Wille Riekkinen on mukana kuopiolaispoliisien päivystyskeikalla, uudenvuodenpäivänä 2006.[21]

Vuonna 2002 Kilpi teki Tiehallinnon tilaustyönä dokumentin Maisemagalleria valtatie 5:n varrella sijaitsevasta Maisemagalleriasta.[22]

Poliittinen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kilven ura politiikassa alkoi kuntavaaleista 2017, joissa hän tuli kokoomuksen ehdokkaana valituksi Kuopion kaupunginvaltuustoon. Eduskuntavaaleissa 2019 hänet valittiin kansanedustajaksi Savo-Karjalan vaalipiiristä 9 208 äänellä.[2] Hän oli vaalipiirin toiseksi eniten ääniä saanut ehdokas kristillisdemokraattien Sari Essayahin jälkeen.[23] Kilpi on ollut kesäkuusta 2019 eduskunnan lakivaliokunnan ja tarkastusvaliokunnan varsinainen jäsen sekä hallintovaliokunnan ja tulevaisuusvaliokunnan varajäsen.[24]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kilvellä ja hänen puolisollaan on neljä lasta.[1]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Rask, Anne: Tv-poliisiksi houkuteltu Iltalehti. 29.12.2014. Viitattu 6.1.2015.
  2. a b Högmander, Visa: Äänivyöryn saanut Marko Kilpi kertoo poliisiuransa jännittävimmästä tilanteesta: "Kuorma-autoilija yritti ajaa päälle, ammuin kymmenkunta kertaa poliisiauton ikkunasta ulkona roikkuen" MTV Uutiset. 19.4.2019. Viitattu 14.9.2019.
  3. Marko Kilpi Internet Movie Database.
  4. a b c d Heikkinen, Katja: "Savossa on vahva suunsoiton perinne". Viikkosavo, 11.10.2008, s. 8.
  5. a b Marko Kilpi Aapeli ja muita tuttavia – Pohjoissavolaisen kaunokirjallisuuden bibliografia -sivustolla Arkistoitu 30.5.2011. Viitattu 30.5.2011.
  6. Tiainen, Aija: Valistusta tunteisiin vedoten. Poliisilehti, 2007, nro 2. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 13.10.2008. (Arkistoversio)
  7. Lehtikanto, Katariina: Tv-poliisi ja dekkaristi Marko Kilpi vaihtaa uraa viisikymppisenä - kansanedustajan paikka irtosi 9231 äänellä: ”Mietin, että panen kaiken peliin” Iltalehti. 15.4.2019. Viitattu 14.9.2019.
  8. Tiainen, Aija: Marko Kilven dekkari on täyttä fiktiota. Poliisilehti, 2007, nro 5. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 5.12.2008. (Arkistoversio)
  9. Marko Kilvelle Vuoden johtolanka -palkinto savonsanomat.fi. 13.2.2008. Arkistoitu 29.42013. Viitattu 13.10.2008.
  10. Taavitsainen, Iikka: Oikotietä pitkin onneen (Internet Archive) aamulehti.fi. 19.6.2008. Viitattu 12.11.2009.
  11. Löf, Risto: Marko Kilpi kustantajan keulakuvana savonsanomat.fi. 2.12.2008. Arkistoitu 26.5.2012. Viitattu 4.12.2008.
  12. Lappalainen, Marja-Liisa: Finlandia-ehdokas Marko Kilpi kyseenalaistaa dekkarin iltasanomat.fi. 12.11.2009. Viitattu 12.11.2009. (Arkistolinkki)
  13. Elävien kirjoihin gummerus.fi. Viitattu 6.1.2015.
  14. Savonia-palkinto Marko Kilven rikosromaanille Helsingin Sanomat. 2.1.2012. Viitattu 29.12.2012. (Arkistolinkki)
  15. Elävien kirjoihin tekee Kuopiosta rikoselokuvan näyttämön Yle Uutiset. 3.2.2012. Viitattu 29.12.2012.
  16. Aku Louhimiehen Elävien kirjoihin -filmatisointi sai uuden nimen, teaserin ja julkaisupäivän Elokuvauutiset.fi. 19.9.2012. Viitattu 29.12.2012. (Arkistolinkki)
  17. Seppo Tikkanen: Suomalaisdekkarin oikeudet myytiin Hollywoodiin 12.5.2015. Ylen uutiset. Viitattu 12.5.2015.
  18. Taavitsainen, Iikka: Marko Kilven Kuolematon siirtymässä myös elokuvaksi savonsanomat.fi. 19.9.2013. Viitattu 6.1.2015.
  19. Sihto, Juha: Hautausurakoitsija Kivi on hyytävän kiehtova rikollinen, jossa on ainesta kansainväliseksi menestykseksi Aamulehti. 30.5.2017. Viitattu 14.9.2019.
  20. Niiranen, Pekka: Marko Kilven Undertaker ilmestyi ruotsiksi – kohta sitä voi lukea myös arabiaksi Yle Uutiset. 21.6.2018. Viitattu 14.9.2019.
  21. a b Pohjantähden alla -sarjan verkkosivut Yle.fi. Yleisradio. Viitattu 14.9.2019.
  22. Maisemagalleria (2002) Elonet. Viitattu 12.12.2013
  23. Rodriguez, Anni: Pohjoiskarjalaisista eniten ääniä sai Merja Mäkisalo-Ropponen Karjalainen. 15.4.2019. Viitattu 14.9.2019.
  24. Hautanen, Suvi: Näin kokoomus jakoi valiokuntapaikat – katso koko lista Verkkouutiset. 13.6.2019. Viitattu 14.9.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]