Poliisiammattikorkeakoulu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Poliisiammattikorkeakoulu
Polamk logo.png
Perustettu 2008
Rehtori Kimmo Himberg
Toimipaikat Tampere
Opiskelijamäärä 500
Kotisivu polamk.fi
Poliisiammattikorkeakoulun rakennus vuonna 2018.
Poliisiammattikorkeakoulun rakennus tammikuussa 2009.
Itä-Hervanta ilmasta. Poliisiammattikorkeakoulun alue kuvan alareunassa.
Entisen poliisiopiston kiinteistön purkua Espoossa syksyllä 2016
Entisen poliisiopiston kiinteistön purkua Espoossa syksyllä 2016.

Poliisiammattikorkeakoulu (lyhenne Polamk,[1] ruots. Polisyrkeshögskolan, engl. Police University College) on Tampereen Hervannassa sijaitseva Suomen sisäministeriön alainen oppilaitos,[2][3] jossa voi suorittaa poliisin ammattikorkeakoulututkinnon. Ennen vuotta 2014 tutkinto oli perustutkintotasoinen.

Oppilaitos vastaa poliisialalle rekrytoinnista ja opiskelijavalinnoista, tutkintokoulutuksesta, johtamiskoulutuksesta, täydennyskou­lutuk­ses­ta sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnasta. Poliisiammattikorkeakoulun alueella sijaitsee myös yleisölle avoin, maksuton Poliisimuseo. Hämeenlinnassa sijaitseva poliisikoiralaitos ja poliisin ajokoulutuskeskus Pieksämäellä kuuluvat myös Poliisiammattikorkeakoulun alaisuuteen.

Poliisiammattikorkeakoulun rehtori on Kimmo Himberg.[4]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtakunnallinen poliisikoulutus Suomessa alkoi Helsingin poliisilaitoksen alaisessa väliaikaisessa poliisikoulussa vuonna 1918.[5][6] Myöhemmin suoraan sisäasiainministeriön hallintaan siirretty ja nimen Valtion poliisikoulu[7] saanut koulu siirtyi vuonna 1919 Helsingin keskustasta Suomenlinnaan,[5][6] jossa se toimi Susisaaressa Palmstiernan linnakkeessa 1960-luvulle saakka.[8] Laki valtion poliisikoulusta säädetiin vuonna 1929.[9][10] Koulu keskittyi lähinnä alipäällystön ja päällystön kouluttamiseen, ja se jakaantui tarkastus- tai ylikonstaapeliksi pätevöittävään I luokkaan ja apulaisnimismieheksi tai poliisikomisarioksi pätevöittävään II luokkaan.[10] Poliisimiehistöön saattoi 1960-luvulle asti päästä käymättä lainkaan kursseja.[8] Miehistöä koulutettiin läänin poliisiopetuskursseilla, jonne otettiin jo nuoremman konstaapelin virassa ansioituneita, ja vuonna 1930 perustetun Liikkuvan poliisikomennuskunnan (myöhemmin Liikkuva poliisi) alokaskoulussa.[8][10]

Valtion poliisikoulu siirtyi Espoon Otaniemeen ja sai nimen Poliisiopisto vuonna 1961. Vuonna 1973 siitä erotettiin peruskoulutusta varten Poliisin kurssikeskus, joka siirtyi Tampereen Tammelaan, Pohjolankadulle vuonna 1974. Kurssikeskuksesta tuli itsenäinen Poliisikoulu vuonna 1986, ja vuodesta 1993 alkaen se toimi Tampereen Hervannassa. Poliisiopiston nimi puolestaan muuttui Poliisiammattikorkeakouluksi vuonna 1998.[5][6]

Sisäasiainministeriö päätti Poliisikoulun ja Poliisiammattikorkeakoulun yhdistämisestä vuonna 2004, ja uusi oppilaitos, Poliisiammattikorkeakoulu, aloitti toimintansa Tampereen Hervannassa 1. tammikuuta 2008.[5][6]

Johtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poliisikoululla ehti olla vain kaksi johtajaa, Esa Meronen ja Anja Mikkola. Poliisiopiston johtajina olivat muun muassa Raimo Jalava, sittemmin Itä-Suomen lääninpoliisineuvoksena ollut Jorma Ahonen ja myöhempi oikeuskanslerinviraston kansliapäällikkö Klaus Helminen.

Poliisiammattikorkeakoulun rehtorina koulujen yhdistymisvaiheessa oli myöhempi poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen.[11]

Poliisiopiston kiinteistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Entisen poliisiopiston kiinteistön suunnitteli Matti Hirvonen ja rakennus rakennettiin vuonna 1961. Poliisiopetus loppui Espoossa kokonaan vuonna 2007.lähde?

Kiinteistössä oli evakossa Soukan koulu vuosina 2008–2010 ja Tapiolan koulu vuosina 2011–2016. Rakennuksen sisällä oli tehty paljon muutoksia huoneisiin purkamalla ja siirtämällä seiniä. Tapiolan koulua varten muutettiin korkeamman- eli asuntolasiiven huoneita yhdistämällä entisiä poliisioppilaiden asuinhuoneita luokkahuoneiksi. Matalammassa- eli opetussiivessä oli myös hieman muutettu huonejärjestystä.lähde?

Tapiolan koulu oli evakossa poliisiopistossa oman kiinteistönsä peruskorjauksen vuoksi, joka tehtiin homeen ja sisäilmaongelmien takia. Myöhemmin myös poliisiopiston kiinteistössä ilmeni sisäilmaongelmia, joten opetus siirrettiin parakkeihin pihalle ja poliisiopiston entiseen rakennukseen jäi vain opettajainhuone, vahtimestarin koppi, ruokala ja oppilaiden lokerot. Tapiolan koulun oman kiinteistön valmistuminen 2016 kesällä jätti poliisiopiston entisen kiinteistön tyhjäksi, sillä Tapiolan koulu pääsi omaan rakennukseensa takaisin.lähde?

Tapiolan koulun siirryttyä kesäkuun 2016 alussa rakennus jäi tarpeettomaksi odottamaan purkua. Kiinteistö purku aloitettiin syksyllä 2016 ja se kesti kevääseen 2017 asti. Syyskuussa 2016 poliisiopiston liikuntasalissa sattui tulipalo, jota epäiltiin tahallaan sytytetyksi.[12] Poliisioppilaitoksen paikalle tulee uudisrakennus Aalto-yliopiston opiskelijoiden asuntolaksi.lähde?

Poliisi (AMK) -tutkinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuodesta 2014 alkaen kaikki Poliisiammattikorkeakouluun valittavat perusopiskelijat suorittavat ammattikorkeakoulututkinnon. 180 opintopisteen tutkinto antaa kelpoisuuden miehistövirkoihin, esimerkiksi vanhemmaksi konstaapeliksi. Kolmivuotiseen koulutukseen kuuluu noin vuoden pituinen työharjoittelu poliisiyksikössä (nuorempana konstaapelina). Uutta tutkinnossa ovat esim. vapaasti valittavat opinnot.

Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opintoihin kuuluu perus- ja ammattiopintoja (100 op), harjoittelu (55 op), opinnäytetyö (15 op) ja vapaasti valittavia opintoja (10 op). Perus- ja ammattiopinnot rakentuvat opintokokonaisuuksista, joita ovat Poliisityötä tukeva osaaminen (26 op), Valvonta- ja hälytystoimintaosaaminen (24 op), Rikostorjunta- ja tutkintaosaaminen (18 op) sekä Yhteiskunnallisen turvallisuuden kehittämisosaaminen (32 op).[13]

Poliisiopiskelijat voivat saada Kelan opintotukea, kuten muutkin korkeakouluopiskelijat. Poliisiammattikorkeakoulun kampukselta on mahdollista vuokrata asunto.

Kelpoisuusvaatimukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hakukriteerit poliisikoulutukseen ovat:[14]

Suojelupoliisi tekee hakijasta perusmuotoisen turvallisuusselvityksen. Nuhteettomuuden arviointiin vaikuttavat tehtyjen rikosten lisäksi vireillä olevat rikosasiat, joissa hakija on rikoksesta epäiltynä tai vastaajana sekä sidonnaisuudet, jotka voivat vaarantaa poliisin tehtävien asianmukaisen ja riippumattoman hoitamisen.[14] Kaikki tehdyt rikokset voivat heikentää sopivuutta poliisialalle, ja mahdollisten rikkomusten merkitys arvioidaan aina tapauskohtaisesti.[15]

Esimerkiksi sotilaspoliisikoulutuksesta, vartijakokemuksesta tai hyvästä koulutodistuksesta ei saa lisäpisteitä. Vaatimuksiin ei kuulu varusmiespalveluksen suorittaminen, eikä myöskään sen tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittamisesta saa lisäpisteitä poliisikoulutukseen haettaessa.[15]

Pääsykoe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääsykoe on kaksivaiheinen. Ensimmäiseen vaiheeseen kutsutaan kaikki hakijat, jotka täyttävät hakuvaatimukset. Ensimmäisessä vaiheessa on kuntokokeen lisäksi kirjallinen koe eli essee, joka kirjoitetaan valintakoekirjan Kun isolla kengällä astuu, jää iso jälki perusteella,[16] ja psykologisia testejä. Toiseen vaiheeseen kutsutaan ensimmäisessä vaiheessa menestyneet hakijat. Näissä kokeissa on haastattelu, yksilö- ja ryhmätehtävä ja täydentäviä psykologisia testejä. Valituille tehdään lisäksi terveystarkastus, huumausainetestaus ja turvallisuusselvitys. Myös uimataito tulee todistaa.[17]

Pääsykoe pisteytetään seuraavasti (enimmäispistemäärä 100 pistettä):[18]

  • Kirjallinen koe (0–30 pistettä)
  • Kuntokoe (0–20 pistettä)
  • Soveltuvuuden arviointi (0–50 pistettä)
    • Psykologinen osio (0–30 pistettä)
    • Haastattelu (0–15 pistettä)
    • Yksilö- ja ryhmätehtävä (0–5 pistettä)

Täydennys- ja jatkokoulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poliisin alipäällystö- ja päällystökoulutus uudistuvat osana tutkintouudistusta. Uusi laki Poliisiammattikorkeakoulusta tuli voimaan vuoden 2014 alusta.

Poliisialipäällystön erikoistumisopinnot (45 op) antavat kelpoisuuden alipäällystövirkoihin, esimerkiksi ylikonstaapeliksi. Uusi poliisi (ylempi AMK) -tutkinto on 120 opintopistettä ja antaa kelpoisuuden päällystötehtäviin (komisario, ylikomisario).

Poliisin jatko- ja täydennyskoulutukseen voi päästä vain poliisikoulutuksen suorittanut henkilö. Esimerkiksi poliisikoiranohjaajat, venepoliisit, moottorikelkkapoliisit ja moottoripyöräpoliisit ovat ensin suorittaneet poliisikoulutuksen ja hakeutuneet työkokemuksen jälkeen täydennyskoulutukseen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lyhenneluettelo: P Kielitoimiston ohjepankki. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 16.12.2020.
  2. Laki poliisikoulutuksesta 4.2.2005/68 (Laki on kumottu 1.1.2014 alkaen) Finlex. Viitattu 2.1.2009.
  3. Laki Poliisiammattikorkeakoulusta (30.12.2013) 1164/2013 Finlex. Viitattu 13.7.2014.
  4. Johto Poliisiammattikorkeakoulu. Viitattu 16.12.2020.
  5. a b c d Arkistonmuodostaja: Valtion poliisikoulu VAKKA-arkistotietokanta. Arkistolaitos. Viitattu 14.1.2016.
  6. a b c d Poliisiammattikorkeakoulu lyhyesti Poliisiammattikorkeakoulu. Viitattu 14.1.2016.
  7. Jokipii, Heikki: Kansliatoimituskunnasta ministeriöksi – sisäasiainministeriön vaiheita 1809–2009, s. 34–35. Sisäasiainministeriö, 2009. ISBN 978-952-491-425-3. Teoksen verkkoversio.
  8. a b c Kurkkaa kokoelmiin Poliisimuseo. Viitattu 14.1.2016.
  9. 80/1929 Finlex. Edita Publishing. Viitattu 14.1.2016.
  10. a b c Paulaniemi, Maija: Lentävät tulivat! – Liikkuvan poliisikomennuskunnan toiminnan muotoutuminen ja yksikön kuva 1930-luvulla, s. 39–42. Tampereen yliopisto, 2008. Teoksen verkkoversio.
  11. Kostiainen, Riitta: Poliisikoulutus uudistuu jatkuvasti tarpeiden mukaan Haaste. 10.3.2009. Rikoksentorjuntaneuvosto. Viitattu 14.1.2016.
  12. Jokinen, Riikka: Vanhalla poliisiopistolla syttyi tulipalo – epäillään tahallen sytytetyksi Länsiväylä.fi. 27.9.2016. Viitattu 16.12.2020.
  13. Tutkinnon rakenne Poliisiammattikorkeakoulu. Viitattu 16.12.2020.
  14. a b Vaatimukset hakijalle Poliisiammattikorkeakoulu. Viitattu 16.12.2020.
  15. a b Poliisi (AMK) -haku – Usein kysyttyjä kysymyksiä Poliisiammattikorkeakoulu. Viitattu 16.12.2020.
  16. Valintakoemateriaalit ja -ohjeet Poliisiammattikorkeakoulu. Viitattu 4.1.2020.
  17. Valintakoe Poliisiammattikorkeakoulu. Viitattu 4.1.2020.
  18. Poliisi (AMK) valintaperusteet 28.1.2020 alkaen (PDF) Poliisiammattikorkeakoulu. Viitattu 16.12.2020.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Julia Jansson, Markus Kari, Ilja Kokkonen ja Aura Kostiainen: Muodollisesti pätevä?: poliisikoulutus itsenäisessä Suomessa. Poliisiammattikorkeakoulu, 2018. Teoksen verkkoversio.
  • Marko Vesterbacka (toim.): Kun isolla kengällä astuu, jää iso jälki. Poliisiammattikorkeakoulu, 4. laitos 2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Poliisiammattikorkeakoulu.