Susisaari

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suuren linnanpihan rakennuksia.
Bastioni Kunnia.

Susisaari (ruots. Vargö) on yksi Suomenlinnan saarista Helsingissä. Se sijaitsee Ison Mustasaaren lounaispuolella ja Kustaanmiekan pohjoispuolella. Saari on siltayhteydessä Isoon-Mustasaareen. Kustaanmiekasta sen erotti aikoinaan salmi, joka kuitenkin täytettiin osittain 1800-luvulla, niin että sen paikalla on nykyisin saaret yhdistävä maakannas ja alkuperäisestä salmesta on jäljellä vain kaksi lahtea.

Susisaarta pidettiin varsinkin rakennusvaiheessa Suomenlinnan keskeisimpänä saarena, ja siellä ovat monet linnoituksen huomattavimmista nähtävyyksistä. Siellä sijaitsee muun muassa Suomenlinnan Suuri linnanpiha, joka ympäröivine rakennuksineen on linnoituksen vanha hallinnollinen keskus. Bastionien Ekeblad ja Höpken väliin jäänyt osa muutettiin 1750-luvun alussa Suomen ensimmäiseksi myöhäisbarokin sommitteluperiaatteita soveltavaksi monumentaaliaukioksi.[1] Keskellä aukiota on Augustin Ehrensvärdin hautamuistomerkki, jonka hautaholvin päätekiven Kustaa III muurasi itse 5. heinäkuuta 1783. Graniittipaaden veisti Nils Stenstam.[1] Osa aukiota ympäröineistä rakennuksista tuhoutui Krimin sodan tykistötulituksissa, mutta jäljelle jäi muun muassa komendantin talo, jossa on nykyisin Ehrensvärd-museo. Linnanpihaa reunustaa myös niin kutsuttu Paikallismajurin talo, joka on Suomenlinnan ja koko Helsingin vanhin linnoituslaitteista erillään sijaitseva hyötyrakennus.

Linnanpihan eteläpuolella sijaitsevat bastionit Kunnia, Hyve ja Hyvä omatunto. Niiden länsipuolella on maisemapuistoksi istutettu Piperin puisto, jossa on myös lampi. Susisaaren kaakkoisrannalle on sijoitettu myös Museosukellusvene Vesikko, joka valmistui vuonna 1939 ja oli Suomen merivoimien käytössä talvi- ja jatkosodan aikana.

Susisaaren pohjoisosassa sijaitsee myös Suomenlinnan telakka. Siellä valmistettiin aikoinaan sotalaivoja, mutta nykyään sitä käytetään vanhojen puualusten talvisäilytykseen.

Susisaaressa sijaitsevien rakennusten osoitteet alkavat "Suomenlinna B", minkä jäljessä on kutakin rakennusta tarkoittava numero.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Hällström, Olof af: Viapori, Suomenlinna : linnoituksen rakennushistoria, s. 20–21. Anders Nyborg A/S, 1986. ISBN 87-85176-25-7.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]