Ammatilliset tutkinnot

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Koulutus Suomessa
Esiaste
varhaiskasvatus
Perusaste
peruskoulu
Toinen aste eli keskiaste
lukio
ammattikoulutus
ammatillinen aikuiskoulutus
kaksoistutkinto
Korkea-aste
ammattikorkeakoulu
yliopisto
Historiallisia oppilaitosmuotoja
kansakoulu
oppikoulu
opistoaste
kouluaste

Ammatillinen koulutus on kokonaisuus, johon kuuluu ammatillinen peruskoulutus ja ammatillinen lisäkoulutus sekä oppisopimuskoulutus. Ammatilliset tutkinnot ovat tärkeä osa ammatillisen koulutuksen kokonaisuutta. Valmistelussa on merkittävä uudistus ammatillisen koulutuksen reformi, joka koskee koko ammatillisen koulutuksen järjestelmää.

Ammatillisen tutkintojärjestelmän tutkinnot ovat perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto. Ammatillisen perustutkinnon voi suorittaa ammatillisessa oppilaitoksessa, oppisopimuskoulutuksessa tai työvoimakoulutuksessa. Ammatillisen perustutkinnon voi suorittaa myös näyttötutkintona.

Ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto suoritetaan aina näyttötutkintona. Osaamista niitä varten voi hankkia joko valmistavassa koulutuksessa tai oppisopimuskoulutuksessa. Näyttötutkinto on osaamisen hankkimistavasta riippumaton tapa suorittaa tutkinto. Osaaminen voi olla hankittu esimerkiksi koulutuksessa, työssä tai harrastuksissa.

Tutkintojärjestelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perustutkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ammatillisen perustutkinnon koulutus järjestetään joko kolmivuotisena ammatillisena koulutuksena ammatillisessa oppilaitoksessa (ns. nuorisoasteen koulutus) tai tutkintoon valmentavana aikuiskoulutuksena. Aikuiskoulutuksessa ammatillinen osaaminen osoitetaan näyttötutkintona.

Ammatillisissa perustutkinnoissa osoitetaan ammattitaidon saavuttamisen ja alalle työllistymisen edellyttämät tiedot ja taidot. Ammatilliset perustutkinnot voi suorittaa joko näyttötutkintona tai nuorten opetussuunnitelmiin perustuvana koulutuksena. Suoritustavasta riippumatta tutkinnot vastaavat toisiaan.

Kaikkien ammatillisten perustutkintojen laajuus on koulutuksena suoritettaessa 180 osaamispistettä (osp) eli kolme vuotta. Näyttötutkinnoissa opiskeluun tarvittava aika on yleisesti huomattavasti lyhyempi, koska aikaisempi osaaminen otetaan täysimääräisesti huomioon henkilökohtaista oppimissuunnitelmaa laadittaessa. Ammatilliset perustutkinnot arvioidaan arvosanoin 1–3, joista 3 on kiitettävä, 2 on hyvä ja 1 tyydyttävä.

Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot tehdään aina näyttötutkintoina, eli osaaminen osoitetaan alan työtehtävissä. Arviointi tehdään asteikolla hyväksytty - hylätty.

Ammattitutkinnossa osoitetaan tietyn alan ammattityöntekijän taitojen hallinta. Tyypillinen tehtävänimike on alalla käytettävä ammattimiehen titteli, esimerkiksi sähköasentaja, veneenrakentaja. Kulttuurin alalla käytetään usein myös kisälli-sanaan päättyviä nimikkeitä.

Erikoisammattitutkinnossa osoitetaan puolestaan alan vaativimpien työtehtävien hallinta. Tehtävänimike on yleensä muotoa, joka tuo esille työntekijän hyvän ammattitaidon, esimerkiksi sähköyliasentaja, venemestari. Usein erikoisammattitutkintojen tarkoituksena on pätevöittää henkilö työnjohtotehtäviin. Tällöin erikoisammattitutkinnoilla pyritään korvaamaan vanhat opistoasteen tutkinnot.

Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoilla (esim. Myynnin ammattitutkinto, Taloushallinnon erikoisammattitutkinto) ei ole sellaisia lyhyempiä tutkintonimikkeitä kuten ammatillisilla perustutkinnoilla: esim. merkonomi (liiketalouden perustutkinto) ja lähihoitaja (sosiaali- ja terveysalan perustutkinto).

Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen koulutus järjestetään tutkintoon valmistavana koulutuksen tai oppisopimuskoulutuksena ammatillisissa oppilaitoksissa ja aikuiskoulutuskeskuksissa. Osaaminen osoitetaan aina näyttötutkintona, joka on osaamisen hankintatavasta riippumaton ja kaikille avoin tilaisuus näyttää ammatillinen osaaminen ja pätevöityä ammattiin. Näyttötutkinnon sisällön määrittää Opetushallitus.

Tutkintojen perusteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokaiseen ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon on laadittu Opetushallituksessa tutkinnon perusteet, joissa määritellään tutkinnossa vaadittava ammattitaito, tutkinnon osat ja mahdollisesti niistä muodostuvat osaamisalat, ammattitaidon osoittamistavat sekä tutkinnon arvioinnin yleiset perusteet.

Jatko-opintokelpoisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näyttötutkintona tai ammatillisissa oppilaitoksissa suoritettu laajuudeltaan vähintään kolmivuotinen ammatillinen perustutkinto tai sitä vastaavat aiemmat ammatilliset opinnot (opetussuunnitelmapohjaiset opinnot) antavat yleisen kelpoisuuden hakea ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opintoihin. Myös ammatti- ja erikoisammattitutkinto antavat yleisen kelpoisuuden korkeakouluopintoihin. [1][2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Opintopolku Viitattu 22.9.2015.
  2. Opintopolku Viitattu 22.9.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]