Poliisiammattikorkeakoulu

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Poliisiammattikorkeakoulu
Suomen poliisin miekkatunnus.svg
Perustettu 1. tammikuuta 2008
Rehtori Marko Viitanen
Toimipaikat Hervanta, Tampere
Opiskelijamäärä 500
Kotisivu polamk.fi
Poliisiammattikorkeakoulun rakennus vuonna 2009.
Itä-Hervanta ilmasta. Poliisiammattikorkeakoulun alue kuvan alareunassa.

Poliisiammattikorkeakoulu (Polisyrkeshögskolan, Police University College; lyhenne Polamk)[1], on Tampereen Hervannassa sijaitseva Suomen sisäministeriön alainen oppilaitos,[2][3] jossa voi suorittaa poliisin ammattikorkeakoulututkinnon. Ennen vuotta 2014 tutkinto oli perustutkintotasoinen.

Oppilaitos vastaa poliisialalle rekrytoinnista ja opiskelijavalinnoista, tutkintokoulutuksesta, johtamiskoulutuksesta, täydennyskou­lutuk­ses­ta sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnasta. Poliisiammattikorkeakoulun alueella sijaitsee myös yleisölle avoin, maksuton Poliisimuseo. Hämeenlinnassa sijaitseva poliisikoiralaitos ja poliisin ajokoulutuskeskus Pieksämäellä kuuluvat myös Poliisiammattikorkeakoulun alaisuuteen.

Poliisiammattikorkeakoulun rehtori on Marko Viitanen (vt).

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtakunnallinen poliisikoulutus Suomessa alkoi Helsingin poliisilaitoksen alaisessa väliaikaisessa poliisikoulussa vuonna 1918.[4][5] Myöhemmin suoraan sisäasiainministeriön hallintaan siirretty ja nimen Valtion poliisikoulu[6] saanut koulu siirtyi vuonna 1919 Helsingin keskustasta Suomenlinnaan,[4][5] jossa se toimi Susisaaressa Palmstiernan linnakkeessa 1960-luvulle saakka.[7] Laki valtion poliisikoulusta säädetiin vuonna 1929.[8][9] Koulu keskittyi lähinnä alipäällystön ja päällystön kouluttamiseen, ja se jakaantui tarkastus- tai ylikonstaapeliksi pätevöittävään I luokkaan ja apulaisnimismieheksi tai poliisikomisarioksi pätevöittävään II luokkaan.[9] Poliisimiehistöön saattoi 1960-luvulle asti päästä käymättä lainkaan kursseja.[7] Miehistöä koulutettiin läänin poliisiopetuskursseilla, jonne otettiin jo nuoremman konstaapelin virassa ansioituneita, ja vuonna 1930 perustetun Liikkuvan poliisikomennuskunnan (myöhemmin Liikkuva poliisi) alokaskoulussa.[7][9]

Valtion poliisikoulu siirtyi Espoon Otaniemeen ja sai nimen Poliisiopisto vuonna 1961. Vuonna 1973 siitä erotettiin peruskoulutusta varten Poliisin kurssikeskus, joka siirtyi Tampereelle vuonna 1974. Kurssikeskuksesta tuli itsenäinen Poliisikoulu vuonna 1986, ja vuodesta 1993 alkaen se toimi Tampereen Hervannassa. Poliisiopiston nimi puolestaan muuttui Poliisiammattikorkeakouluksi vuonna 1998.[4][5]

Sisäasiainministerio päätti Poliisikoulun ja Poliisiammattikorkeakoulun yhdistämisestä vuonna 2004, ja uusi oppilaitos, Poliisiammattikorkeakoulu, aloitti toimintansa Tampereen Hervannassa 1. tammikuuta 2008.[4][5]

Entisen poliisiopiston kiinteistön suunnitteli Matti Hirvonen ja rakennus rakennettiin vuonna 1961. Poliisiopetus loppui Espoossa kokonaan vuonna 2007.lähde?

Entisessä poliisiopiston kiinteistössä oli evakossa Soukan koulu 2008-2010 ja Tapiolan koulu 2011-2016. Rakennuksen sisällä on tehty paljon muutoksi huoneisiin purkamalla ja siirtämällä seiniä. Tapiolan koulua varten muutettiin korkeamman- eli asuntolasiiven huoneita yhdistämällä entisiä poliisioppilaiden asuinhuoneita luokkahuoneiksi. Matalammassa- eli opetussiivessä on myös muutettu huonejärjestystä jossainmäärin.lähde?

Tapiolan koulu oli evakossa poliisiopistossa oman kiinteistönsä peruskorjauksen vuoksi joka tehtiin homeen ja sisäilmaongelmien takia. Myöhemmin myös poliisiopiston kiinteistössä ilmeni sisäilmaongelmia joten opetus siirrettiin parakkeihin pihalle ja poliisiopiston entiseen rakennukseen jäi vain opettajainhuone, vahtimestarin koppi, ruokala ja oppilaiden lokerot. Tapiolan koulun oman kiinteistön valmistuminen 2016 kesällä jätti poliisiopiston entisen kiinteistön tyhjäksi, sillä Tapiolan koulu pääsi omaan rakennukseensa takaisin.lähde?

Nykyään poliisiopisto on tyhjillään ja purkaminen aloitettiin 12.lokakuuta 2016. Purkamisen pitäisi olla valmis 31. maaliskuuta 2017. Tapiolan koulun lopetettua poliisiopistossa kesäkuun alussa, jäi rakennus siis täysin tarpeettomaksi odottamaan purkua. Kesän aikana rakennuksesta tuli aikalailla nuorison leikkikenttä. Ikkunoita on rikottu, ovia heitetty pihalle, jauhesammuttimia tyhjennetty. Poliisiopistossa sattui tulipalo liikuntasalissa syyskuussa.lähde?

Johtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poliisikoululla ehti olla vain kaksi johtajaa, Esa Meronen ja Anja Mikkola. Poliisiopiston johtajina olivat muun muassa Raimo Jalava, sittemmin Itä-Suomen lääninpoliisineuvoksena ollut Jorma Ahonen ja myöhempi oikeuskanslerinviraston kansliapäällikkö Klaus Helminen.

Poliisiammattikorkeakoulun rehtorina koulujen yhdistymisvaiheessa oli myöhempi poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen.[10]

Poliisi (AMK) -tutkinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuodesta 2014 alkaen kaikki Poliisiammattikorkeakouluun valittavat perusopiskelijat suorittavat ammattikorkeakoulututknnon. 180 opintopisteen tutkinto antaa kelpoisuuden miehistövirkoihin, esimerkiksi vanhemmaksi konstaapeliksi. Kolmivuotiseen koulutukseen kuuluu noin vuoden pituinen työharjoittelu poliisiyksikössä (nuorempana konstaapelina). Uutta tutkinnossa ovat esim. vapaasti valittavat opinnot.

Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opintoihin kuuluu perus- ja ammattiopintoja (100 op), ammatillista osaamista edistävä harjoittelu (55 op), opinnäytetyö (15 op) ja vapaasti valittavia opintoja (10 op). Perus- ja ammattiopinnot rakentuvat opintokokonaisuuksista, joita ovat Poliisityötä tukeva osaaminen (26 op), Valvonta- ja hälytystoimintaosaaminen (24 op), Rikostorjunta- ja tutkintaosaaminen (18 op) sekä Yhteiskunnallisen turvallisuuden kehittämisosaaminen (32 op).

Poliisiopiskelijat saavat Kelan opintotukea, kuten muutkin korkeakouluopiskelijat. Poliisiammattikorkeakoulun kampukselta on mahdollista vuokrata asunto.

Kelpoisuusvaatimukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hakukriteerit poliisin peruskoulutukseen (vuodesta 2014 alkaen) ovat:

  • Vähintään ammatillinen perustutkinto, lukion oppimäärä, ylioppilastutkinto tai muu vastaava koulutus
  • Poliisin tehtävien hoitamiseen sopiva terveydentila (mm. näkö ja kuulo) ja muu soveltuvuus poliisin virkaan (rehellisyys, luotettavuus - Supon turvallisuusselvitys)
  • Saanut vähintään B-luokan ajo-oikeuden (tämän takia hakijan on oltava täysi-ikäinen)
  • Suomen kansalainen

Rikkomukset vähentävät sopivuutta tai estävät pääsyn kokonaan.

Pääsykoe on kaksivaiheinen. Ensimmäiseen vaiheeseen kutsutaan kaikki hakijat, jotka täyttävät hakuvaatimukset. Ensimmäisessä vaiheessa on kuntokokeen lisäksi kirjallinen koe (essee) ja psykologisia testejä. Toiseen vaiheeseen kutsutaan ensimmäisessä vaiheessa menestyneet hakijat. Näissä kokeissa on haastattelu, yksilö- ja ryhmätehtävä ja täydentäviä psykologisia testejä. Valituille tehdään lisäksi terveystarkastus, huumausainetestaus ja turvallisuusselvitys. Myös uimataito tulee todistaa.

Täydennys- ja jatkokoulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poliisin alipäällystö- ja päällystökoulutus uudistuvat osana tutkintouudistusta. Uusi laki Poliisiammattikorkeakoulusta tuli voimaan vuoden 2014 alusta.

Poliisialipäällystön erikoistumisopinnot (45 op) antavat kelpoisuuden alipäällystövirkoihin, esimerkiksi ylikonstaapeliksi. Uusi poliisi (ylempi AMK) -tutkinto on 120 opintopistettä ja antaa kelpoisuuden päällystötehtäviin (komisario, ylikomisario).

Poliisin jatko- ja täydennyskoulutukseen voi päästä vain poliisikoulutuksen suorittanut henkilö. Esimerkiksi poliisikoiranohjaajat, venepoliisit, moottorikelkkapoliisit ja moottoripyöräpoliisit ovat ensin suorittaneet poliisikoulutuksen ja hakeutuneet työkokemuksen jälkeen täydennyskoulutukseen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lyhenneluettelo: P Kielitoimiston ohjepankki. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 14.1.2016.
  2. Laki poliisikoulutuksesta 4.2.2005/68 (Laki on kumottu 1.1.2014 alkaen) Finlex. Viitattu 2.1.2009.
  3. Laki Poliisiammattikorkeakoulusta (30.12.2013) 1164/2013 Finlex. Viitattu 13.7.2014.
  4. a b c d Arkistonmuodostaja: Valtion poliisikoulu VAKKA-arkistotietokanta. Arkistolaitos. Viitattu 14.1.2016.
  5. a b c d Poliisiammattikorkeakoulu lyhyesti Poliisiammattikorkeakoulu. Viitattu 14.1.2016.
  6. Jokipii, Heikki: Kansliatoimituskunnasta ministeriöksi – sisäasiainministeriön vaiheita 1809–2009, s. 34–35. Sisäasiainministeriö, 2009. ISBN 978-952-491-425-3. Teoksen verkkoversio.
  7. a b c Kurkkaa kokoelmiin Poliisimuseo. Viitattu 14.1.2016.
  8. 80/1929 Finlex. Edita Publishing. Viitattu 14.1.2016.
  9. a b c Paulaniemi, Maija: Lentävät tulivat! – Liikkuvan poliisikomennuskunnan toiminnan muotoutuminen ja yksikön kuva 1930-luvulla, s. 39–42. Tampereen yliopisto, 2008. Teoksen verkkoversio.
  10. Kostiainen, Riitta: Poliisikoulutus uudistuu jatkuvasti tarpeiden mukaan Haaste. 10.3.2009. Rikoksentorjuntaneuvosto. Viitattu 14.1.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]