Poliisikoira

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Poliisikoira

Poliisikoira on koira, joka on erityisesti koulutettu poliisin työkäyttöön. Poliisikoiria käytetään moneen tarkoitukseen, esimerkiksi poliisin voimankäyttötilanteisiin sekä pelastus- ja etsintätoimintaan. Poliisikoirayksiköistä käytetään useassa maassa lyhennettä K9 (englannin kielen ääntämyksen "kei-nain" mukaan; vrt. "canine" eli koiraeläin englanniksi).

Poliisikoirat Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa poliisikoiranohjaajia on noin 240 ja poliisilla on noin 300 koiraa. Poliisikoirana saksanpaimenkoira ja belgianpaimenkoira malinois ovat yleisimmät Suomessa käytetyt koirarodut. Muita Suomessa käytettyjä rotuja ovat muun muassa rottweiler, belgianpaimenkoira malinois, labradorinnoutaja, sileäkarvainen noutaja,englanninspringerspanieli sekä bordercollie.

Poliisikoirat ovat monikäyttöisiä: ne koulutetaan hallittavuuteen, jäljestämiseen, suojeluun, henkilö-, pelastus-, esine- ja rikospaikkaetsintään. Jokainen koira koulutetaan myös hallitsemaan yksi erikoisetsinnän osa-alue, joka voi olla huumeiden, räjähteiden, palavien nesteiden tai ruumiiden etsintä. Poliisikoiranohjaajien ja poliisikoirien työkyky tarkastetaan joka vuosi erikoisetsinnässä ja joka toinen vuosi muissa lajeissa. Näitä tarkastuksia kutsutaan tasontarkastuksiksi.

Poliisikoirat asuvat ohjaajiensa kotona. Poliisikoiran palvelusaika on noin kymmenen vuotta. Eläkeikänsä poliisikoira useimmiten viettää ohjaajansa luona.

Poliisikoiranohjaajan koulutukseen pääsyvaatimuksena on poliisin peruskoulutuksen suorittaminen Poliisiammattikorkeakoulussa ja noin kahden vuoden työkokemus.

Poliisikoirien historiaa Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen ensimmäinen poliisikoira oli nimeltään Hektor von der Volmeburg. Ensimmäiset neljä poliisikoiraa tuotiin Suomeen Saksasta vuonna 1909. Koirat työskentelivät Helsingin poliisilaitoksella.[1]

Virallinen poliisikoirien ja koiranohjaajien koulutus sekä jalostus Suomessa alkoi vuonna 1919, jolloin Imatralle perustettiin Valtion poliisikoirasiittola ja koirankuljettajakoulu. Valtion poliisikoiralaitos muutti vuonna 1924 Hämeenlinnaan. Nykyisellä paikalla se on sijainnut vuodesta 1927.

Poliisikoirat toimivat sotavuosina myös rintamalla. Sotien ajan Poliisikoiralaitos toimi yhteistyössä puolustusvoimien kanssa.lähde?

1960- ja 1970-luvuilla poliisikoiratoiminta edistyi ja koirien määrä lisääntyi huomattavasti. Tällöin alkoi myös koirien erikoiskoulutus huume- ja pommikoiriksi. Ensimmäiset ruumis- ja palokoirat koulutettiin 1990-luvulla.[1]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osana Poliisiammattikorkeakoulua toimiva poliisikoiralaitos vastaa poliisikoirien ja koiranohjaajien peruskoulutuksesta sekä jatkokoulutuksesta. Poliisikoiriksi koulutettavat koirat hankkii poliisikoiralaitos. Vuosittain hankitaan noin 50 koiraa. Yleensä hankittavat koirat ovat pentuja tai 1–2-vuotiaita aikuisia. Poliisikoiralaitoksen verkkosivuilla on poliisikoiragalleria, joka kertoo, millaisia koiria Suomen poliisilla on (nimi, rotu ja sukupuoli, rekisterinumero ja syntymäaika, työtehtävä, sijoituspaikka). Koirien tiedot on järjestetty koirien kennelnimen mukaiseen aakkosjärjestykseen.

Aikuiselle koiralle suoritetaan sisääntulotarkastus, jonka läpäistyään koira jää koeajalle noin kuukaudeksi. Koiran koulutus alkaa, jos koira on terve ja se on ominaisuuksiltaan sopiva poliisikoiraksi.

Koulutus jakaantuu peruskoulutukseen ja erikoiskoulutukseen.

Peruskoulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallittavuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koiran on oltava ohjaajansa hallinnassa erilaisissa tilanteissa. Koiran on seurattava, istuttava, mentävä maahan, jäätävä paikoilleen ja irtaannuttava käskystä. Koiran on noudettava esineitä ja suoritettava annetut tehtävät. Koiran on oltava sosiaalinen ja tultava toimeen muiden koirien kanssa sekä lisäksi sovelluttava ryhmätoimintaan.

Suojelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koiran tulee olla täysin ohjaajansa hallinnassa.Koiran täytyy mm. käydä kiinni ja irrottaa käskystä. Koulutuksen tavoitteena on antaa valmiudet käyttää koiraa voimankäytön välineenä.

Jäljestäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jäljestyksen tarkoituksena on löytää etsittävä henkilö seuraamalla tämän hajujälkeä. Koira opetetaan myös ilmaisemaan tekijän matkalle jättämiä esineitä. Koiran tulee oppia seuraamaan jälkeä vaihtelevissa maastoissa ja olosuhteissa.

Henkilöetsintä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koira etsii henkilön pääasiassa hajuaistillaan ja ilmaisee löytönsä haukkumalla. Koira koulutetaan liikkumaan alueella ohjaajan käskyjen mukaisesti. Etsintää voidaan suorittaa esimerkiksi maastossa tai sisätiloissa. Koulutuksessa koiralle koulutetaan valmiudet etsiä näkyvillä olevia ja piilossa olevia henkilöitä. Jokainen koirat koulutetaan lisäksi pelastusetsintään ja valmiudet tunnistaa vainajan haju. Osalle poliisikoirista koulutetaan myös osaaminen laviinietsintään eli löytämään lumeen hautautuneita ihmisiä poliisilaitoksen tarpeen mukaan. Kaikilla poliisikoirilla ja ohjaajilla on osaaminen toimia myös talvella.

Esine-etsintä ja rikospaikkaetsintä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koira etsii esineitä niitä koskeneen ihmisen hajun perusteella. Koira ilmaisee löytönsä seisomalla, menemällä maahan, istumaan tai haukkumalla koiralle koulutetulla ja sen persoonallisuuteen sopivalla tavalla.

Erikoiskoulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peruskoulutuksen jälkeen koirat saavat koulutuksen yhteen erikoisalasta. Koira opetetaan olemaan koskematta löytöönsä ja ilmaisemaan löytönsä istuen, menemällä maahan, haukkuen, jääden seisomaan tai muulla tavalla.

Huumausaine-etsintä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurin osa koirista saa koulutuksen huumausaineiden etsintään. Koirat kykenevät etsimään niille opetettuja huumausaineita tai niiden johdannaisia. Etsintäkohteina voivat olla mm. kulkuneuvot, rakennukset ja maasto. Koira ei ole missään vaiheessa suorassa kontaktissa huumausaineeseen.

Räjähdysaine-etsintä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poliisikoirat koulutetaan tunnistamaan hajuaistin avulla räjähdysaineita ja aseita.

Ruumisetsintä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koirat opetetaan löytämään vainaja ruumiin mätänemishajun avulla. Koira osaa ilmaista ruumiin tai sen osan maan pinnalta, maan alta ja vedestä. Koira tunnistaa ihmisveren sekä ilmaisee pinnat ja esineet, joissa on vainajan hajujälki. [2]

Palavat nesteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koira koulutetaan löytämään palavien nesteiden jäämiä palopaikoilta. Koira osaa etsiä palavan nesteen kuljetukseen käytettyjä astioita, sekä ilmaista sytytysainejäämiä tekstiileistä ja jalkineista.

Rahanetsintä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rahanetsintäkoiria käytetään järjestäytyneen rikollisuuden ja harmaan talouden tutkintaan eli ”pimeän rahan” etsintään. Ensimmäiset rahanetsintäkoirat aloittivat työnsä vuonna 2009. Koiria on seitsemän (elokuu 2016), ja ne on sijoitettu Helsingin, Hämeen, Lapin, Oulun, Itä-Uudenmaan, Lounais-Suomen ja Itä-Suomen poliisilaitoksille. Koirat ovat valtakunnallisessa käytössä, eli niitä voidaan hyödyntää eri puolilla maata. Kaikki rahakoirat ovat aiemmalta koulutukseltaan erikoishuumekoiria ja tekevät rahanetsintätehtävien lisäksi myös muita poliisikoiratehtäviä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Poliisikoiratoimintaa Suomessa jo 100 vuotta 14.5.2009. Poliisi.fi. Viitattu 28.6.2009.
  2. Lipponen, Laura: Työkoiran käyttö turvallisuusalalla (pdf) (Turvallisuusalan koulutusohjelma) Opinnäytetyö. marraskuu, 2010. Viitattu 28.3.2010.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]