Näyttötutkinto

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Näyttötutkinto on erityisesti aikuisille suunniteltu joustava ammatillisen tutkinnon suorittamistapa. Ammatilliset perustutkinnot (PT), ammattitutkinnot (AT) ja erikoisammattitutkinnot (EAT) voi suorittaa näyttötutkintona.

Aikuiset voivat osoittaa näyttötutkinnolla ammattitaitonsa ja saada osaamisestaan virallisen tutkintotodistuksen. Tutkinnon suorittajat osallistuvat tavallisesti myös tutkintoon valmistavaan koulutukseen. Koulutuksen sisältö ja kesto määritellään silloin aikaisemman koulutuksen ja työkokemuksen perusteella jokaiselle henkilökohtaisesti. Näyttötutkintojärjestelmä tukee elinikäistä oppimista ja tarjoaa samalla merkittävän henkilöstön kehittämisvälineen yrityksille.

Yleistä näyttötutkinnoista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näyttötutkinnot ovat ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia. Koulutuksessa, työelämässä ja harrastuksissa hankittua osaamista voi hyödyntää tutkinnoissa vaaditun ammattitaidon näytöissä. Tärkeintä on ammatin hallinta ja ammatillisen osaamisen osoittaminen.

Tutkinnon suorittaja voi valita itselleen tarpeellisia tutkinnon osia tutkinnon perusteissa vaaditun mukaisesti. Tutkintosuoritukset suunnitellaan siten, että tutkinnon voi suorittaa tutkinnon osa kerrallaan. Näyttötutkintoon voi osallistua kuka tahansa, jolla on riittävä ammattitaito tutkinnon suorittamiseksi.

Ammatillisissa perustutkinnoissa osoitetaan ammattitaidon saavuttamisen edellyttämät tiedot ja taidot, ammattitutkinnossa ammattityöntekijältä vaadittava ammattitaito ja erikoisammattitutkinnoissa alan vaativimpien työtehtävien hallinta.

Näyttötutkinnon ja siihen valmistavan koulutuksen voi suorittaa myös työn ohella. Tutkintoja järjestetään kaikilla ammatillisilla koulutusaloilla. Tutkintonimikkeitä on noin 360.

Henkilökohtaistaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Henkilökohtaistaminen tarkoittaa näyttötutkintojärjestelmässä tutkinnon suorittajan ja opiskelijan ohjaus-, neuvonta-, opetus- ja tukitoimien asiakaslähtöistä suunnittelua ja toteuttamista.

Koulutuksen ja/tai tutkinnon järjestäjä selvittää koulutukseen hakijan osoittaman osaamisen, muun aikaisemmin saavuttaman osaamisen, muut lähtökohdat ja hänelle soveltuvan tutkinnon. Henkilökohtaistetussa tutkinnon suorittamisessa noudatetaan tutkinnon perusteissa määriteltyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteerejä sekä ammattitaidon osoittamistapoja. Tutkintosuoritukseksi tai sen osaksi tunnustetaan myös aikaisemmin osoitettu ja arvioijien hyväksymä osaaminen.

Koulutuksen sisältöä ja kestoa määriteltäessä otetaan huomioon aikuisen elämäntilanne, aikaisemmin hankittu ja osoitettu osaaminen, todetut oppimistarpeet ja työssä oppimisen mahdollisuudet. Lisäksi henkilökohtaistamisessa valitaan opiskelijalle soveltuvat koulutuksen järjestämismuodot, oppimisympäristöt, opetus- ja arviointimenetelmät ja ohjaustoimet.

Henkilökohtaistamisessa otetaan huomioon myös erilaisesta kulttuuri- ja kielitaustasta tai muusta syystä, kuten luki- ja kirjoitushäiriöistä mahdollisesti johtuvat erityistarpeet.

Arviointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näytöt arvioidaan kolmikantaisessa arvioinnissa. Mukana on työelämän työnantajaosapuoli (TA), työntekijäosapuoli (TT) ja opettajaosapuoli (OPE). Valmistavan koulutuksen opettaja ei voi olla arvioimassa omaa tutkinnonsuorittajaansa. Yhden arvioijista tulee olla NTM (näyttötutkintomestari). Arviointikriteerit on määritellyt Opetushallitus. Arviointi lähetetään tutkintotoimikunnalle lopullista hyväksymistä varten.

Näyttötutkintoihin valmistava koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tutkinnon suorittajat osallistuvat tavallisesti myös tutkintoon valmistavaan koulutukseen. Tutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle järjestetään osana koulutusta mahdollisuus suorittaa näyttötutkinto.

Näyttötutkinnoista ja niihin valmistavasta koulutuksesta on säädetty ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/98) ja asetuksessa (812/98).

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]