Siirry sisältöön

Salmi

Wikipediasta
Tämä artikkeli käsittelee kapeaa vesiyhteyttä. Sanan muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Gibraltarinsalmi Kansainvälisen avaruusaseman satelliittikuvassa
Messinansalmi erottaa toisistaan Apenniinien niemimaan ja Sisilian saaren.

Salmi on kapea vesiyhteys kahden laajemman vesialueen välillä.[1] Salmen vesialueiden pinta on samalla tasolla. Siten jokia ei lueta salmiksi.

Salmi voi syntyä, kun kannas, eli kahta vesialuetta erottava kapea maakaistale, murtuu esimerkiksi laattatektoniikan vaikutuksesta. Muun muassa Gibraltarinsalmi, joka yhdistää toisiinsa Atlantin valtameren ja Välimeren, on syntynyt litosfäärilaattojen liikkeen myötä. Salmen toinen mahdollinen syntytapa on maan eroosio tai vajoaminen, jolloin vesi pääsee virtaamaan kannaksen yli. Tällä tavoin syntynyt salmi on Välimeren ja Mustanmeren toisiinsa yhdistävä Bosporinsalmi. Ihmisen rakentamaa keinotekoista salmea kutsutaan yleensä kanavaksi.[2]

Monilla salmilla on huomattava strateginen merkitys merenkululle ja kaupankäynnille. Esimerkiksi Hormuzinsalmen läpi Persianlahdelta Omaninlahdelle kuljetetaan suuri määrä öljyä. Magalhãesinsalmi Etelä-Amerikan mantereen ja Tulimaan välissä tunnetaan taas vaikeasti kuljettavana salmena, jossa ongelmia aiheuttavat salmen kapeus, kylmä lämpötila, kova tuuli ja aallokko. Toisaalta Magalhãesinsalmen kautta kulkemalla voidaan välttää Tulimaan eteläpuolen Drakensalmen voimakas merenkäynti.[2]

  1. salmi. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
  2. a b Strait education.nationalgeographic.org. National Geographic Society. Viitattu 11.7.2025.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]