Siirry sisältöön

Ammattikorkeakoulu Suomessa

Wikipediasta
Koulutus Suomessa
Esiaste
- varhaiskasvatus
- esikoulu
Perusaste
- peruskoulu
Toinen aste eli keskiaste
- lukio
- ammattikoulutus
- ammatillinen aikuiskoulutus
- kaksoistutkinto
Korkea-aste
- ammattikorkeakoulu
- yliopisto
Historiallisia oppilaitosmuotoja
- kansakoulu
- oppikoulu
- opistoaste
- kouluaste

Ammattikorkeakoulut (lyh. AMK)[1] ovat työelämäsuuntautuneita korkeakouluja. Suomen ammattikorkeakouluista käytetään ruotsiksi sanaa yrkeshögskola[2] ja englanniksi käsitettä university of applied sciences (lyh. UAS).[3]

Vuoden 2020 alussa Suomessa oli 24 ammattikorkeakoulua. Niistä 23 sijaitsi Manner-Suomessa, ja lisäksi Ahvenanmaalla toimii Ahvenanmaan ammattikorkeakoulu. Ahvenanmaan ammattikorkeakoulu ja Poliisiammattikorkeakoulu eivät kuulu opetusministeriön hallinnonalaan, vaan ensin mainittu toimii Ahvenanmaan maakuntahallituksen ja jälkimmäinen sisäministeriön alaisuudessa. Oikeudelliselta muodoltaan ammattikorkeakoulut ovat ammattikorkeakouluosakeyhtiöitä.[4][5]

Ammattikorkeakoulut ovat erityisesti suomalainen keino vastata ammatillisessa työelämässä tapahtuviin nopeisiin muutoksiin. Niiden toiminnassa korostuvat aktiiviset ja toimivat yhteydet elinkeinoelämään, yritystoimintaan, yrittäjyyteen ja alueelliseen kehittämiseen.[6]

Ammattikorkeakoululaki määrittelee ammattikorkeakoulujen tehtäväksi työelämän ja sen kehittämiseen liittyvän koulutuksen, soveltavan tutkimuksen ja aluekehittämisen.[7]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taustaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset ajatukset ammattikorkeakoulujen perustamisesta Suomeen syntyivät jo 1960-luvulla.[8] Konkreettisin esimerkki varhaisilta vuosilta on Valtioneuvoston vuonna 1968 asettaman teknillisen opetuksen komitean, ns. Ahosen komitean mietintö vuodelta 1971.[9] Komitean tehtävänä oli porrastaa ja sopeuttaa tekninen koulutus toteutettuun peruskoulu-uudistukseen ja muuttuneisiin elinkeinoelämän tarpeisiin.[8]

Mietintö, joka hahmotteli teknillisten opistojen korvaamista insinöörikorkeakoulujärjestelmällä saksalaisen mallin mukaan, sai erinomaisen vastaanoton insinöörikunnan keskuudessa.[8] Silloinen opetusministeri Jaakko Itälä tyrmäsi kuitenkin sen jyrkästi.[8] Itälän mukaan peruskoulun jälkeistä ammatillista koulutusta ei voitu menestyksellisesti suunnitella erillisalojen pohjalta. Suunnitelmien tuli koskea koko nuorisoikäluokkaa.[8] Vuonna 1974 käynnistettiin Itälän ajattelun mukainen keskiasteen uudistus. Tämän uudistuksen ohella myös ajan korkeakoulukäsitys ei mahdollistanut uutta korkeakoulutyyppiä ja uusia tutkintotasoja. Korkeakoulu haluttiin mieltää myös tiukasti tieteelliseen tutkimukseen nojaavaksi.[8]

Ahosen komitean mietinnön pääkohdat

  • Teknillisen peruskoulutuksen tuli olla läheisessä vuorovaikutuksessa elinkeinoelämään
  • Tekuja korvaamaan piti muodostaa insinöörikorkeakouluja, joissa voidaan suorittaa ylempi tai alempi insinööritutkinto
  • Pääväylä ylempään insinööritutkintoon perustui lukion päättötodistukseen ja vähintään kolmen kuukauden työharjoitteluun
  • Tutkinnon saaminen edellytti vähintään 12 kuukauden työkokemusta
  • Suorituspistejärjestelmän käyttöönotto. Normi 40 pistettä / lukuvuosi.
  • Ylemmän insinööritutkinnon laajuudeksi 120 pistettä, jollaisena komitea katsoi sen vastaavan yliopistollista kandidaatin tutkintoa
  • Pääaineiden opettajien tuli olla professoritasoisia. Voimakkaan työelämäsuuntauksen takia opettajanvirkojen täytössä tuli kiinnittää huomiota myös hyvään opettajantaitoon ja luovaan toimintaan käytännöllisessä insinöörintyössä.
  • Opiskelijoille tarjottava mahdollisuus laajoihin ainevalintoihin
  • Koulutus toteutettava valtakunnallisesti valvottuna ja koordinoituna, jotta vastattaisiin koko valtakunnan koulutustarpeeseen[8]

1991–1999

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opetusministeriö aloitti ammattikorkeakoulukokeilun elokuussa 1991, jolloin opistoasteen oppilaitosten yhteistyönä käynnistettiin ensimmäiset väliaikainen ammattikorkeakoulu -nimiset ammattikorkeakoulut. Ensimmäiset vakinaisella valtioneuvoston toimiluvalla toimineet ammattikorkeakoulut aloittivat toimintansa elokuussa 1996 arviointiprosessin jälkeen. Syksyllä 2003 koulut saivat yliopistoja vastaavan sisäisen itsehallinnon siihenastisen opetusministeriön suorassa alaisuudessa toimimisen sijaan. [10]

2000–2009

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylemmän AMK-jatkotutkinnon kehittäminen alkoi vuonna 2002 kolmella koulutusalalla (yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla, sosiaali, terveys ja liikunta-alalla, sekä tekniikan ja liikenteen alalla).[11]

Vuonna 2005 annetun lain mukaan AMK-jatkotutkinto vakinaistettiin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon nimellä.[11]

Vuosien 2005 ja 2006 aikana jokaisessa ammattikorkeakoulussa aloitti toimintansa ammattikorkeakoululakiin perustuva opiskelijakunta, jonka tehtävänä on huolehtia opiskelijoiden edunvalvonnasta sekä opiskelijaedustajien valinnasta ammattikorkeakoulun hallitukseen ja muihin hallinnon toimielimiin. Opiskelijakunnat korvasivat aiemmin toimineet ammattikorkeakoulukohtaiset opiskelijayhdistykset.

Uusia ammattikorkeakouluja:

2010–2019

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2010-luvun ammattikorkeakoulu-uudistuksen tavoitteena oli parantaa ammattikorkeakoulujen mahdollisuuksia vastata uusiin työelämän, yhteiskunnan ja alueiden kehittämistarpeisiin, Uudistuksessa muun muassa[12]:

  • Rahoitus siirrettiin valtiolle ja rahoitusmalli kehitettiin tuloksiin perustuvaksi
  • Ammattikorkeakoulujen toimiluvat uudistettiin
  • Ammattikorkeakouluista tehtiin osakeyhtiöitä

Vuonna 2015 Suomen ammattikorkeakouluissa opiskeli tutkintoon johtavassa koulutuksessa 139 727 opiskelijaa, joista noin 10 000 opiskeli ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Tutkintoja suoritettiin kaikkiaan 26nbsp;175, joista ylempia ammattikorkeakoulututkintoja oli noin 2400. Naisten osuus kaikista tutkinnon suorittajista oli 61 %. Eniten tutkintoja tehtiin sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla (34 % tutkinnoista), tekniikan ja liikenteen alalla (24 %) ja yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla (21 %).[13]

Uusia ammattikorkeakouluja:

2020–

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

LAB-ammattikorkeakoulu, johon yhdistettiin Lahden ammattikorkeakoulu ja Saimaan ammattikorkeakoulu, aloitti toimintansa 1.1.2020.lähde?

Keväällä 2024 ammattikorkeakoulut saivat oman työehtosopimuksen.[15]

Toiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ammattikorkeakoulut ja yliopistot muodostavat Suomen koulutusjärjestelmässä niin sanotun duaalimallin, jossa kummallakin on oma roolinsa. Toisin sanoen ammattikorkeakouluilla on yliopistoja vahvempi ammatillinen ja käytännön osaamiseen liittyvä painotus, mutta ei tieteellistä perus- ja jatkotutkimusta. Sen sijaan ammattikorkeakoulut pyrkivät aktiivisesti soveltamaan jo olemassa olevaa tietoa ja tekemään niin sanottua soveltavaa tutkimusta tai tilaustutkimusta pääasiassa elinkeinoelämän ja yritysten suoriin tarpeisiin.[16]

YAMK-tutkinnot
YAMK-tutkinnot[17]
AMK-tutkinnot
AMK-tutkinnot[17]

Koulutuksen rinnalla ammattikorkeakoulujen toinen päätehtävä on ammattikorkeakouluopetusta palveleva, työelämää ja aluekehitystä edistävä sekä alueen elinkeinorakennetta uudistava soveltava tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI).[18] TKI-toiminnassa pyritään palveluiden ja tuotteiden sekä usein myös uuden osaamisen kehittämiseen työpaikoilla. Ammattikorkeakoulut toteuttavat TKI-toimintaa yhdessä yritysten ja työelämän, muiden korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten, julkisten kehitysorganisaatioiden sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.[19]

Organisaatio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luettelo ammattikorkeakouluista

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Luettelo Suomen ammattikorkeakouluista

Oppilaitosten välinen yhteistyö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikki Suomen ammattikorkeakoulut kuuluvat Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Areneen, joka on ammattikorkeakoulujen etu- ja yhteistyöjärjestö.[20]

Ammattikorkeakouluilla on muun muassa seuraavia yhteistyöryhmiä:

Vuosina 2012–2017 oli olemassa FUAS, joka oli Hämeen ammattikorkeakoulun, Lahden ammattikorkeakoulun ja Laurea-ammattikorkeakoulun muodostama strateginen liittouma.[27] ​

Tutkinnot ja muu opetus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen johtaa ammattikoulutuksen saamiseen ja ammattikorkeakoulututkintoon. Ammattikorkeakouluopintojen laajuus on 210–270 opintopistettä (vastaa noin 140–180 opintoviikkoa) ja opiskeluaika yleensä 3,5–4,5 vuotta. Jo korkeakoulututkinnon suorittaneilla on mahdollista pyrkiä suorittamaan ammattikorkeakouluun myös ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Ammattikorkeakoulututkinto antaa pätevyyden sellaisiin valtion virkoihin ja julkisiin tehtäviin, joihin on säädetty pätevyysvaatimukseksi korkeakoulututkinto, alempi korkeakoulututkinto tai ammattikorkeakoulututkinto. Vuonna 2005 käyttöön otettu ylempi ammattikorkeakoulututkinto on ylempi korkeakoulututkinto ja antaa vastaavasti saman kelpoisuuden julkisiin virkoihin ja toimiin.[28][29].

Ammattikorkeakoulututkinto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ammattikorkeakoulututkinto on käytännönläheinen ja ammattiin suuntaava korkeakoulututkinto, joka valmistaa erilaisiin asiantuntija-, suunnittelu-, kehittämis- ja esimiestehtäviin. Ammattikorkeakoulututkinnot on kirjattu lainsäädäntöön korkeakoulututkintoina ja ne antavat pätevyyden hakea sellaisia kuntien ja valtion virkoja sekä julkisia tehtäviä, joihin on säädetty pätevyysvaatimukseksi korkeakoulututkinto, alempi korkeakoulututkinto tai ammattikorkeakoulututkinto. Tältä osin ammattikorkeakoulututkinto on rinnasteinen alempaan korkeakoulututkintoon, vaikka sitä ei muutoin lueta yliopistotutkinnoksi. Yliopistojen maisteriohjelmiin haettaessa ammattikorkeakoulututkintoa ei usein kelpuuteta sellaisenaan korvaamaan suoritettua alempaa korkeakoulututkintoa, vaan hakijalta vaaditaan myös siltaopintoja.

Tutkintoon johtava ammattikorkeakouluopetus on maksutonta.[7] Elokuusta 2017 lähtien korkeakoulujen on pitänyt periä vähintään 1 500 euron lukuvuosimaksu EU- ja ETA-alueen ulkopuolisilta vieraskielisen tutkinto-ohjelman opiskelijoilta. Korkeakouluilla on mahdollisuus kehittää apurahajärjestelmä.[30]

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa saman kelpoisuuden julkisiin virkoihin ja toimiin kuin ylempi korkeakoulututkinto. Tämä tutkinto ei ole kuitenkaan kaikin osin suoraan rinnasteinen yliopistossa suoritettavaan ylempään korkeakoulututkintoon, esimerkiksi maisterintutkintoon. Periaatteessa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut voi hakeutua suorittamaan jatko-opintoja, mutta käytännössä häneltä vaaditaan täydentäviä opintoja.[11] Keväällä 2012 saatiin Turun hallinto-oikeuden päätös, jonka mukaan ylempi ammattikorkeakoulututkinto ei voi olla peruste evätä opiskeluoikeutta tieteelliseen jatkotutkintoon, ts. lisensiaatiksi tai tohtoriksi.[31] Voidakseen suorittaa kyseisen tutkinnon koulutuksen hakijalla pitää olla alalta vähintään kahden vuoden työkokemus soveltuvan alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen.[32]

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon koulutus on työelämälähtöinen,[33] ja se onkin mahdollista suorittaa työn ohessa. Tarkoituksena on kehittää jo työelämässä olevia tai olleita henkilöitä niin, että heidän osaamisensa ja tiedot pysyisivät ajan tasalla. Koulutukseen kuuluukin olennaisena osana ammatillinen opinnäytetyö, jolla pyritään ratkaisemaan jokin työelämään tai yritykseen liittyvä ongelma, tai vastaavasti kehittämään jokin uusi idea, malli tai ratkaisu.lähde?

Vuonna 2006 koulutusta laajennettiin muillekin aloille. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen laajuus on 60–90 opintopistettä.lähde?

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet henkilöt saavat esimerkiksi nimikkeen sairaanhoitaja (ylempi AMK) tai tradenomi (ylempi AMK). Ylempi ammattikorkeakoulututkinto tuottaa saman muodollisen kelpoisuuden julkiseen virkaan kuin yliopiston ylempi korkeakoulututkinto. Sekä ammattikorkeakoulututkinnon että ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen on myös mahdollista jatkaa opintoja ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.lähde?

Muu ammattikorkeakoulujen järjestämä koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ammattikorkeakoulut järjestävät erikoistumiskoulutuksia, jotka ovat laajuudeltaan vähintään 30 opintopistettä. Erikoistumiskoulutukset korvaavat aikaisemmat ammatilliset erikoistumisopinnot. Ensimmäiset erikoistumiskoulutukset alkavat vuonna 2016. Koulutukset on tarkoitettu työelämässä jo oleville, jotka haluavat syventää osaamistaan ja kehittää itseään.[34]

Avoin ammattikorkeakoulutus on kaikille avointa, maksullista koulutusta. Avoimessa ammattikorkeakoulussa voi suorittaa yksittäisiä opintoja tai opintokokonaisuuksia. [35] Opinnoista voidaan periä enintään 15 euroa opintopisteeltä. Myös esimerkiksi opiskelijan henkilökohtaiseen käyttöön jäävistä työvälineistä yms. oppilaitos voi periä omakustannusarvon mukaisen hinnan.[36]

Ammattikorkeakoulut järjestävät myös täydennyskoulutusta. Täydennyskoulutus voi olla esimerkiksi organisaatioiden henkilöstölle suunnattua, työvoimakoulutusta tai yksittäisille henkilöille suunnattua.[37]

Rahoitus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: ks. keskustelu

Vuodesta 2021 ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli on ollut seuraava:[38]

  • Koulutus 79 %
    • Suoritetut ammattikorkeakoulututkinnot 56 % (kertoimet tavoiteajassa valmistumiselle, toiselle saman tasoiselle tutkinnolle ja alojen kustannusrakenteen eroille)
    • Jatkuva oppiminen 9 %, josta yhteistyöopinnot 1 %
    • Työllistyminen ja työllistymisen laatu 6 %, josta työlliset vuosi valmistumisen jälkeen 3 % (yrittäjyyttä painottaen) ja uraseuranta 3 %
    • Opiskelijapalaute
    • Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa suoritetut opinnot 2 %
    • Avoimen AMK:n yms. erillisten opintojen opintopisteet 5 %
  • Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta 15 %
    • Ulkopuolinen t&k-toiminnan rahoitus 11 %
    • Suoritetut ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 6 %
    • Julkaisut, taiteellinen toiminta, audiovisuaaliset aineistot ja tieto- ja viestintätekniset ohjelmat 2 %
  • Muut koulutus-, tutkimus- ja kehittämispolitiikan tavoitteet 5 %
    • Strategiaperusteinen rahoitus 5 %

Laadunvarmistusjärjestelmät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ammattikorkeakoululla tulee olla auditoitu laadunvarmistusjärjestelmä. Kansallinen korkeakoulujen arviointikeskus (KARVI) ylläpitää auditointirekisteriä. Hyväksytty auditointi on voimassa kuusi vuotta. Korkeakoulujen laatujärjestelmien tulee olla Euroopan arviointitoimijoiden verkoston (ENQA) ylläpitämän eurooppalaisen laadunvarmistusjärjestelmän periaatteiden mukaisia. Auditoinnissa keskitytään laadunvarmistusjärjestelmään eikä se siten kerro kuinka hyvää koulutusta tai tutkimustoimintaa organisaatiossa on.[39]

Kritiikki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylempien ammattikorkeakorkeakoulututkintojen verrannollisuudesta yliopistossa suoritettaviin ylempiin korkeakoulututkintoihin (kuten diplomi-insinööri tai filosofian maisteri) on käyty keskustelua. Toisin kuin alemmat korkeakoulututkinnot yliopistossa, ammattikorkeassa suoritettavat ammattikorkeatutkinnot sisältävät merkittävän määrän työharjoittelua. Tämän vuoksi ammattikorkeakoulututkinnot ovat opintopistemääriltään laajempia kuin yliopistoissa suoritettavat alemmat tutkinnot pääsääntöisesti[40]. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen opinnäytetyöt ovat luonteeltaan enemmän käytännön ongelmiin paneutuvia kuin tieteellisiä. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto ei ole vielä vakiinnuttanut asemaansa työelämässä ja perinteiset yliopistotutkinnot ovat edelleen paremmin tunnettuja. On esitetty myös kritiikkiä, onko kansantaloudellisesti järkevää kouluttaa kahdenlaisia ylempiä korkeakoulututkintoja.

Vuonna 2011 erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä ammattikorkeakoulun insinööriopetusta luonnehdittiin julkisuudessa liian teoriapainotteiseksi. Tämän vuoksi monet yritykset kaipaasivat insinööritutkinnon rinnalle käytännönläheisempää tutkintoa [41].

Ammattikorkeakoulujen opetuksen laatua on kyseenalaistettu selvennä.[42][43][44]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Lyhenneluettelo Kielitoimisto. Viitattu 22.2.2022.
  2. ↑ Yrkeshögskolorna i Finland Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 22.2.2022. (ruotsiksi)
  3. ↑ Universities of Applied Sciences in Finland Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 22.2.2022. (englanniksi)
  4. ↑ Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 19.4.2016.
  5. ↑ Ammattikorkeakoululaki (932/2014) (1:5) finlex.fi.
  6. ↑ Ammattikorkeakoulujen tutkimus ja kehitystyö Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 1.11.2012.
  7. ↑ a b Ammattikorkeakoululaki finlex.fi. Viitattu 24.4.2016.
  8. ↑ a b c d e f g Jääskeläinen, Raimo: Katsaus Suomen ammattikorkeakoulujärjestelmään. (B-sarja 48/2000) Snellman-instituutti, 2000. ISBN 951-842-231-1
  9. ↑ Komiteanmietintö 1971:A8
  10. ↑ Korte, Atte: Ammattikorkeakouluopiskelijan opintosuoritusten arviointi ja oikeusturva arvioinnissa, s. 7. Karelia-ammattikorkeakoulu, 2013. ISBN 978-952-275-088-4 Teoksen verkkoversio.
  11. ↑ a b c Esitiedot ja valinta[vanhentunut linkki]. Aalto-yliopiston TKK. 7.1.2010. Viitattu 7.3.2010
  12. ↑ Ammattikorkeakouluja uudistetaan Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 21.4.2016.
  13. ↑ Ammattikorkeakoulujen opiskelija- ja tutkintomäärät kasvussa 19.4.2016. Tilastokeskus. Viitattu 19.4.2016.
  14. ↑ Pekkarinen, Susanna: MAMK ja Kyamk lyövät hynttyyt yhteen kokonaan 2017 Yle Uutiset. 15.10.2013. Viitattu 27.4.2014.
  15. ↑ {{Verkkoviite|osoite=https://www.opettaja.fi/tyossa/amkit-saivat-oman-tyoehtosopimuksen/%7Cnimeke=Amkit saivat oman työehtosopimuksen|tekijä=|julkaisu=Opettaja.fi|ajankohta=2024-03-18|viitattu=2025-04-25}
  16. ↑ Opintopolku opintopolku.fi. Viitattu 12.10.2023.
  17. ↑ a b Ammattikorkeakoulutus: opiskelijat ja tutkinnot vipunen.fi. Viitattu 15.5.2016.
  18. ↑ Ammattikorkeakoululaki (932/2014), 1 luku 4 § Tehtävät
  19. ↑ Pitkänen, Ella; Lempinen, Petri & Vainio, Eerikki: Innovaatioita ja osaamista työelämään 2019. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry. Viitattu 25.11.2024.
  20. ↑ Arene Arene. Viitattu 8.2.2021.
  21. ↑ Tampere3 uta.fi.
  22. ↑ 3AMK – Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian liittouma Metropolia Ammattikorkeakoulu. Viitattu 14.12.2020.
  23. ↑ Lapin korkeakoulukonserni luc.fi. Arkistoitu 13.5.2016. Viitattu 15.4.2016.
  24. ↑ Vaasan korkeakoulukonsortion vaasanseutu.fi. Arkistoitu 22.3.2016. Viitattu 15.4.2016.
  25. ↑ LUT-korkeakoulut LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 14.12.2020.
  26. ↑ Turun korkeakoulut tiivistävät yhteistyötään Turun yliopisto. Arkistoitu 13.5.2016. Viitattu 26.4.2016.
  27. ↑ [www.fuas.fi FUASin kotisivu] Viitattu 15.4.2016.
  28. ↑ Valtioneuvoston asetus korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetun asetuksen muuttamisesta Viitattu 11.4.2010
  29. ↑ Ammattikorkeakoululaki 932/2014 11 §
  30. ↑ Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta finlex.fi. Viitattu 15.5.2016.
  31. ↑ Turun Sanomat 12.3.2012 [1] (Arkistoitu – Internet Archive)
  32. ↑ Ammattikorkeakoululaki 25§ finlex.fi.
  33. ↑ Ylempi AMK-tutkinto (Arkistoitu – Internet Archive). Haaga-Helia-AMK. 3.4.2009. Viitattu 7.1.2010
  34. ↑ Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus Opintopolku. Arkistoitu 7.5.2016. Viitattu 21.4.2016.
  35. ↑ Avoin ammattikorkeakoulu Opintopolku. Arkistoitu 12.4.2016. Viitattu 21.4.2016.
  36. ↑ Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakoulujen toiminnasta perittävistä maksuista minedu.fi. Viitattu 15.5.2016.
  37. ↑ Ammattikorkeakoulujen täydennyskoulutus Opintopolku. Arkistoitu 7.5.2016. Viitattu 21.4.2016.
  38. ↑ Ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli 2021 minedu.fi.
  39. ↑ Laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnit Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Arkistoitu 4.5.2016. Viitattu 3.5.2016.
  40. ↑ Opintopolku Opintopolku. Arkistoitu 6.2.2020. Viitattu 22.6.2017.
  41. ↑ Tekniikka & Talous nro. 2/2011. 21.1.2011.
  42. ↑ Amk-kursseja voi suorittaa lukematta edes tenttikysymyksiä – Nyt rehtorineuvosto panee stopin liian helpoille opinnoille tekniikkatalous.
  43. ↑ Onko Amk-opintoja nykyään jo liian helppo suorittaa? Johtaja tyrmää monivalintatentit talouselämä.
  44. ↑ "Nykyinen tilanne on täysin kestämätön" – ammattikorkeakoulujen opetuksen laadulle ja määrälle rajua kritiikkiä opiskelijoilta mtvuutiset.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ammattikorkeakoulu_Suomessa&oldid=23253140”