Kun isolla kengällä astuu, jää iso jälki
| Kun isolla kengällä astuu, jää iso jälki Kahdeksantoista näkökulmaa poliisin työhön |
|
|---|---|
 |
|
| Kirjailija | Marko Vesterbacka (toim.) |
| Kansitaiteilija | valokuva: Jutta Karihtala, suunnittelu: Mika Rautanen |
| Kustantaja | Poliisiammattikorkeakoulu |
| Julkaistu | 2014 (4. laitos 2020) |
| Sivumäärä | 340 sivua |
| ISBN | 978-951-815-262-3 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Kun isolla kengällä astuu, jää iso jälki: Kahdeksantoista näkökulmaa poliisin työhön on poliisiammattikorkeakoulun valintakoekirja. Se ilmestyi 2014, ja vuonna 2020 ilmestyi kirjan neljäs, uusittu laitos. Kirjan on toimittanut Poliisiammattikorkeakoulun lehtori Marko Vesterbacka. Kirja sisältää poliisin työstä 18 artikkelia, joiden perusteella valintakokeessa on kirjoitettava essee.[1]
Kirjan neljännen laitoksen artikkeleista on vaihtunut noin puolet.[2] Neljäs laitos julkaistaan myös äänikirjana, mikä on saanut julkaisijat muistamaan vanhat vitsit poliisin luku- ja kirjoitustaidosta. Niiden mukaan poliisipartiosta toinen osaa lukea ja toinen kirjoittaa. Verkossa se julkaistaan pdf-versiona. Tammikuussa 2020 ilmestyvä laitos tulee käyttöön 28.1.–10.3.2020 järjestettävällä hakujaksolla.[1]
Kirja on julkaistu myös ruotsiksi nimellä Lämnar man stora spår efter sig.[3]
Neljännen laitoksen alkusanoissa Marko Vesterbacka toteaa, että kirjaa voi lukea sellainenkin, jolla poliisin ammatti ei ole haaveissa vaan joka on muuten vain kiinnostunut ammatista.[4]
Kirjoittajat työskentelevät eri tehtävissä poliisin palveluksessa. Kirjan aloittaa Saara Asmundelan kirjoitus "Kääntäjästä konstaapeliksi – Akateemisena ammatinvaihtajana poliisissa". Hänen puheestaan Helsingin yliopiston käännöstieteen laitoksen syyskauden avajaisissa kymmenen vuotta aikaisemmin on peräisin kirjan otsikko. Asmundelan isoisältä peräisin oleva sananlasku tarkoittaa, että teoilla on aina seuraukset. Kului neljä vuotta, ja Asmundela puki Poliisikoulussa poliisin haalareita jalkaan. Sitä oli edeltänyt naisten vapaaehtoinen asepalvelus, jossa ajatus poliisiksi ryhtymisestä heräsi.[5]
Mikko Karppi on kirjailija, mutta poliisina hän työskentelee talousrikostutkijana ja kertoo kirjassa siitä työstään otsikkona "Rikos ei kannata". Hän päätyi ammattiin isänsä ehdotuksesta ja teki asepalveluksen aikaiset valinnat sitä silmällä pitäen. Hän kertoo olevansa rihymies eli hän jäljittää rikoshyötyä.[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Marcus Ziemann: Poliisiammattikorkeakoulun valintakoekirjasta tehdään äänikirja yle.fi, uutiset. 4.1.2020. Viitattu 4.1.2020.
- ↑ Valintakoemateriaalit ja -ohjeet Poliisiammattikorkeakoulu. Arkistoitu 4.1.2020. Viitattu 4.1.2020.
- ↑ Material och anvisningar för urvalsprovet Polisyrkeshögskolan. Arkistoitu 28.1.2020. Viitattu 7.1.2020.
- ↑ Vesterbacka, s. 7
- ↑ Vesterback s. 9–16
- ↑ Vesterbacka s. 125–143