Luettelo Suomenlinnan rakennuksista

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Näytä koordinaatit OSM-kartalla
Vie koordinaatit GeoJSON-muodossa

Tämä on epätäydellinen luettelo Suomenlinnan rakennuksista. Suomenlinnan monet rakennukset ja rakennelmat kuuluvat Helsingin vanhimpien joukkoon. Suomenlinnan 80 hehtaarin maa-alue käsittää noin 200 rakennusta kahdeksalla saarella, jotka ovat etelästä lueteltuina: Kustaanmiekka, Susisaari, Iso Mustasaari, Pikku Mustasaari, Länsi-Mustasaari, Särkkä, yksi Pormestarinluodoista ja Lonna.[1]

Saaret[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kustaanmiekka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rakennus Kuva Osoite/Sijainti Rakennettu Suunnittelija Tietoa rakennuksesta Lähde AM
Uimarannan vaja A 1 SuomenlinnaA1.jpg A 1, 60.1407°N, 24.9855°E 1883 Vuonna 1883 valmistuneessa vajassa varastoitiin aluksi köysiä, sittemmin myös ammuksia. [2]
[3]
Kustaanmiekan suuri ruutikellari RuutikellariA2.jpg A 2, 60.1409°N, 24.9873°E 1778 Vuosina 1776–1778 rakennettu ruutikellari nr. 3 on rakenteeltaan lähes identtinen Susisaaren suuren ruutikellarin kanssa. [4]
[5]
Kurikomppania Helsinki 2009 PD 0099.JPG A 3, 60.1408°N, 24.9892°E 1881 Pjotr Petrovitš Benard Rakennus on suunniteltu tykistölabo­ratorioksi, ja se rakennettiin vuosina 1880–1881. Kurikomppania rakennuksesta tuli vuonna 1927, kun Suomenlinnan paikal­liskomppanian yhteyteen muodostet­tiin kurikomppania, johon siirrettiin muiden osasto­jen sotilaskuriin sopeutumattomat ase­velvolliset. Vuodesta 1972 kurikomppania on toiminut asuinrakennuksena. [6]
Vaja A 4 Suomenlinna-A4.jpg A 4, 60.1409°N, 24.9888°E Vajasta purettiin lähellä Kurikomppaniaa oleva osa ja loppuosa kunnostettiin sen varastoksi vuonna 1992. [7]
Bastioni Carpelan Bastion-Carpelan-from-the-southeast.jpg A 5a, 60.1402°N, 24.9888°E 1748–1750 Bastionin rakentamisessa hyödynnettiin luonnon kallioseinämiä. [8] Commons-logo.svg
Kurtiini Carpelan-Gyllenborg Curtain-Carpelan-Gyllenborg.jpg A 5b, 60.1399°N, 24.9882°E 1748–1750, 1769-1777, 1803-1804 Bastionit Carpelanin ja Gyllenborgin yhdistävä kurtiinimuuri rakennettiin samanaikaisesti niiden kanssa 1748-1750. Ampumatasanteelle rakennettiin tiilinen upseerirakennus vuosina 1769-1771. [9]
Bastioni Gyllenborg Bastioni-Gyllenborg.jpg A 5c, 60.1399°N, 24.9874°E 1748–1750 Bastioni Gyllenborg sijaitsee Kustaanmiekassa. [10]
Kurtiini Gyllenborg-Zander Curtain-Gyllenborg-Zander.jpg A 5d, 60.1395°N, 24.9883°E 1748-1750 Kurtiini on kallioseinän päälle vuosina 1748-1750 rakennettu puolustusmuuri. Tykkiaukot muurattiin umpeen yhtä lukuun ottamatta ilmeisesti jo 1760-luvulla. [11]
Kaponieeri Coyet Kaponieeri-Coyet.jpg A 6 60.1393°N, 24.9876°E 1750–1752 Kaponieeri Coyet sijaitsee Kustaanmiekassa. [12]
[13]
Commons-logo.svg
Bastioni Zander Bastion Zander.jpg A 7a, 60.1389°N, 24.9889°E 1748–1750 Bastioni Zander on osa Suomenlinnan neljän bastionin linnoitusketjua. Vuonna 1750 valmistuneen Bastionin muurit muodostuvat pääosin pystysuoriksi louhituista kallionseinämistä, joiden päälle on rakennettu 14 tykkiaukolla varustettu matala rintamuuri. [14]
Bastioni Lantinghausen Bastion-Lantinghausen-A7b.jpg A 7b, 60.1397°N, 24.9896°E 1748–1750 Vuosina 1748-1750 rakennetun bastioni Lantinghausenin kärki yhdistyy Kuninkaanporttiin. [15]
Traverssi Bethun Traverssi Bethun.jpg A 8, 60.1385°N, 24.9892°E 1752–1755 Rakennettiin tenalji Bethunin muurintaitteeseen vuonna 1754. Venäläisellä kaudella traverssi oli peltikattoinen. [16]
Yleisö-WC Suomenlinna-WC-A9.jpg A 9, 60.1384°N, 24.9895°E 1953 Lasse Björk Rakennettiin venäläisen varuskunnan aikaiseen valliin 1953 ravintola Walhallan kunnostuksen yhteydessä. [17]
Kaponieeri Delwig (Ravintola Walhalla) Caponier-Delwig-A10a.jpg A 10a, 60.1391°N, 24.9895°E 1750–1752 Kaponieeri Delwig on viisisivuinen tiilikasematti, jonka pomminkestävät holvit kaareutuvat ulkoseinien ja keskipilarin varassa. Ravintola Walhalla rakennettiin kaponieeriin vuosina 1949–1951. Rakennuksen sisäosat ovat säilyneet miltei alkuperäisinä. [17] Commons-logo.svg
Kapioneeri Boije (Ravintola Walhalla) Kaponieeri Boije.jpg A 10b, 60.1388°N, 24.9892°E 1755–1756 [18]
Kontregardi Hoppe (Ravintola Walhalla) Kontregardi Hoppe.jpg A 10c, 60.1388°N, 24.9886°E 1751–1756, 1980–1983 muutostyöt ja rekonstruointi Aulis Blomstedt ja Severi Blomstedt Kontregardi Hoppe puettiin perustuksiaan myöten ja peitettiin maalla vuonna 1877, koska se oli huonokuntoinen ja sortunut. Vuosina 1980–1983 jäännökset kaivettiin esiin ja Hoppe rakennettiin uudelleen ruotsalaisaikaisten piirustusten mukaan, mikä on ainoa täysmittainen rekonstruointi Suomenlinnassa. Muutostyöt 1948-50 suunnitteli arkkitehtitoimisto Aulis Blomstedt ja vuosien 1980-83 rekonstruoinnin edellisen lisäksi arkkitehtitoimisto Severi Blomstedt. [19]
Tenalji Kyhlenbeck Tenaille-Kyhlenbeck.jpg A 11, 60.1385°N, 24.9901°E 1749–1756 Rakennustyöt alkoivat linnoitusluiskasta 1749 ja vuoteen 1754 mennessä muurattiin ainoastaan tenaljin sivumuurit. Kasemattoitu osa rakennettiin valmiiksi 1754-56. Venäläisellä kaudella etuseinä muurattiin uudelleen muotoonhakatulla graniitilla 1852. [20] Commons-logo.svg
Kuninkaanportti Kings-gate-A12.jpg A 12, 60.1396°N, 24.99°E 1754 Kuninkaanportti on Suomenlinnan alkuperäinen pääsisäänkäynti. Se rakennettiin vuonna 1753–1754 paikalle, jolle silloinen Ruotsin kuningas Aadolf Fredrik kiinnitti laivansa tullessaan tarkkailemaan linnoituksen rakennustöitä. [21] Commons-logo.svg
Wikidata-logo.svg
Kustaanmiekan rantavarustus Suomenlinna (Kustaanmiekka) island.JPG A 13, 60.1381°N, 24.9904°E 1750–1753 [22]
Patteri 1, ruutikellari A 14 Suomenlinna-A14.jpg A 14, 60.1402°N, 24.9849°E 1866 Kivinen ruutikellari korvasi kolme vuotta aikaisemmin rakennetun puisen kellarin vuonna 1866. 1880-luvulla peltikatto korvattiin maapeitteellä. [23]
Patteri 1, ruutikellari A 15 Suomenlinna A15.jpg A 15, 60.14°N, 24.9849°E 1878 Kivinen ruutikellari korvasi kolme vuotta aikaisemmin rakennetun puisen kellarin vuonna 1878. 1880-luvulla peltikatto korvattiin maapeitteellä. Vuonna 1881 kellaria laajennettiin ja rakennettiin yhdyskäytävä kellariin A 14. [23]
Patteri 2, ruutikellari A 16 Suomenlinna A16.jpg A 16, 60.1397°N, 24.9845°E 1870-luvun alku 1870-luvun alussa rakennettiin graniittiperustaisia tykkiasemia, joihin kellari liittyi. [24]
Patteri 2, ruutikellari A 17 A 17, 60.1395°N, 24.9847°E 1870-luvun alku 1870-luvun alussa rakennettiin graniittiperustaisia tykkiasemia, joihin kellari liittyi. [24]
Patteri 2, ruutikellari A 18 Suomenlinna-A18.jpg A 18, 60.1392°N, 24.9852°E 1866 Rakennettiin vuoteen 1866 mennessä peltikattoisena ja yhdistettiin maapeitteisenä valliin vuonna 1876. [24]
Patteri 2, ruutikellari A 19 Suomenlinna-A19.jpg A 19, 60.1396°N, 24.985°E Yhdistettiin maapeitteisenä valliin vuonna 1876. [24]
Patteri 2, ruutikellari A 20 Suomenlinna-A20.jpg A 20, 60.139°N, 24.9856°E 1866 Rakennettiin vuoteen 1866 mennessä peltikattoisena ja yhdistettiin maapeitteisenä valliin vuonna 1876. [24]
Patteri 2, ruutikellari A 21 A 21, 60.139°N, 24.9852°E 1870-luvun alku 1870-luvun alussa rakennettiin graniittiperustaisia tykkiasemia, joihin kellari liittyi. [24]
Patteri 2, ruutikellari A 22 Suomenlinna-A22.jpg A 22, 60.1386°N, 24.9855°E 1866 Yhdistettiin maapeitteisenä valliin vuonna 1876. Vuoden 1895 jälkeen tykkiasema muutettiin vuoden 1877 mallin 11" tykeille sopivaksi. [24]
Patteri 3, ruutikellari A 23 Suomenlinna-A23.jpg A 23, 60.1385°N, 24.9856°E 1866 Rakennettiin kivisenä 1866 ja peitettiin maalla 1880-luvulla. [25]
Patteri 3, ruutikellari A 24 Suomenlinna-A24.jpg A 24, 60.1384°N, 24.9868°E Rakennettiin kivisenä 1868 mennessä ja peitettiin maalla 1878. [25]
Patteri 4, ruutikellari A 25 A 25, 60.1384°N, 24.9872°E 1873 Vuonna 1873 rakennettiin kivinen tykinperusta ja siihen liittyvä suojakäytävä. [25]
Patteri 4, ruutikellari A 26 Suomenlinna-A26.jpg A 26, 60.1384°N, 24.9875°E Rakennettiin kivisenä 1868 mennessä ja peitettiin maalla 1878. [25]
Patteri 4, ruutikellari A 27 A 27, 60.1384°N, 24.9878°E 1873 Vuonna 1873 rakennettiin kivinen tykinperusta ja siihen liittyvä suojakäytävä. [25]
Patteri 4, ruutikellari A 28 Suomenlinna-A28.jpg A 28, 60.1384°N, 24.9881°E Patterin 4 tykit ovat rihlattuja 9" tykkejä 1870-luvulta. [25]
Patteri 4, ruutikellari A 29 A 29, 60.1385°N, 24.9886°E Rakennettiin kivisenä 1868 mennessä. [25]
Patteri 4, ruutikellari A 30 Suomenlinna-A30.jpg A 30, 60.1384°N, 24.9888°E [25]
Patteri 4, ruutikellari A 31 RuutikellariA31.jpg A 31, 60.1386°N, 24.988°E 1876 Ruutikellari rakennettiin vuonna 1876 patteri 4:n käyttöruutikellariksi. [26]
Patteri 2, ruutikellari A 33 Suomenlinna-A33.jpg A 33, 60.1393°N, 24.9854°E 1876 Ruutikellari rakennettiin vuonna 1876 patteri 2:n käyttöruutikellariksi ja peitettiin maalla samana vuonna. [27]

Susisaari[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rakennus Kuva Osoite/Sijainti Rakennettu Suunnittelija Tietoa rakennuksesta Lähde AM
Traverssi Adlerfelt Traverssi Adlerfelt.jpg B 1, 60.1446°N, 24.9864°E 1770 Rakennustyöt alkoivat 1756–1757, mutta ne jäivät kesken ja rakennus valmistui vuonna 1770. [28]
Vaja B 2 Suomenlinna vaja B2.jpg B 2, 60.1448°N, 24.9862°E 1878 Hirsirunkoinen laudoitettu vaja on valmistunut vuonna 1878. [29]
Vaja B 4 Suomenlinna-B4.jpg B 4, 60.1447°N, 24.9857°E ennen 1899 Vajan rakennusvuosi ei ole tiedossa, mutta se tapahtui ennen vuotta 1899. Hirsirunkoinen vaja siirrettiin ilmeisesti Harakasta Suomenlinnaan vuonna 1900. [29]
Vanha levyhalli Suomenlinna-B5.jpg B 5, 60.145°N, 24.9858°E 1917 Rakennettiin vuonna 1917 pumppaamoksi, kattilahuoneeksi ja työpajoiksi. Käytetään nykyisin veneiden kunnostushallina. [30] Commons-logo.svg
Bastioni Höpken Bastion-Hopken-B6.jpg B 6, 60.1446°N, 24.9853°E 1750-1771 Bastionin rakentaminen alkoi jo 1750, mutta Susisaaren linnanpihan aukiosuunnitelma valmistui 1753, jolloin myös Höpkenin suunnitelmat muuttuivat. [31] Commons-logo.svg
Ruutikellari B 7 Suomenlinna-B7.jpg B 7, 60.1462°N, 24.9812°E 1869 Kivinen ruutikellari B 7 rakennettiin 1869 puretun puisen ruutikellarin tilalle. Alun perin sinkkipeltikattoinen varasto muutettiin vuonna 1878 maapeitteiseksi. [32]
Käymälä Suomenlinna-B8.jpg B 8, 60.1454°N, 24.9857°E 1930-luvun alku Käymälä Rakennettiin 1930-luvun alkupuolella Valmetin telakan käyttöön. Se ei ole enää käytössä. [32]
Majoitustila B 9 Suomenlinna-B9.jpg B 9, 60.1454°N, 24.9853°E 1930 Rakennettiin ilmeisesti 1930 työnjohtajien parakiksi. Toiminut myöhemmin varastona, asuntona 1940-luvulla ja se kunnostettiin majoitustilaksi vuonna 1987. [32]
Dementjevin sauna Sauna-Dementjev.jpg B 10, 60.1453°N, 24.9847°E 1877 Kauppias Dementjev rakennutti varuskunnalle noin vuonna 1877 telakka-altaan reunalle kivisen kaksikerroksisen saunan. Rakennuksen alkuperäistä huonejakoa on muutettu ja koko länsiosa purettiin 1960-luvun alussa nosturiradan tieltä. Itsenäisyyden aikana rakennus on ollut työpaja- ja varastokäytössä. [33]
Pumppuhuone Suomenlinna-B11.jpg B 11, 60.1458°N, 24.9809°E 1932 Pumppukuilu valmistui todennäköisesti 1932. Aluksi sen päällä oli tiilinen pumppuhuone, jota madallettiin myöhemmin nosturiradan takia. [34]
Bastioni Taube Bastion Taube.jpg B 12, 60.1458°N, 24.9831°E 1753–1773 Bastioni Taubea alettiin rakentaa vuonna 1753 ja puolustusmuurit valmistuivat vuonna 1757. Pommerin sota lykkäsi lopullista valmistumista vuoteen 1773. [34]
Ammusvalimo Ammusvalimo-Suomenlinna-B13.jpg B 13, 60.146°N, 24.9825°E 1871–1872 Harmaakivinen valimo rakennettiin 1871-1872 bastioni Cedercreutzin puretun oikean siiven paikalle. [35]
Uusi levyhalli Suomenlinna-B14.jpg B 14, 60.1458°N, 24.9822°E 1945 arkkitehti K. Lehtovuori Rakennettiin levyhalliksi ja konepajaksi vuonna 1945. [35]
Muuntamo / Tuulimylly Suomenlinna-B15.jpg B 15, 60.1458°N, 24.9815°E 1798 Laivatelakan pumppuhuone valmistui ilmeisesti 1798. Siinä oli alun perin kolme kerrosta, joiden päällä oli puurakenteinen tuulimyllykoneisto. Kaksi ylintä kerrosta ja tuulimylly korvattiin pyramidikatolla 1863 ja rakennus muutettiin linnoitusrykmentin varastoksi 1867. [36]
Tykistövaja Suomenlinna-B16.jpg B 16, 60.1461°N, 24.9816°E 1873 Hirsirunkoinen vaja rakennettiin valettujen ammusten varastoksi vuonna 1873. [37]
Bastioni Seth Bastion-Seth.jpg B 17a, 60.1447°N, 24.9817°E 1750–1753 Bastionin vasen siipi ja kylki rakennettiin lähes valmiiksi vuosina 1750–1753. [38]
[39]
Puolibastioni Hjärne Demi-Bastion Hjärne.jpg B 17b, 60.1451°N, 24.9822°E 1773–1776 Puolibastioni Hjärne rakennettiin 1750-luvulla valmistuneen bastioni Sethin oikean kyljen paikalle. [40]
Tenalji von Fersen Tenaille-von-Frensen-B17c.jpg B 17c, 60.1448°N, 24.9834°E 1773–1776 Tenalji von Fersen sijaitsee Suomenlinnan Susisaarella kuivatelakan etelälaidalla. Tenalji valmistui vuonna 1776 armeijan laivaston leipomoksi ahtaalle, vanhempien linnoituslaitteiden ja telakan rajaamalle alueelle. [41]
[42]
Commons-logo.svg
Karsseri Karsseri-Suomenlinna-B18.jpg B 18, 60.1448°N, 24.982°E 1864 Talo rakennettiin eristysselliksi pidätettyjä varten vuonna 1864. [43]
[44]
Sauna- ja varastorakennus Suomenlinna-B19.jpg B 19, 60.1447°N, 24.9801°E 1991 Tapani Kajaste, A-konsultit Oy Paritalon B 25 varasto- ja saunarakennus valmistui 1991. [45]
Kurtiini Hamilton-Polhem
(Tullimuseo)
Tullimuseo Suomenlinna.jpg B 20, 60.1444°N, 24.9815°E 1753–1777 Kurtiini Hamilton Polhemin rakentaminen alkoi vuonna 1753 ja työt viimeisteltiin vuoteen 1777 mennessä. 1770-luvulla rakennettu kurtiinirakennus on toiminut linnoituksen kasarmina ja vankilana. Peruskorjattiin vuosina 1987-1991 arkkitehtitoimisto Petri ja Severi Blomstedin suunnitelmien mukaan työpajoiksi. Tiloissa sijaitsee Tullimuseo. [46] Commons-logo.svg
Halkovaja B 22 Suomenlinna-B22.jpg B 22, 60.1455°N, 24.9795°E ennen vuotta 1916 Halkovaja ja entinen käymälä on rakennettu ennen vuotta 1916. [47]
Amiraalintalo AmiraalintaloB23.jpg B 23, 60.1453°N, 24.9792°E 1764 Amiraalintalo valmistui pursi- ja soutuvenesataman vartiotuvaksi vuonna 1764. [48]
[47]
Pappila PappilaB24.jpg B 24, 60.1448°N, 24.9797°E 1700-luku tai 1800-l. alku Rakennuksen runko-osa on ainoa Suomenlinnassa ruotsalaiselta kaudelta säilynyt puurakennus. Sen tarkka rakennusaika ei ole tiedossa. Venäläisen kauden kartoissa se esiintyy vuodesta 1816 lähtien ja venäläisessä asiakirjamateriaalissa mainitaan, että se on ostettu ruotsalaisilta omistajilta. [49]
Asuinrakennus B 25 Suomenlinna-B25.jpg B 25, 60.1445°N, 24.9802°E 1990-1991 Tapani Kajaste, A-konsultit Oy Nk. Kultarannan paritalo rakennettiin vuosina 1990-1991. [50]
Viestikeskus Viestikeskus-Suomenlinna-B26a.jpg B 26a, 60.1443°N, 24.9801°E 1897 Betoninen ammusvarasto rakennettiin 1897. Vuonna 1949 kattorakenteet vahvistettiin betonilla. Toisen maailmansodan aikana rakennus toimi rannikkopuolustuksen viesti- ja ilmavalvontakeskuksena. [50]
Insinööripatterin ammusvarasto B 26b Suomenlinna-B26b.jpg B 26b, 60.1443°N, 24.9798°E 1869 Kivinen ruutikellari B 26b rakennettiin 1869. Alun perin sinkkipeltikattoinen varasto muutettiin vuosina 1877-78 maapeitteiseksi. Myöhemmin se yhdistettiin viereen rakennettuun betonivarastoon. [51]
Varuskuntakasarmi Suomenlinna-B28.jpg B 28, 60.1432°N, 24.9829°E 1866-1868 Kasarmi rakennettiin huonokuntoisena puretun edeltävän kasarmin paikalle vuosina 1866-1868. Vuosina 1983-1985 rakennus peruskorjattiin Pohjoismaisen taidekeskuksen toimitiloiksi. [52]
Susisaaren suuri ruutikellari RuutikellariB29.jpg B 29, 60.1419°N, 24.9828°E 1778 Kustavilaisena aikana rakennettiin Viaporiin kolme isoa ruutimakasiinia. Vuosina 1776–1778 rakennettu ruutikellari nr. 2 on näistä toisena säilynyt tähän päivään. [4]
[53]
Talli Suomenlinna-B30.jpg B 30, 60.1428°N, 24.9842°E 1910 Rakennusrekisterien mukaan talli rakennettiin vuonna 1910. Se kunnostettiin traktoritalliksi 1970-luvun alussa. [54]
Bastioni Hårleman Bastion Harleman.jpg B 31, 60.1425°N, 24.9841°E 1750–1753 Bastionin rakentaminen aloitettiin vuonna 1750 ja se valmistui pääosin vuonna 1753. [54] Commons-logo.svg
Tykistöpatterin ammusvarasto B 32 SuomenlinnaB32.jpg B 32, 60.1418°N, 24.9843°E 1867 Väliaikaiset puiset ammusvarastot korvattiin kivisillä, tynnyriholvatuilla kellareilla 1867. [55]
Vaja B 33 Suomenlinna vaja B33.jpg B 33, 60.1433°N, 24.9848°E 1881 [56]
Vaja B 34 / Museokauppa Suomenlinna vaja B34.jpg B 34, 60.1437°N, 24.9847°E 1876 Pjotr Petrovitš Benard Vaja rakennettiin vuonna 1876, jolloin insinöörieversti Pjotr Petrovitš Benard oli insinöörihallinnon päällikkö. Venäläisellä kaudella vajassa säilytettiin muun muassa linnoitustykistön taloustarvikkeita. Kunnostettiin vuonna 1970-luvun lopulla Severi Blomstedin suunnitelmien mukaan. Rakennuksessa toimii Ehrensvärd-seuran perustama ja ylläpitämä museokauppa. [57]
[58]
Vaja B 35 Suomenlinna vaja B35.jpg B 35, 60.1439°N, 24.9845°E 1868 Vajalla on historiaa vuodesta 1811, mutta muutoksien vuoksi sen rakennusvuotena pidetään vuotta 1868, jolloin se siirrettiin nykyiseen paikkaansa. [59]
Halkovaja Suomenlinna-B36.jpg B 36, 60.1442°N, 24.984°E 1882 Vaja B 36 rakennettiin samaan aikaan kuin Sininen talo ja vaja B 38. [60]
Paikallismajurin talo Paikallismajurin talo Susisaari 24 syys 2008.jpg B 37, 60.1444°N, 24.9844°E 1756 Carl Wijnblad (?) Paikallismajurin talo sijaitsee Susisaaren linnanpihassa. Se rakennettiin linnanpihan ensimmäisessä rakennusvaiheessa vuosina 1753–1756 upseeriasunnoiksi. [61]
Halkovaja ja sauna Suomenlinna halkovajat ja sauna.jpg B 38, 60.1442°N, 24.9842°E 1882 Vaja ja sauna B 38 rakennettiin samaan aikaan kuin Sininen talo ja vaja B 36. [60]
Sininen talo Sininen talo B39.jpg B 39, 60.1441°N, 24.9848°E 1882 Pjotr Petrovitš Benard Sininen talo rakennettiin vuosina 1881–1882 yliupseerien asuinrakennukseksi Susisaaren linnanpihan eteläsivulle, jossa sijaitsi eteläsivun bastioni Ekebladin rauniot Krimin sodan jäljiltä. Alun perin sininen rakennus on säilyttänyt nimensä, vaikka se on vuodesta 1925 lähtien ollut keltainen. [62]
Ehrensvärd-museo (Ekebladin paviljonki) Suomenlinna-B40.jpg B 40, 60.1443°N, 24.9856°E 1751–1756 Ekenbladin paviljonki rakennettiin alun perin 1751–1756. Se vaurioitui pahoin Krimin sodassa ja siihen on tehty useita muutostöitä. Rakennuksessa ollut Viaporin komendanttien asuntoja ja työhuoneita. Rakennus toimii nykyään Ehrensvärd-museona. [63]
[64]
Commons-logo.svg
Wikidata-logo.svg
Bastioni Palmstiernan talli SuomenlinnaB41.jpg B 41, 60.1437°N, 24.9862°E 1770 Susisaaren sisimpään puolustusvyöhykkeeseen kuuluvan Bastioni Palmstiernan sisäpihalle rakennettiin vuonna 1770 tallirakennus. Rakennus on tämän jälkeen toiminut useassa eri käyttötarkoituksessa, kuten esim. upseerien asuinrakennuksena ja vankilana. [65]
[66]
Suuri Palmstierna Great-Palmstierna.jpg B 42a, 60.1437°N, 24.9868°E 1749–1752, 1770–1775 Bastioni Palmstierna ja kaponieri Blomcreutz ovat osa Susisaaren sisempää linnoitusvyöhykettä. Suuri Palmstierna rakennettiin useassa eri vaiheessa, pääosin vuosina 1749–1752 sekä vuodesta 1770 eteenpäin. [67] Commons-logo.svg
Kaponieeri Blomcreutz Caponier-Blomcreutz-B42b.jpg B 42b, 60.1439°N, 24.9868°E 1749–1753, 1774– Vuosina 1749–1752 rakennettiin yksikerroksinen varustus. Toinen vaihe käynnistyi vuonna 1774, jolloin kaponieeri korotettiin kaksikerroksiseksi ja se sai nykyisen nimensä. [68] Commons-logo.svg
Kaponieeri de Carnal Un muro di fortificazione a Suomenlinna - panoramio.jpg B 43, 60.1432°N, 24.9869°E 1775–1777 Kaponieeri de Carnal esiintyy ensimmäisen kerran bastioni Palmstiernan aukioehdotuksen yhteydessä J. M. Sprengtportenin linnoitussuunnitelmassa vuodelta 1774. Suunnitelmasta toteutui ainoastaan kaponieeri de Carnal, joka rakennettiin vuosina 1775–1777. [69] Commons-logo.svg
Pieni Palmstierna B 44 Pieni-Palmstierna-B44.jpg B 44, 60.1433°N, 24.9863°E 1770 1770 rakennettiin bastioni Palmstiernan oikean siiven sisäpuolelle tiilikasarmi, jonka alemman kerroksen ulkoseinän muodosti 1749-52 rakennettu puolustusmuuri. [70]
Pieni Palmstierna B 45 SuomenlinnaB45.jpg B 45, 60.1433°N, 24.9862°E 1840 Rakennettiin vuonna 1840 rakennuksen B 44 länsipuolelle, kiinni entiseen puolustusmuuriin. [70]
Bastioni Kunnia Bastion-Kunnia-B46.jpg B 46, 60.1426°N, 24.9863°E 1754–1757. Bastioni Kunnia kuuluu Susisaaren bastionien muodostamaan linnoitusketjuun. Bastioni oli vielä 1757 keskeneräinen muurinharjoiltaan ja ampumatasoiltaan, jotka viimeisteltiin 1770-luvun alussa. [71] Commons-logo.svg
Raveliini Hyvä Omatunto Raveliini Hyva omatunto.jpg B 47, 60.1428°N, 24.9876°E 1754–1774 Raveliini Hyvä Omatunto on erillinen etuvarustus bastionirintamalle Kunnia–Hyve. Rakennuksessa on toiminut Suomenlinnan kesäteatteri vuodesta 1968. Rakennus kunnostettiin kesäteatteriksi Osmo Mikkosen suunnitelmien mukaan vuosina 1990–1993 [72]
Bastioni Hyve Bastion Hyve.jpg B 48, 60.1432°N, 24.9882°E 1754–1774 Bastioni Hyve on osa Suomenlinnan neljän bastionin linnoitusketjua. Japanilainen teehuone Tokuyûan ijaitsee Susisaaressa, bastioni Hyveen punatiilisessä kasematissa. [73]
[74]
Commons-logo.svg
Bastioni Wrede Bastioni Wrede.jpg B 49, 60.1439°N, 24.9874°E 1750–1753 Bastioni Wrede on maapeitteitä lukuun ottamatta vuonna 1753 valmistunut Suomenlinnan bastioni. [75] Commons-logo.svg
Tenalji Casimir Wrede Tenaille Casimir Wrede.jpg B 50, 60.1423°N, 24.9809°E 1751–1754 [76]
Polhemin kasematti / Paja Suomenlinna-B51a.jpg B 51a, 60.1431°N, 24.9822°E 1753–1755 Polhemin vasemman kyljen kaksi kasemattia kuuluivat bastionin vanhimpaan rakennusvaiheeseen. [77]
Bastioni Polhem Bastion Polhem.jpg B 51b, 60.1433°N, 24.9813°E 1752–1755 Rakennustyöt alkoivat louhinnalla 1752. Seuraavana vuonna harmaakiviosa oli lähes valmis, mutta kasemattien ja muurinharjojen vesieristykset valmistuivat vasta 1755. [78]
Vaja B 52 / Kesäteatterin varasto Suomenlinna vaja B52.jpg B 52, 60.1427°N, 24.9885°E 1881 1700-luvun lopulla paikalla sijaitsi tykistövaja, joka vaurioitui vuoden 1855 pommituksissa. Uusi vaja rakennettiin puretun vajan perustuksille vuonna 1881. [79]
Tsaplinskin huvila Villa-Tsaplinski-B53.jpg B 53, 60.1423°N, 24.9874°E 1914 Esikuntakapteeni Tsaplinski rakensi hirsihuvilan 1914. [80]
Kanttinauhatalo / asuinrakennus Suomenlinna-B54.jpg B 54, 60.1423°N, 24.9866°E 1916-1917 arkkitehti Vänrikki Steinberg Rakennettiin todennäköisesti venäläisen varuskunnan loppuvuosina 1916-17, mutta ensimmäisen maailmansodan aikana rakennetuista taloista on säilynyt vain vähän asiakirjoja. [80]
Kanttinauhatalon vaja Suomenlinna-B55.jpg B 55, 60.1422°N, 24.9869°E 1982 Arkkitehtitoimisto Severi Blomstedt Rakennettiin Kanttinauhatalon peruskorjauksen yhteydessä asukkaiden varastoksi. [81]
[82]
Kahvila Piper (kellari ja kivijalka) Kahvila Piper.jpg B 56, 60.1422°N, 24.9848°E 1800-luku Kellari on säilynyt 1800-luvulla rakennetusta huvimajasta. Itse kahvila on valmistunut 1928 A. W. Ranckenin suunnittelemana. [83] Commons-logo.svg
Von Schantzin huvila Villa-von-Schantz-Suomenlinna-B57a.jpg B 57a, 60.1419°N, 24.9862°E 1911-1912 Puhtaanapitourakoitsija ja kauppias Vasili Kolosov rakensi huvilan itselleen vuonna 1898. [84]
Asuinrakennus B 58 Suomenlinna-B58.jpg B 58, 60.1416°N, 24.9862°E 1999[85] Arkkitehtitoimisto Topi Tuominen Oy [86]
Sauna Suomenlinna-B60.jpg B 60, 60.1418°N, 24.987°E 1985 rakennusmestari Juhani Halonen Sauna rakennettiin päärakennuksen B 61 ullakolta purettujen huoneiden hirsistä. [87]
Kolosovin talo Kolosov-Villa-Suomenlinna-B61.jpg B 61, 60.1419°N, 24.987°E 1898 Puhtaanapitopäällikkö ja merikapteeni Karl Anton von Schantz rakennutti huvilan työntekijöilleen vuonsina 1911-1912. [88]
Talousrakennus Suomenlinna-B62.jpg B 62, 60.1423°N, 24.9879°E 1969 Komentajakapteeni Antonio Veltheim rakennutti talous- ja asuinrakennuksen 1969. Vanha sauna- ja varastorakennus purettiin. [89]
Vinssivaja Vinssivaja-B63.jpg B 63, 60.142°N, 24.9884°E 1990-1991 Rainer Linderborg Pienvenetelakan vinssivaja oli merkitty jo vuoden 1899 karttaan. 1930-luvulla vaja kunnostettiin, mutta se purettiin 1960-luvulla ja korvattiin uudella kevytrakenteisella vajalla. Huonokuntoinen vaja korvattiin uudella Rainer Linderborgin suunnitelmien mukaan 1990-91. [88]
Huoltorakennus B 65 Suomenlinna-B65.jpg B 65, 60.142°N, 24.9825°E 1997[85] Arkkitehtitoimisto Topi Tuominen Oy [90]
Tykistöpatterin ammusvarasto B 66 Ammusvarasto B66.jpg B 66, 60.1416°N, 24.9851°E 1867 Toinen Susisaaren tykistöpatterin ruutikellareista. [88]
Casimir Wreden patterin ammusvarasto SuomenlinnaB67.jpg B 67, 60.1425°N, 24.9812°E 1867-1868 Kivinen, tynnyriholvattu ammusvarasto rakennettiin 1867-1868. Alun perin sinkkipeltikattoinen varasto muutettiin myöhemmin maapeitteiseksi. [88]
Insinööripatterin ammusvarasto B 68 Suomenlinna-B68.jpg B 68, 60.1443°N, 24.9808°E 1869 Kiviset, tynnyriholvatut ammusvarastot B 68-70 rakennettiin 1869. Alun perin sinkkipeltikattoiset varastot muutettiin vuosina 1877-78 maapeitteisiksi. [91]
Insinööripatterin ammusvarasto B 69 Suomenlinna-B69.jpg B 69, 60.1444°N, 24.979°E 1869 [91]
Insinööripatterin ammusvarasto B 70 Suomenlinna-B70.jpg B 70, 60.1449°N, 24.9792°E 1869 [91]
Vaja B 71 Suomenlinna-B71.jpg B 71, 60.1453°N, 24.9787°E 1960-luvun alku Rakennettiin 1960-luvun alussa puuvajaksi ja käymäläksi. [88]
Sauna B 72 Suomenlinna-B72.jpg B 72, 60.1454°N, 24.9788°E 1988 Pentti Koponen Sauna rakennettiin samalla paikalla palaneen saunarakennuksen tilalle vuonna 1988. [88]
Kioski B 76 Kioski-B76.jpg B 76, 60.1446°N, 24.9869°E 2009[85] Gullichsen Vormala Arkkitehdit Paikalta on purettu Esko Vormalan 1970-luvulla suunnittelema puinen kioski. [92]
[93]
Telakan portinvartijan koppi Suomenlinna-B77.jpg B 77, 60.145°N, 24.9868°E 1945 Rakennettiin vuonna 1945, kun sotakorvausteollisuus käynnistyi telakalla ja kulku oli tiukasti valvottu. [93]
Telakan vaja B 78 Suomenlinna-B78.jpg B 78, 60.1462°N, 24.9808°E 2005[85] T. Koskenniemi, Suomenlinnan hoitokunta [94]

Iso Mustasaari[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rakennus Kuva Osoite/Sijainti Rakennettu Suunnittelija Tietoa rakennuksesta Lähde AM
Rantakasarmi Barracks in Suomenlinna in winter.jpg C 1, 60.1488°N, 24.9852°E 1868–1870 arkkitehti Greifon Galleria Rantakasarmi sijaitsee lauttalaiturin tuntumassa. Kivinen kasarmirakennus rakennettiin vuosina 1868–1870. Tilassa on aikaisemmin toiminut Pohjoismainen taidekeskus. [95] Commons-logo.svg
Talli C 2 Talli-C2-Suomenlinna.jpg C 2, 60.1489°N, 24.9838°E 1868–1870 Rakennettu samanaikaisesti Rantakasarmin kanssa. [96]
Talli C 3 Talli-C3-Suomenlinna.jpg C 3, 60.1488°N, 24.9865°E 1868–1870 Rakennettu samanaikaisesti Rantakasarmin kanssa. [96]
Lavrentjevin talo Lavrentjev-House-C7.jpg C 7, 60.1487°N, 24.9834°E 1911 Rappaus- ja maalarimestari Aleksander Lavrentjev rakennutti talon vuonna 1911. [97]
Kasarmi / Suomenlinnan Päällystöyhdistyksen kerho Barracks-Suomenlinna-C8.jpg C 8, 60.1483°N, 24.9834°E 1892 Rakennettiin vuonna 1892 jalkaväen komppaniaa varten. [98]
Koulu / Hostel Suomenlinna Hostel Suomenlinna.jpg C 9, 60.1485°N, 24.984°E 1908-1909 Venäläinen hyväntekeväisyysyhdistys rakennutti talon kansakouluksi vähävaraisille lapsille vuosina 1908-1909. [99]
Semenovin leipomo Semenovin-leipomo.jpg C 10, 60.1484°N, 24.9845°E 1888 Muonittaja Semenov rakennutti leipomon 1888. [100]
Asuinrakennus C 11 Suomenlinna-C11.jpg C 11, 60.1483°N, 24.9842°E 1990-1991 Arkkitehtitoimisto Kari Järvinen & Timo Airas Kahden perheen talo rakennettiin työsuhdeasunnoiksi Helsingin kaupungin työntekijöitä varten vuosina 1990-1991. [101]
Asuinrakennus C 12 Suomenlinna-C12.jpg C 12, 60.148°N, 24.984°E 1990-1991 Arkkitehtitoimisto Kari Järvinen & Timo Airas Yhden perheen talo rakennettiin työsuhdeasunnoiksi Helsingin kaupungin työntekijöitä varten vuosina 1990-1991. 1950-luvulla paikalta purettiin ns. Putankinin talo. [101]
Petrovin vaja Petrovin-vaja.jpg C 13, 60.1481°N, 24.9843°E 1868 Rakennettiin talon C 14 varastoksi todennäköisesti yhtä aikaa päärakennuksen kanssa. [102]
Petrovin talo Petrovin-talo.jpg C 14, 60.1481°N, 24.9845°E 1868 Marketentti Aleksei Petrov rakennutti talon 1868. [103]
Semenovin talo Semenovin-talo.jpg C 15, 60.1482°N, 24.9849°E 1866? Rakennettu sen jälkeen, kun 1866 Viaporin insinöörihallinto kaavoitti korttelin kauppiaiden käyttöön. [104]
Sinebrychoffin leivintupa / asuinrakennus Suomenlinna-C16.jpg C 16, 60.1479°N, 24.9844°E 1868 Rakennettiin Sinebrychoffin palveluskunnan taloksi vuonna 1868. [105]
Asuinrakennus C 17 Suomenlinna-C17.jpg C 17, 60.1476°N, 24.9845°E 1990-1991 Arkkitehtitoimisto Kari Järvinen & Timo Airas Rakennettiin työsuhdeasunnoiksi Helsingin kaupungin työntekijöitä varten vuosina 1990-1991. [106]
Nedonoskovin talo Nedonoskov-House.jpg C 18, 60.148°N, 24.9851°E 1860-luku Marketentti Nedonoskov rakennutti kaksipäätyisen kaupparakennuksen 1860-luvulla. Kolmas pääty on laajennus vuodelta 1909. [107]
Lämpökeskus ja vaja Suomenlinna-C19.jpg C 19, 60.1478°N, 24.985°E Lautarakenteinen vaja saattaa olla osittain Venäjän vallan aikainen. Vajan taakse rakennettiin Galotškinin talon vuonden 1909 palon jälkeen palomuuri tiilistä. [108]
Galotškinin piharakennus Suomenlinna-C20.jpg C 20, 60.1476°N, 24.9849°E 1909 Rakennuksen vanhin osa rakennettiin 1909 kaupan varastoksi ja vierastaloksi. [108]
Galotškinin talo Galotshkin-House.jpg C 21, 60.1477°N, 24.9852°E 1909 Marketentti Galotškin osti talon 1847 ja kunnosti sen 1860-luvulla julkisivuiltaan ajanmukaiseksi. Talo paloi korjauskelvottomaksi 1909. Uuden rakennuksen harja käännettiin tien suuntaiseksi. [109]
Asuinrakennus C 22 Suomenlinna-C22.jpg C 22, 60.148°N, 24.9834°E 1990-1991 Arkkitehtitoimisto Kari Järvinen & Timo Airas Rakennettiin työsuhdeasunnoiksi Helsingin kaupungin työntekijöitä varten vuosina 1990-1991. [109]
Merivartioston sauna Suomenlinna-C24.jpg C 24, 60.1479°N, 24.9819°E 1978 Arkkitehtitoimisto Osmo Sipari Rakennettiin vuonna 1978 merivartioasemaa C 24 peruskorjattaessa. [110]
[111]
Jalkaväkikomppanian keittiö / Helsingin merivartioasema Suomenlinna-C25.jpg C 25, 60.1478°N, 24.9824°E 1891 Suunniteltiin vuonna 1891 muun muassa jalkaväkikomppanian keittiöksi. Peruskorjattiin vuonna 1978 Merivartioston käyttöön arkkitehtitoimisto Osmo Siparin suunnitelmien mukaan. [112] Commons-logo.svg
Jauhovarasto Suomenlinna-C26.jpg C 26, 60.1476°N, 24.9828°E 1885 Rakennettiin vuonna 1885 tykistön jauhovarastoksi. Peruskorjattiin vuonna 1978 Merivartioston käyttöön arkkitehtitoimisto Osmo Siparin suunnitelmien mukaan. [112]
Venevajat Suomenlinnan-venevajat-C27.jpg C 27, 60.1474°N, 24.9824°E 1916-1917 Venevajat rakennettiin 1916-1917 Viaporin Miinapataljoonan joukkojen kuljetusveneitä varten. Samanikäinen ja samanlainen vajapari purettiin huonokuntoisena rakennusten C 28 ja C 34 välistä vuonna 1969. [113]
Kruunulinna Ehrensvärdin
läntinen siipirakennus, Pirunkirkko
Crownwork-Ehrensvard-C28.jpg C 28, 60.1473°N, 24.983°E 1776–1786 kenraali Arbin Pirunkirkko on kruunulinna Ehrensvärdin läntinen siipirakennus. [114] Commons-logo.svg
Wikidata-logo.svg
Asuinrakennus C 29 Suomenlinna-C29.jpg C 29, 60.1478°N, 24.9838°E 1990-1991 Arkkitehtitoimisto Kari Järvinen & Timo Airas Rakennettiin työsuhdeasunnoiksi Helsingin kaupungin työntekijöitä varten vuosina 1990-1991. [115]
Asuinrakennus C 30 Suomenlinna-C30.jpg C 30, 60.1477°N, 24.9841°E 1990-1991 Arkkitehtitoimisto Kari Järvinen & Timo Airas Rakennettiin työsuhdeasunnoiksi Helsingin kaupungin työntekijöitä varten vuosina 1990-1991. [115]
Kruunulinna Ehrensvärd, puolustusrintamaosa Crownwork-Ehrensvard-C31.jpg C 31, 60.1473°N, 24.9858°E 1775– Kruunulinna Ehrensvärdin puolustusrintamaosa käsittää keskusbastioni Stackelbergin, jonka molemmin puolin sijaitsevat kurtiinit ja niiden päissä siipirakennuksiin liittyvät puolibastionit. [116] Commons-logo.svg
Wikidata-logo.svg
Lautavarasto Suomenlinna-C33.jpg C 33, 60.1467°N, 24.984°E 1992-1995 Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik Puutavaravarasto rakennettiin palvelemaan rakennuksessa C 34 toimivaa puusepänverstasta. [117]
Miinapaja / Puutyöverstas Suomenlinna-C34.jpg C 34, 60.147°N, 24.9845°E Miinapaja rakennettiin ensimmäisen maailmansodan loppuvuosina, eikä piirustuksia ole säilynyt. [117]
Konepajan varasto Suomenlinna-C35-2020-04-04.jpg C 35, 60.1467°N, 24.9847°E Rakennettiin venäläisellä kaudella Varvilahden telakka-alueen varhaisimmassa vaiheessa, kuten C 37 ja  39. [118]
Insinöörijoukkojen konepaja Suomenlinna-C36.jpg C 36, 60.1467°N, 24.9856°E Tyyliltään klassismin sävyttämä jugend-rakennus valmistui venäläisellä kaudella Varvilahden telakka-alueen toisessa vaiheessa kuten C 34. [118]
Varasto C 37 Suomenlinna-C37.jpg C 37, 60.1461°N, 24.9854°E Rakennettiin venäläisellä kaudella Varvilahden telakka-alueen varhaisimmassa vaiheessa, kuten C 35 ja  39. [119]
Nostotelakan konehuone / verstas Suomenlinna-C39.jpg C 39, 60.1464°N, 24.9868°E Rakennettiin venäläisellä kaudella Varvilahden telakka-alueen varhaisimmassa vaiheessa, kuten C 35 ja  37. [119]
Kruunulinna Ehrensvärdin
itäinen siipirakennus
Crownwork Ehrensvärd - east wing.jpg C 40, 60.1464°N, 24.9874°E 1776–1786 kenraali Arbin Kruunulinna Ehrensvärdin itäinen siipirakennus valmistui vuonna 1786. [120] Commons-logo.svg
Wikidata-logo.svg
Lennätinasema / tullin venetukikohta Telegraph-station-C41.jpg C 41, 60.1461°N, 24.9877°E 1915 Lennätin- ja puhelinasema rakennettiin 1905 Kruunulinna Ehrensvärdin itäisen siipirakennuksen (C 40) viereen. [121]
Kellotapuli ja aita Suomenlinna-Bell-tower-C42.jpg C 42, 60.148°N, 24.986°E 1888-1889
1872 (aita)
Kellotapuli rakennettiin 1888-1889. Siihen liittyvä aita oli lahjoitusten turvin valmistunut jo 1872. [122] Commons-logo.svg
Suomenlinnan kirkko Suomenlinnan kirkko kallerna.JPG C 43, 60.1479°N, 24.9863°E 1849–1854 Konstantin Ton (alkuperäissuunnitelma), Einar Sjöström (muutossuunnitelma), Jarl Eklund Aleksanteri Nevskin kirkko valmistui vuonna 1854. Kirkko oli tyyliltään viisikupolinen, bysanttilais-venäläinen ortodoksikirkko. Suomen itsenäistyttyä ortodoksinen esineistö varastoitiin ja kirkko vihittiin luterilaiseksi varuskuntakirkoksi. Neljän pikkutornin kupolit purettiin vuonna 1919. Julkisivumuutoksesta järjestetyn arkkitehtikilpailun voitti vuonna 1923 arkkitehti Einar Sjöström, joka kuoli samana vuonna. Muutostyöstä käytiin kiivasta keskustelua, mutta se toteutettiin kilpailun tuomaristoon kuuluneen Jarl Eklundin valvonnassa. Pääkupolin sipuli poistettiin, torni rakennettiin ulkoa nelikulmaiseksi ja pikkukupolien kannat jätettiin vesikaton alle. [123] Commons-logo.svg
Wikidata-logo.svg
Kaponieeri 1 Kaponieeri1.jpg C 44, 60.1488°N, 24.9867°E 1787-1788 Rakennus sijaitsee Suomenlinnan Ison Mustasaaren pohjoisrannalla. [124]
Pohjoinen polygoni Suomenlinna-C47.jpg C 47, 60.1487°N, 24.9878°E 1777–1805 Sprengtportenin vuoden 1774 yleissuunnitelman mukainen Ison Mustasaaren pohjoisrannan pituinen suora muuri rakennettiin hitaasti vuosina 1777–1805. [125]
Vaja C 48 Suomenlinna-C48.jpg C 48, 60.1487°N, 24.9882°E 1995 Reetta Amper Rakennuksen C 49 pihavaja sijaitsee pohjoisen polygonin muuria vasten paikalla, jossa on vanhastaan ollut päärakennuksen piharakennuksia. Viimeisin purettiin vuonna 1995, jolloin nykyinen vaja valmistui. [126]
Sotilaskeittiö / asuinrakennus C 49 SuomenlinnaC49.jpg C 49, 60.1485°N, 24.9882°E 1841 C 49 rakennettiin vuonna 1841 sotilaskeittiöksi. [127]
Halkovaja / Autotalli C 50 Suomenlinna-C50.jpg C 50, 60.1487°N, 24.9889°E 1959 Tiilipilarirakenteinen Kurtiinitalon puuvaja rakennettiin pohjoisen polygonin muuria vasten vuonna 1959 kuten viereinen koulurakennus C 55. Vaja kunnostettiin autosuojaksi vuonna 1994. [128]
Halkovaja / Autotalli C 51 Suomenlinna-C51.jpg C 51, 60.1484°N, 24.9889°E Kurtiinitalon puuvaja kunnostettiin autosuojaksi vuonna 1994. [128]
Kurtiinitalo ja bastioni Bielke Kurtiinitalo ja Bastioni Bielke.jpg C 52, 60.1478°N, 24.9889°E 1761–1762, 1762–1847 Augustin Ehrensvärd, J. M. Sprengtporten Bastioni Bielke ja Kurtiinitalo muodostavat rakennuksen C 52 Isolla Mustasaarella. Pohjoinen, suora Kurtiinitalo rakennettiin 1761–1762. Bastioni Bielken vasen siipi rakennettiin Ehrensvärdin suunnitelmien mukaan 1762–1772 ja oikea siipi 1772–1775 J. M. Sprengtportenin suunnitelmien mukaan. Venäläisellä kaudella rakennuksiin tehtiin muutoksia, suurimpana korottaminen kolmekerroksiseksi vuosina 1845–1847. [129]
[130]
Suomenlinnan Upseerikerho Suomenlinnan upseerikerho.jpg C 53, 60.1469°N, 24.989°E 1875–1876 Suomenlinnan upseerikerho on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti samoissa tiloissa toiminut upseerikerho. [131]
[132]
Commons-logo.svg
Noakin arkki Noahs-Ark-Suomenlinna-C54.jpg C 54, 60.147°N, 24.9881°E 1764–1780-luku (Carl Hårleman), Jean Eric Rehn, ja A. E. Gete Noakin arkki on Suomenlinnan suurin asuinrakennus ruotsalaiselta kaudelta ja se on myös Suomen ensimmäinen asuinkerrostalo. Rakennuksen arkkitehtuurissa on havaittavissa vaikutteita Carl Hårlemanilta[133] ja suunnitteluun ovat osallistuneet Jean Eric Rehn[134] ja A. E. Gete.[133] Rakennus korotettiin nelikerroksiseksi 1780-luvulla. [134]
[133]
Commons-logo.svg
Koulu Suomenlinnan koulu.JPG C 55, 60.1485°N, 24.9896°E 1959 Lauri Pajamies, rakennusvirasto Helsingin kaupunki rakennutti Suomenlinnaan uuden kansakoulun vuonna 1959. [135]
Taitettu kurtiini Taitettu-kurtiini-C56.jpg C 56, 60.1464°N, 24.9893°E 1777-1788 Taitettu kurtiini rakennettiin Sprengtportenin 1774 suuren yleissuunnitelman mukaan. [135]
Asuinrakennus / Rantatalo Suomenlinna-C57.jpg C 57, 60.1478°N, 24.9905°E 1912 Rakennettiin 1912 armeijan varusvarastoksi. Nykyisin asuinkäytössä. [136]
[137]
Aliupseeritalo / Asuinrakennus C 58 Suomenlinna-C58.jpg C 58, 60.1472°N, 24.9902°E 1876-1877 Rakennettiin 1876-1877 muonavarastoksi. Vuonna 1920 sen sisäosat tuhoutuivat tulipalossa. Korjattiin vuosina 1931-1932 asuinrakennukseksi. [138]
Bastioni Horn Bastion-Horn.jpg C 59, 60.1464°N, 24.9907°E 1775 Bastioni Horn rakennettiin vuosina 1774–1775 J. M. Sprengtportenin yleissuunnitelman mukaan. [139]
[138]
Venevajat C 60 ja C 61 Boathouses in Iso Mustasaari.JPG C 60 ja C 61, 60.1469°N, 24.9909°E 1846–1851 Suomenlinnan Ison Mustasaaren itärannan pieneen satamaan rakennettiin vuosina 1846–1851 yhteensä kahdeksan tiilipilarein vahvistettua puuvajaa. Vajoista neljä paloi Krimin sodan pommituksissa, ja vuonna 1920 yhdessä vajoista sattui tulipalo, jonka seurauksena yksi purettavaksi määrätyistä kranaateista räjähti sytyttäen myös viereiset ammukset. Vajoista kaksi paloi perustuksiaan myöten, ja kaksi muuta rakennusta kärsivät pahoin. Vajoista kaksi on säilynyt tähän päivään. [140]
Pesula C 62, 60.1464°N, 24.9914°E 1910-luvun alku Rakennus C 62 rakennettiin 1910-luvun alussa suolanpoistolaitokseksi. 1920-luvun jälkeen rakennus toimi useita vuosikymmeniä pesulana. Peruskorjattiin ja laajennettiin 1980-luvulla Kirmo Mikkolan suunnitelmien mukaantoimistokäyttöön Suomenlinnan hoitokunnan isännöintitoimistolle. [141]
Oleninin talo Olenin-House-C65.jpg C 65, 60.146°N, 24.9911°E 1911 Insinööri Olenin rakensi talon 1911. Peruskorjattu yhden perheen käyttöön 1989-1990. [142]
Vasiljevin talo / Nukkemuseo Vasiljev-House-C66.jpg C 66, 60.1457°N, 24.9914°E 1911-1913 Kapteeni Vasiljev sai luvan rakentaa mansardikattoisen huvilan vuonna 1911, mutta se toteutettiin harjakattoisena. Talon 1913 ostanut Nedonoskov rakensi ulkoeteisen talon päätyyn. Peruskorjattiin vuonna 1982. Kellarikerroksessa toimii nukkemuseo ja kahvio. [143]
Jääkellari / vaja Ice-cellar-Suomenlinna-C70.jpg C 70, 60.1461°N, 24.9893°E 1895–1898 Rakennettiin 1895-1898 jääkellariksi upseeritalojen asukkaille. [144]
[145]
Lennättimen kanslia / asuinrakennus Telegraph-office-building-Suomenlinna-C71.jpg C 71, 60.1459°N, 24.9883°E 1906–1910 Rakennettiin 1906-1910 upseerien asunnoksi ja sotilaslennättimen kansliaksi. [146]
[147]
Jääkellari Suomenlinna-C72.jpg C 72, 60.1459°N, 24.988°E 1906–1910 Rakennuksen C 71 jääkellari Tykistölahdelle suuntautuvine portaineen rakennettiin 1906-1910. [148]
Inventaariokamari Inventaariokamari.jpg C 74, 60.1448°N, 24.9881°E 1778–1783 todennäköisesti Fredrik af Chapman Tykistölahden rannalla sijaitseva inventaariokamari ja siihen liittyvä mastovaja rakennettiin vuosina 1778–1783. Inventaariokamari vaurioitui Krimin sodan pommituksissa vuonna 1855. Mastovaja tuhoutui täysin. [149] Commons-logo.svg
Soittokunnan talon sauna Suomenlinna-C75a.jpg C 75a, 60.1454°N, 24.9891°E 1981 Rakennettiin Soittokunnan talon peruskorjauksen yhteydessä vuonna 1981. Saunarakennuksen eteläpäädyssä on askartelutila. [150]
Soittokunnan talon vaja Suomenlinna-C75b.jpg C 75b, 60.1456°N, 24.9892°E 1981 Ulkovarasto rakennettiin vuonna 1981. [150]
Upseerikasarmi / Soittokunnan talo UpseerikasarmiC76.jpg C 76, 60.1454°N, 24.9887°E 1841 Soittokunnan talo valmistui vuonna 1841. Rakennus paloi Krimin sodassa, mutta se kunnostettiin heti sodan jälkeen. Vuonna 1902 rakennuksessa sattui jälleen tulipalo, jonka jälkeen suojakatto poistettiin ja tilalle laitettiin tavallinen peltikatto. [151]
[152]
Viaporin linnoitustykistön maneesi, nyk. Sotamuseon Maneesi Military-Museum-C77.jpg C 77, 60.1459°N, 24.9893°E 1881 arkkitehti Greifon Viaporin linnoitustykistön maneesi rakennettiin vuosina 1880–1881 tykistön harjoituksia varten. Timo ja Tuomo Suomalainen suunnittelivat rakennuksen peruskorjauksen näyttelyhalliksi Sotamuseolle, joka muutti tiloihin 1989. [153] Commons-logo.svg
Wikidata-logo.svg
Suomenlinnan pelastusasema Suomenlinnan-pelastusasema.jpg C 78, 60.1461°N, 24.9903°E 1915 Rakennettiin talliksi vuonna 1915. [154] Commons-logo.svg
Wikidata-logo.svg
Tykistön maneesi Artillery-Manege-C81.jpg C 81, 60.1457°N, 24.9903°E 1903-1904 Linnoitustykistön maneesi rakennettiin 1903-1904. [155]
Sotilaskeittiö C 82 Military-kitchen-Suomenlinna-C82.jpg C 82, 60.1455°N, 24.9898°E 1842 Rakennettiin vuosina 1841-42 kuten sotilaskeittiö C 49. [156]
[157]
Tykistökasarmi / Vaasan kasarmi Vaasa Barracks.jpg C 83, 60.1451°N, 24.9901°E 1849–1853 Kolmikerroksinen kasarmirakennus rakennettiin kahta sataa perheellistä rivimiestä varten. Heti valmistumisen jälkeen rakennus muutettiin naimattoman miehistön kasarmiksi 1180 sotilaalle. [158]
[157]
Commons-logo.svg
Kasarmi C 84 Barracks-Suomenlinna-C84.jpg C 84, 60.1452°N, 24.9907°E 1839–1840 Varuskuntakortteliin sijoittuva kasarmi rakennettiin vuosina 1839–1840. Sotavankileirin aikaan vuosina 1918–1919 rakennuksessa toimi kolmannen vankipiirin kanslia. Muuten 1900-luvulla rakennus on ollut asuntoina. Rakennuksen peruskorjaus tehtiin 1970-luvun lopulla. [159]
Vaja C 85 Suomenlinna-Shed-C85.jpg C 85, 60.1452°N, 24.9912°E 1890 Rakennettiin 1890 samana vuonna palaneen vajan perustuksille. [160]
Sotilaskeittiö / Työsiirtolan toimisto C 86 Military-kitchen-Suomenlinna-C86.jpg C 86, 60.1449°N, 24.991°E 1841 C 86 rakennettiin vuonna 1841. Rakennus on toiminut muun muassa sotilaskeittiönä, pesulana ja työsiirtolan toimistona. [161]
Saunavaja Suomenlinna-C87.jpg C 87, 60.1447°N, 24.9929°E ei tiedossa Rakennuksen C 88 pihapiiriin kuuluvan saunavajan rakennusvuosi ei ole tiedossa. [162]
Sokolovin talo Sokolov-House-C88.jpg C 88, 60.1448°N, 24.9923°E 1913 Kirkonpalvelija V. Sokolov rakennutti hirsitalon vuonna 1913. [163]
Sarvilinna Hessenstein Sarvilinna Hessenstein.jpeg C 93, 60.1441°N, 24.9898°E 1775–1777 Rakennettu Sprengtportenin yleissuunnitelman 1774 mukaisesti. [164]
[42]
Commons-logo.svg

Pikku Mustasaari[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rakennus Kuva Osoite/Sijainti Rakennettu Suunnittelija Tietoa rakennuksesta Lähde AM
Kurtiini Stromberg-Scheffer Curtain-Stromberg-Scheffer.jpg D 1, 60.1495°N, 24.9809°E 1751–1753, 1773-1774 Ensimmäisessä vaiheessa 1751–1753 rakennettiin vain matala puolustusmuuri. Toisessa vaiheessa muuria korotettiin ja sen taakse tehtiin pulpettikattoinen kurtiinirakennus. [165]
[166]
Bastioni Scheffer Bastioni Scheffer.jpg D 2, 60.1491°N, 24.9807°E 1751–1753, 1773-1774 Bastioni Scheffer rakennettiin vuosina 1751–1753 suoraan kalliolle ilman sisätiloja. Maaston muotoa hyväksi käyttäen tehtiin vasempaan kylkeen yksi kasematti. [167] Commons-logo.svg
Bastioni Stromberg Bastioni Stromberg1.jpg D 3, 60.1499°N, 24.9815°E 1751–1753, 1773-1774 Vuosina 1751–1753 tehtyä rakennustyötä täydennettiin Sprengtportenin laajan yleissuunnitelman mukaan Nils Mannerschanzin johdolla vuosina 1773–1774. [168] Commons-logo.svg
Bastioni Stiernroos Bastion-Stiernroos.jpg D 7, 60.1501°N, 24.9784°E 1753–1756 Bastioni Stiernroos rakennettiin vuosina 1753–1756, mutta viimeisteltiin vielä vuosina 1770–1773. [169]
[170]
Bastioni Löwenhielm Bastion-Lowenhielm.jpg D 8, 60.1505°N, 24.9794°E 1753–1756, 1773–1775 Ensimmäisessä rakennusvaiheessa vuosina 1753–1756 valmistui bastionin oikea siipi ja kylki ilman kasematteja sekä kärkikasematti, joka muodosti vasemman siiven ja kyljen. Vasen siipi ja kylki sekä osa oikean siiven puolustusmuuria saatiin valmiiksi toisessa rakennusvaiheessa 1773–1775. [171]
[170]
Pikku-Mustasaaren ruumishuone Mortuary-Suomenlinna-D9.jpg D 9, 60.1504°N, 24.9793°E 1846 Ruumishuone kuului vuoden 1844 yleiseen sairaalasuunnitelmaan ja se toteutettiin vuosina 1845–1846. Keltaiseksi maalattu empiretyylinen rakennus on ulkoiselta asultaan säilynyt melko hyvin. [172]
[173]
Kurtiini Löwenhielm-Stiernroos Curtain-Lowenhielm-Stiernroos.jpg D 10, 60.1503°N, 24.979°E 1754, 1769-75 Matala kurtiinimuuri rakennettiin vuonna 1754 ja sitä laajennettiin 1769-74. Varsinainen kurtiinirakennus on vuosilta 1773-74. [174]
[175]
Apteekkitalo Pharmacy-Suomenlinna-D11.jpg D 11, 60.15°N, 24.9786°E 1752–1756, 1849-1850 Apteekkitalo rakennettiin yksikerroksisena vartiotuvaksi vuosina 1752–1756. Vuosina 1849–1850 apteekkitaloa korotettiin yhdellä kerroksella. Apteekkitalon lounaan puoleinen luonnonkivestä muurattu seinä on yhteydessä Bastioni Stiernroosin vasemman siiven kanssa. [176]
[177]
Sairaala / Merisotakoulun luokkarakennus Suomenlinna-D12.jpg D 12, 60.15°N, 24.9801°E 1828-1831 Carl Ludvig Engel Carl Ludvig Engelin suunnittelema sairaala rakennettiin vuosina 1828–1831. [178]
[179]
Sairaala / Merisotakoulu Suomenlinna-D13.jpg D 13, 60.1497°N, 24.9792°E 1849–1852 Sairaala rakennettiin vuosina 1849–1852. Nykyisin Merisotakoulun käytössä. [180]
[181]
Kasarmi / Merisotakoulun asuntola Barracks-D14.jpg D 14, 60.1495°N, 24.9803°E 1754-1756 Kasarmi rakennettiin vuosina 1754-1756. [182]
Vartiotupa / Planetaario Guardhouse-Suomenlinna-D15.jpg D 15, 60.1494°N, 24.9797°E 1820 Rakennus suunniteltiin 1819 ja rakennettiin 1820 hirsisen vartiotuvan paikalle. [183]
[173]
Sauna / varasto Sauna-Suomenlinna-D22.jpg D 22, 60.1491°N, 24.9793°E 1845 Sauna rakennettiin vuosina 1844–1845 merisotilashallinnon sairaalan saunaksi. [184]
Kulkutautisairaala / Merisotakoulun esikunta Naval-Academy-Headquarters-D23.jpg D 23, 60.1489°N, 24.98°E 1916 Sairaala D 23 rakennettiin kulkutautien osastoksi ensimmäisen maailmansodan aikana, ilmeisesti 1916. [185]
Verstas / asuinrakennus Workshop-Suomenlinna-D24.jpg D 24, 60.1487°N, 24.9791°E 1845 Yksikerroksinen hirsinen meriviraston verstaaksi rakennettiin vuosina 1844–1845. 1920-luvulta lähtien asuinkäytössä. [186]
Muuntamo Muuntamo-D25.jpg D 25, 60.1482°N, 24.9798°E 1929 Tiilirakennus rakennettiin rakennusrekisterin mukaan vuonna 1929. [187]
Saunatalo Saunatalo-D26.jpg D 26, 60.1484°N, 24.9797°E 1902-1904 Saunatalo rakennettiin merisotasairaalan pesulaksi ja saunaksi vuosina 1902-1904. 1926 pesulasali ja saunaosasto muutettiin asunnoiksi. Vuosien 1991-1992 peruskorjauksen yhteydessä rakennettiin taloon Merisotakoululle 26 oppilaan asuntola. [188]

Länsi-Mustasaari[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rakennus Kuva Osoite/Sijainti Rakennettu Suunnittelija Tietoa rakennuksesta Lähde
Ammusvarasto E 1 / Patteri 4 Suomenlinna-E1.jpg E 1, 60.1468°N, 24.9774°E 1869 Vuonna 1869 rakennettu ammusvarasto. Vuonna 1878 sinkkipeltikatto korvattiin maapeitteellä. [189]
Ammusvarasto E 2 / Patteri 3 Suomenlinna-E2.jpg E 2, 60.1469°N, 24.975°E 1869 Vuonna 1869 rakennettu ammusvarasto. Vuonna 1878 sinkkipeltikatto korvattiin maapeitteellä. [189]
Rakennus E 3 Suomenlinna-E3.jpg E 3, 60.1471°N, 24.9765°E 1757–1760 Rakennus E 3 on osa vain osittain toteutuneesta Länsi-Mustasaaren huoltokeskussuunnitelmasta. Se rakennettiin kasarmiksi vuosina 1757–1760. [190]
Upseeripaviljonki Upseeripaviljonki-Suomenlinna-E4.jpg E 4, 60.1473°N, 24.9758°E 1759–1761 Rakennus kuuluu samaan huoltokeskussuunnitelmaan kuin rakennukset E 3 ja E 5. Se rakennettiin v. 1759–1761 upseerien asuinrakennukseksi. [191]
Kasarmi E 5 Suomenlinna-E5.jpg E 5, 60.1476°N, 24.9761°E 1756–1761 Kasarmi E 5 rakennettiin käyttökuntoon vuosina 1756–1761, mutta sen väliaikainen puukatto korvattiin kunnollisella vasta vuonna 1798. [192]
Ammusvarasto E 6 / Patteri 3 Suomenlinna-E6.jpg E 6, 60.1473°N, 24.9753°E 1868 Vuonna 1868 rakennettiin ammusvarasto kurtiini Tessin–Gyllenborgin eteläpäätyyn. Vuonna 1877 sinkkipeltikatto korvattiin maapeitteellä. [193]
Kurtiini Tessin–Gyllenborg Curtain Tessin-Gyllenborg.jpg E 7, 60.1477°N, 24.9753°E 1749–1751 ja 1755 Bastionit Tessin ja Gyllenborg ja kurtiini niiden välissä rakennettiin 1749–1751 ja 1755. Bastionit jäivät myöhemmin venäläisen vallivyöhykkeen alle, mutta kurtiini yhdistää edelleen patterit 1 ja 2. [129]
[193]
Nallensauna Suomenlinna-E9.jpg E 9, 60.1481°N, 24.9758°E 1949 Heikki Sysimetsä Turvekattoinen saunarakennus valmistui 1949. [194]
Sotaoikeuden talo Suomenlinna-E11.jpg E 11, 60.1486°N, 24.9758°E 1875 Pjotr Petrovitš Benard Sotaoikeuden talo rakennettiin vuonna 1875 linnoitusrykmentin laboratorioksi kiväärin patruunoiden valmistusta varten. [195]
[194]
E 12 Leipomo/asuinrakennus Bakery-Suomenlinna-E12.jpg E 12, 60.1485°N, 24.9752°E 1762 E 12 on vanhimmilta osiltaan vuodelta 1762. Rakennusta on myöhemmin muutettu ja laajennettu. [196]
Kaponieeri Löwen / Miinaluokka Miinaluokka.jpg E 14, 60.1493°N, 24.9762°E 1825-1826 Vuosina 1753-56 rakennettu Kaponieeri Löwen purettiin ja sen tilalle rakennettiin ruutivarasto 1825-26. [197]
Ammusvarasto E 19 / Patteri 1 Suomenlinna-E19.jpg E 19, 60.1488°N, 24.9733°E 1867 Vuonna 1867 rakennettu ammusvarasto. Vuonna 1875–1776 peitettiin maalla. [198]
Ammusvarasto E 27 / Patteri 2 Suomenlinna-E27.jpg E 27, 60.1481°N, 24.9751°E 1868 Vuonna 1868 rakennettu ammusvarasto. Vuonna 1877 peitettiin maalla. [199]
Patteri 3, miehistösuoja E 28 Suomenlinna-E28.jpg E 28, 60.1467°N, 24.9747°E 1900–1901 Patteri 3 rakennettiin ruotsalaisaikaisen bastioni Tessinin päälle vaiheittain jo Krimin sodasta lähtien. Betonoidut tykkiasemat rakennettiin vuosina 1900–1901. [199]
Patteri 3, miehistösuoja E 29 Suomenlinna-E29.jpg E 29, 60.1465°N, 24.975°E 1900–1901 Miehistösuojissa E 28 ja E 29 on kaksi kasemattia. [199]

Särkkä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rakennus Kuva Osoite/Sijainti Rakennettu Suunnittelija Tietoa rakennuksesta Lähde
Kaponieeri von Törne Taking cover from the wind (5718858928).jpg F 1 60.1505°N, 24.9661°E 1750–1752 Ei tietoa Kaponieeri von Törne sijaitsee Särkän saarella. [200]
[201]
Kaponieeri Gerdes Caponier-Gerdes.jpg F 2 60.1504°N, 24.9672°E 1750–1752 Ei tietoa Kaponieeri Gerdes on lähes identtinen peilikuva kaponieeri von Törnestä. [202]
[203]
Kurtiini von Törne – Gerdes Särkkä fortification.JPG F 3 60.1504°N, 24.9666°E 1751–1754 Ei tietoa Kurtiini von Törne – Gerdes laskee kaponieeri von Törnestä kaponieeri Gerdesiin päin. [204]
[205]
Bastioni Liewen Bastion-Liewen.jpg F 4 Särkkä, 60.15°N, 24.9668°E 1749–1751 (1774–1790-luku) Ei tietoa Bastioni Liewen sijaitsee Särkän saarella, jonka linnoittaminen aloitettiin vuonna 1749. Bastioni rakennettiin uudelleen vuoden 1774 suunnitelmien mukaan ja valleja korotettiin vielä uudestaan 1780- ja 1790-luvuilla. [129]
[206]

Pormestarinluoto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rakennus Kuva Osoite/Sijainti Rakennettu Suunnittelija Tietoa rakennuksesta Lähde AM
Pormestarinluodon patteri 14-08-12-helsinki-RalfR-N3S 0684-270.jpg G, 60.153°N, 24.9772°E ei tietoa ei tietoa Patterissa on neljä tykkiasemaa. Sen tarkkaa rakennusvuotta ei tiedetä. Vuoden 1864 yleisasemapiirustuksessa on maininta "uudelleen rakennettu viiden tykin patteri". Sitä aikaisemmissa kartoissa luodolla ei esiinny rakenteita. [207] Commons-logo.svg

Lonna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rakennus Kuva Osoite/Sijainti Rakennettu Suunnittelija Tietoa rakennuksesta Lähde
Miinavarasto Lonna-H1.jpg H 1, 60.154°N, 24.9903°E 1837 (1885) Rakennettiin vuonna 1837 tykistön ruutivarastoksi. Perusteellisen korjauksen myötä muutettiin miinavarastoksi 1885. [208]
Miinojen kokoonpanorakennus H 2, 60.1541°N, 24.9905°E 1915 Valmistui lattioita lukuun ottamatta 1915. [209]
Miinavarasto Lonna-H3.jpg H 3, 60.1544°N, 24.99°E 1882-1883 [210]
Miinavarasto 14-08-12-helsinki-RalfR-N3S 0813-394.jpg H 5, 60.1545°N, 24.9894°E 1882 [211]
Vartiotupa H 6, 60.1542°N, 24.9911°E 1860 Laajennettu 1882 ja 1902. [212]
Miinalaboratorio / asuinrakennus H 7, 60.1545°N, 24.9908°E 1887 tai 1890 [213]
Sauna H 8, 60.154°N, 24.991°E 1925 [214]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Alue suomenlinna.fi. Viitattu 15.3.2020.
  2. Rakennusten historia -kartta (A1 kartassa) suomenlinna.fi.
  3. Suomenlinnan rakennusten historia s. 12
  4. a b https://www.suomenlinna.fi/kokous-ja-juhlatilat/kokoustilat/ruutikellari-max-60/
  5. Suomenlinnan rakennusten historia s. 13, 70
  6. Rakennusten historia -kartta (A3 kartassa) suomenlinna.fi. Viitattu 29.9.2011.
  7. Suomenlinnan rakennusten historia s. 15
  8. Suomenlinnan rakennusten historia s. 16
  9. Suomenlinnan rakennusten historia s. 16-17
  10. Suomenlinnan rakennusten historia s. 18
  11. Suomenlinnan rakennusten historia s. 19
  12. Rakennusten historia -kartta (A6 kartassa) suomenlinna.fi.
  13. Suomenlinnan rakennusten historia s. 21
  14. Suomenlinnan rakennusten historia s. 22
  15. Suomenlinnan rakennusten historia s. 23
  16. Suomenlinnan rakennusten historia s. 24
  17. a b Suomenlinnan rakennusten historia s. 25
  18. Suomenlinnan rakennusten historia s. 27
  19. Suomenlinnan rakennusten historia s. 28
  20. Suomenlinnan rakennusten historia s. 29
  21. Suomenlinnan rakennusten historia s. 30
  22. Suomenlinnan rakennusten historia s. 31
  23. a b Suomenlinnan rakennusten historia s. 33
  24. a b c d e f g Suomenlinnan rakennusten historia s. 34
  25. a b c d e f g h Suomenlinnan rakennusten historia s. 35
  26. Suomenlinnan rakennusten historia s. 36
  27. Suomenlinnan rakennusten historia s. 37
  28. Suomenlinnan rakennusten historia s. 40
  29. a b Suomenlinnan rakennusten historia, s. 42
  30. Suomenlinnan rakennusten historia, s. 44
  31. Suomenlinnan rakennusten historia s. 45
  32. a b c Suomenlinnan rakennusten historia s. 46
  33. Rakennusten historia -kartta (B10 kartassa) suomenlinna.fi.
  34. a b Suomenlinnan rakennusten historia s. 48
  35. a b Suomenlinnan rakennusten historia s. 50
  36. Suomenlinnan rakennusten historia s. 51
  37. Suomenlinnan rakennusten historia s. 52
  38. Rakennusten historia -kartta (B17a kartassa) suomenlinna.fi.
  39. Suomenlinnan rakennusten historia s. 52-54
  40. Suomenlinnan rakennusten historia s. 55
  41. http://www.ark.fi/ark5_98/fersen.html
  42. a b Suomenlinnan rakennusten historia s. 56
  43. Rakennusten historia -kartta (B18 kartassa) suomenlinna.fi.
  44. Suomenlinnan rakennusten historia s. 58
  45. Suomenlinnan rakennusten historia s. 59
  46. Suomenlinnan rakennusten historia s. 60
  47. a b Suomenlinnan rakennusten historia s. 64
  48. Rakennusten historia -kartta (B23 kartassa) suomenlinna.fi.
  49. Rakennusten historia -kartta (B24 kartassa) suomenlinna.fi.
  50. a b Suomenlinnan rakennusten historia s. 67
  51. Suomenlinnan rakennusten historia s. 68
  52. Suomenlinnan rakennusten historia s. 69-69
  53. Suomenlinnan rakennusten historia s. 70
  54. a b Suomenlinnan rakennusten historia s. 71
  55. Suomenlinnan rakennusten historia s. 74
  56. Suomenlinnan rakennusten historia s. 75
  57. Suomenlinnakeskuksen museokauppa ja kesäkauppa suomenlinnatours.com. Viitattu 12.4.2020.
  58. Suomenlinnan rakennusten historia s. 76
  59. Suomenlinnan rakennusten historia s. 77
  60. a b Suomenlinnan rakennusten historia s. 78–80
  61. Rakennusten historia -kartta (B37 kartassa) suomenlinna.fi.
  62. Suomenlinnan rakennusten historia s. 81
  63. Ehrensvärd-museo suomenlinnatours.com. Viitattu 16.7.2011.
  64. Suomenlinnan rakennusten historia s. 82
  65. Rakennusten historia -kartta (B41kartassa) suomenlinna.fi.
  66. Suomenlinnan rakennusten historia s. 83
  67. Rakennusten historia -kartta (B42a kartassa) suomenlinna.fi.
  68. Suomenlinnan rakennusten historia s. 86
  69. Rakennusten historia -kartta (B43 kartassa) suomenlinna.fi.
  70. a b Suomenlinnan rakennusten historia s. 88
  71. Suomenlinnan rakennusten historia s. 90
  72. Suomenlinnan rakennusten historia s. 91–92
  73. Teehuone Tokuyûan urasenke-finland.org. Viitattu 29.7.2011.
  74. Suomenlinnan rakennusten historia s. 93
  75. Suomenlinnan rakennusten historia s. 94
  76. Suomenlinnan rakennusten historia s. 96
  77. Suomenlinnan rakennusten historia s. 97
  78. Suomenlinnan rakennusten historia s. 98
  79. Suomenlinnan rakennusten historia s. 101
  80. a b Suomenlinnan rakennusten historia s. 102
  81. Suomenlinnan rakennusten historia s. 103
  82. Suomenlinna B 54 Arska. Helsingin kaupunki. Viitattu 26.3.2020.
  83. Suomenlinna – Piperin puisto – Selvitys, Suomenlinnan hoitokunta
  84. Suomenlinnan rakennusten historia s. 105
  85. a b c d Rakennusluvan päiväys
  86. Susisaari Arska. Helsingin kaupunki. Viitattu 26.3.2020.
  87. Suomenlinnan rakennusten historia s. 106
  88. a b c d e f Suomenlinnan rakennusten historia s. 108
  89. Suomenlinnan rakennusten historia s. 107
  90. Susisaari Arska. Helsingin kaupunki. Viitattu 20.4.2020.
  91. a b c Suomenlinnan rakennusten historia s. 109
  92. Suomenlinna B 1 Arska. Helsingin kaupunki. Viitattu 28.3.2020.
  93. a b Suomenlinnan rakennusten historia s. 111
  94. Suomenlinna B 78 Arska. Helsingin kaupunki. Viitattu 28.3.2020.
  95. Suomenlinnan rakennusten historia s. 114
  96. a b Suomenlinnan rakennusten historia s. 116
  97. Suomenlinnan rakennusten historia s. 118
  98. Suomenlinnan rakennusten historia s. 119
  99. Suomenlinnan rakennusten historia s. 120
  100. Suomenlinnan rakennusten historia s. 121
  101. a b Suomenlinnan rakennusten historia s. 122
  102. Suomenlinnan rakennusten historia s. 123
  103. Suomenlinnan rakennusten historia s. 124
  104. Suomenlinnan rakennusten historia s. 125
  105. Suomenlinnan rakennusten historia s. 126
  106. Suomenlinnan rakennusten historia s. 127
  107. Suomenlinnan rakennusten historia s. 128
  108. a b Suomenlinnan rakennusten historia s. 129
  109. a b Suomenlinnan rakennusten historia s. 130
  110. Suomenlinnan rakennusten historia s. 132
  111. Suomenlinna C 24 Arska. Helsingin kaupunki. Viitattu 10.4.2020.
  112. a b Suomenlinnan rakennusten historia s. 133
  113. Suomenlinnan rakennusten historia s. 135
  114. Suomenlinnan rakennusten historia s. 136
  115. a b Suomenlinnan rakennusten historia s. 138
  116. Suomenlinnan rakennusten historia s. 139
  117. a b Suomenlinnan rakennusten historia s. 141
  118. a b Suomenlinnan rakennusten historia s. 142
  119. a b Suomenlinnan rakennusten historia s. 143
  120. Suomenlinnan rakennusten historia s. 140
  121. Suomenlinnan rakennusten historia s. 146
  122. Suomenlinnan rakennusten historia s. 147
  123. Suomenlinnan rakennusten historia s. 148–150
  124. Suomenlinnan rakennusten historia s. 151
  125. Suomenlinnan rakennusten historia s. 152
  126. Suomenlinnan rakennusten historia s. 154
  127. Suomenlinnan rakennusten historia s. 155
  128. a b Suomenlinnan rakennusten historia s. 156
  129. a b c Suomenlinna ja ympäröivät linnoitussaaret nba.fi. 1993. Museovirasto.
  130. Suomenlinnan rakennusten historia s. 157
  131. http://www.ark-jn.fi/renovation/irenovation.htm
  132. Suomenlinnan rakennusten historia s. 159
  133. a b c Suomenlinnan rakennusten historia s. 161
  134. a b Kivelä, Reijo: Noakin arkki (1764–76) viapori.fi. Viitattu 11.7.2011.
  135. a b Suomenlinnan rakennusten historia s. 163
  136. Rakennusten historia -kartta (C 57 kartassa) suomenlinna.fi.
  137. Suomenlinnan rakennusten historia s. 164
  138. a b Suomenlinnan rakennusten historia s. 166
  139. Rakennusten historia -kartta (C59 kartassa) suomenlinna.fi.
  140. Rakennusten historia -kartta (C60 ja 61 kartassa) suomenlinna.fi.
  141. Suomenlinnan rakennusten historia s. 168
  142. Suomenlinnan rakennusten historia s. 169
  143. Suomenlinnan rakennusten historia s. 170
  144. Rakennusten historia -kartta (C70 kartassa) suomenlinna.fi.
  145. Suomenlinnan rakennusten historia s. 171
  146. Rakennusten historia -kartta (C71 kartassa) suomenlinna.fi.
  147. Suomenlinnan rakennusten historia s. 172
  148. Suomenlinnan rakennusten historia s. 173
  149. Suomenlinnan rakennusten historia s. 174
  150. a b Suomenlinnan rakennusten historia s. 175
  151. Rakennusten historia -kartta (C76 kartassa) suomenlinna.fi.
  152. Suomenlinnan rakennusten historia s. 176
  153. Suomenlinnan rakennusten historia s. 177
  154. Suomenlinnan rakennusten historia s. 178
  155. Suomenlinnan rakennusten historia s. 179
  156. Rakennusten historia -kartta (C82 kartassa) suomenlinna.fi.
  157. a b Suomenlinnan rakennusten historia s. 182
  158. Rakennusten historia -kartta (C83 kartassa) suomenlinna.fi.
  159. Rakennusten historia -kartta (C84 kartassa) suomenlinna.fi.
  160. Suomenlinnan rakennusten historia s. 185
  161. Rakennusten historia -kartta (C86 kartassa) suomenlinna.fi.
  162. Suomenlinnan rakennusten historia s. 187
  163. Suomenlinnan rakennusten historia s. 188
  164. Rakennusten historia -kartta (C93 kartassa) suomenlinna.fi.
  165. Rakennusten historia -kartta (D1 kartassa) suomenlinna.fi.
  166. Suomenlinnan rakennusten historia s. 200
  167. Rakennusten historia -kartta (D2 kartassa) suomenlinna.fi.
  168. Rakennusten historia -kartta (D3 kartassa) suomenlinna.fi.
  169. Rakennusten historia -kartta (D7 kartassa) suomenlinna.fi.
  170. a b Suomenlinnan rakennusten historia s. 205
  171. Rakennusten historia -kartta (D8 kartassa) suomenlinna.fi.
  172. Rakennusten historia -kartta (D9 kartassa) suomenlinna.fi.
  173. a b Suomenlinnan rakennusten historia s. 207
  174. Rakennusten historia -kartta (D10 kartassa) suomenlinna.fi.
  175. Suomenlinnan rakennusten historia s. 208
  176. Rakennusten historia -kartta (D11 kartassa) suomenlinna.fi.
  177. Suomenlinnan rakennusten historia s. 209
  178. Rakennusten historia -kartta (D12 kartassa) suomenlinna.fi.
  179. Suomenlinnan rakennusten historia s. 210
  180. Rakennusten historia -kartta (D13 kartassa) suomenlinna.fi.
  181. Suomenlinnan rakennusten historia s. 212
  182. Suomenlinnan rakennusten historia s. 214
  183. Rakennusten historia -kartta (D15 kartassa) suomenlinna.fi.
  184. Suomenlinnan rakennusten historia s. 216
  185. Suomenlinnan rakennusten historia s. 218
  186. Suomenlinnan rakennusten historia s. 219
  187. Suomenlinnan rakennusten historia s. 220
  188. Suomenlinnan rakennusten historia s. 221-222
  189. a b Suomenlinnan rakennusten historia s. 226
  190. Rakennusten historia -kartta (E3 kartassa) suomenlinna.fi.
  191. Rakennusten historia -kartta (E4 kartassa) suomenlinna.fi.
  192. Rakennusten historia -kartta (E5 kartassa) suomenlinna.fi.
  193. a b Suomenlinnan rakennusten historia s. 233
  194. a b Suomenlinnan rakennusten historia s. 234
  195. Rakennusten historia -kartta (E11 kartassa) suomenlinna.fi.
  196. Rakennusten historia -kartta (E12 kartassa) suomenlinna.fi.
  197. Suomenlinnan rakennusten historia s. 237
  198. Suomenlinnan rakennusten historia s. 239
  199. a b c Suomenlinnan rakennusten historia s. 242
  200. Rakennusten historia -kartta (F1 kartassa) suomenlinna.fi.
  201. Suomenlinnan rakennusten historia s. 246
  202. Rakennusten historia -kartta (F2 kartassa) suomenlinna.fi.
  203. Suomenlinnan rakennusten historia s. 248
  204. Rakennusten historia -kartta (F3 kartassa) suomenlinna.fi.
  205. Suomenlinnan rakennusten historia s. 249
  206. Suomenlinnan rakennusten historia s. 250
  207. Suomenlinnan rakennusten historia s. 256
  208. Suomenlinnan rakennusten historia s. 260
  209. Suomenlinnan rakennusten historia s. 261
  210. Suomenlinnan rakennusten historia s. 262
  211. Suomenlinnan rakennusten historia s. 263
  212. Suomenlinnan rakennusten historia s. 264
  213. Suomenlinnan rakennusten historia s. 265
  214. Suomenlinnan rakennusten historia s. 266