Siirry sisältöön

Rottweiler

Wikipediasta
Rottweiler
Avaintiedot
Alkuperämaa  Saksa
Määrä Suomessa rekisteröity 24 853[1]
Rodun syntyaika Rooman valtakunnan aika
Alkuperäinen käyttö karjan ajaminen ja vartiointi, omistajan ja omaisuuden suojeleminen
Nykyinen käyttö palvelus-, poliisi- ja seurakoira
Elinikä keskimäärin 9 vuotta[2]
Muita nimityksiä rottis, rotikka, roti, rotta
FCI-luokitus ryhmä 2 Pinserin ja snautserin tyyppiset, molossikoirat ja sveitsinpaimenkoirat
alaryhmä 2.1 Mastiffityyppiset molossikoirat
#147
Ulkonäkö
Paino uros n. 50 kg
narttu n. 42 kg
Säkäkorkeus uros 61–68 cm
narttu 56–63 cm
Väritys musta ruskein merkein
Kaksi rottweileria
Rottweiler

Rottweiler on saksalainen koirarotu, joka kuuluu FCI:n roturyhmään 2.[3] Sitä käytetään nykyisin etupäässä seura-, harrastus- ja palveluskoirana.

Rotu oli vuonna 2025 Suomen 60. eniten rekisteröity koirarotu. Vuosina 2020–2025 Suomessa syntyi joka vuosi noin 200–400 rottweileria.[4]

Jalostuksessa on tavoitteena erittäin voimakas koira, joka on väriltään musta selvästi erottuvin punaruskein merkein. Kooltaan keskikokoisesta suureen ja vankka, ei raskas eikä kevyt, ei korkearaajainen eikä ilmava. Hyvin sopusuhtaisen, tiiviin ja voimakkaan rakenteen ansiosta koirat ovat vahvoja, ketteriä ja kestäviä. Karvapeite on lyhyt ja sileä.[5]

Pitkäkarvainen rottweiler

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pitkäkarvainen rottweiler on harvinainen, eikä niitä näe yleisesti. Muunnos ei ole rotumääritelmän mukainen. DNA-testillä voidaan selvittää, onko rottweilerilla pitkäkarvaisen geenimuunnos. Vaikka molemmat vanhemmat olisivat lyhytkarvaisia, saattaa jostain pennusta tulla pitkäkarvainen.[6]

Luonne ja käyttäytyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Rottweileryhdistyksen määritelmän mukaan rottweiler on perusluonteeltaan ystävällinen ja rauhallinen. Samaten se on omistajaansa kiintyvä, kuuliainen, ohjattava ja työhaluinen. Rotumääritelmän mukaan koirarodun käytöksen tulisi olla itsevarmaa, lujahermoista ja pelotonta.[7] Yhdistyksen mukaan rotu vaatii omistajaltaan johdonmukaisuutta, rotutuntemusta ja peruskoulutusta. Aktiivisena rotuna rottweiler vaatii paljon liikuntaa, toimintaa ja aikaa omistajalta.[8] Suomen Kennelliiton mukaan rottweiler soveltuu seura-, palvelus- ja käyttökoiraksi.[9]

Rubensin maalaus Susi ja ketunmetsästys vuodelta 1616 jossa keskellä oleva koira suden kimpussa on selkeästi rottweiler.

Rottweiler lukeutuu yhdeksi vanhimmista roduista: sen alkuperä on roomalaisvallan aikaisissa koirissa, joita käytettiin karjan ajoon ja paimennukseen. Roomalaislegioonien mukana Alppien yli kulkeutui ihmisiä suojelevia ja nautoja ajavia koiria. Rottweilissa, mistä rotu on saanut nimensä, kyseiset koirat risteytyivät paikallisten koirien kanssa. Lopputuloksena syntyi rotu, jota käytettiin etupäässä karjan ajoon ja vartiointiin sekä omistajan ja tämän omaisuuden suojelemiseen. Alun perin se tunnettiin nimellä "Rottweilin teurastajankoira", koska teurastajat kasvattivat sitä. Paitsi erinomainen karjakoira, rodusta kehkeytyi myös vetokoira. 1900-luvun alussa rottweileria alettiin käyttää poliisikoirana, ja se hyväksyttiin virallisesti poliisikoiraksi vuonna 1910.[9]

Rottweiler ukrainalaisessa postimerkissä.

Rodun keskimääräinen elinikä on noin 9 vuotta, kun tarkastellaan vuosina 2011–2025 kuolleita rodun edustajia. Keskimääräistä elinikää laskee merkittävästi jo melko nuorella iällä koirille tulevat syövät. Tyypillisimmät kuolinsyyt ovat vanhuus, syöpäsairaudet sekä luuston ja nivelien sairaudet.[2] Rottweilerin merkittävimmät terveysongelmat ovat lonkkaniveldysplasia, kyynärniveldysplasia, ristisidevauriot, sydänsairaudet ja erilaiset syöpäsairaudet.[10]

Noin 75 %:lla rottweilereista on terveet lonkat (Suomen Kennelliiton arvosteluasteikolla A tai B), kun taas kohtalaista tai vaikeaa lonkkaniveldysplasiaa esiintyy 10 %:lla rodun edustajista (Suomen Kennelliiton arvosteluasteikolla D tai E).[11] Luuston sairauksista huolestuttavin on kyynärniveldysplasia. Eriasteista kyynärniveldysplasiaa esiintyy 30 %:lla rodun edustajista.[12] Rottweilerin PEVISA-ohjelmassa on pakollinen lonkkakuvauslausunto, kyynärkuvauslausunto ja silmälausunto.[13][14]

Osteokondroosi on rustonalaisen luutumisen paikallinen häiriö. Osteokondroosia esiintyy erityisesti massiivisilla roduilla. Tutkimusten mukaan rottweilerilla esiintyy keskimääräistä rotukoiraa enemmän osteokondroosia kinnernivelessä.[15]

Eturistisidevaurio on yksi yleisimmistä koirien tuki- ja liikuntaelinsairauksista. Eturistisiteen katketessa polvinivel löystyy, ja reisiluu pääsee liukumaan sääriluun nivelpinnalla taaksepäin. Polviniveleen kehittyy nopeasti tulehdusreaktio ja nivelrikko, josta aiheutuu koiralle kipua ja ontumista. Rottweilerilla esiintyy tutkimusten mukaan keskimääräistä enemmän eturistisidevaurioita.[16]

Sydänsairauksista SAS:in eli aortan ahtauman on todettu olevan rottweilereilla perinnöllinen sairaus. Aortan ahtauma todennetaan varmimmin yli 2-vuotiaalla koiralla sydänultralla, mutta monesti se kuuluu myös auskultaatiossa eriasteisina sivuääninä.[17] Syöpäsairaudet ovat yksi rodun yleisimmistä kuolinsyistä. Rodulla on selkeä alttius ainakin osteosarkoomaan[18] sekä lymfoomaan.[19]

Rottweilerit ovat keskimääräistä koirarotua sisäsiittoisempia. Geenitutkimuksessa vähiten sisäsiittoinen koirarotu oli sekarotuinen ja sen jälkeläisen sisäsiittoisuusluku oli 0,037. Serkusten jälkeläisen sisäsiittoisuusluku on 0,0625 ja täyssisarusten jälkeläisellä luku on 0,25, mikä on melkein sama kuin keskimääräisellä rotukoiralla. Rottweilerin jälkeläisen luku oli peräti 0,34 Sisäsiittoisuus lisää sairastavuutta ja heikentää rodun elinvoimaa.[20][21]

  1. KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Suomen Kennelliitto. Viitattu 17.3.2019)
  2. a b KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot, valitse: kuolinsyytilasto, kuolleet 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 20.2.2026.
  3. KoiraNet-jalostustietojärjestelmä jalostus.kennelliitto.fi. Viitattu 24.2.2026.
  4. KoiraNet-jalostustietojärjestelmä jalostus.kennelliitto.fi. Viitattu 22.2.2026.
  5. Rotumääritelmä | SRY - FRF rottweiler.fi. Viitattu 24.2.2026.
  6. [1] (Pitkäkarvaisesta rottweilerista englanniksi)
  7. Rotumääritelmä Suomen Rottweileryhdistys – Finlands Rottweilerförening ry. Viitattu 24.12.2024
  8. http://www.rottweiler.fi/Luonteen_rotumaaritelma.htm (Arkistoitu – Internet Archive) LUONTEEN ROTUMÄÄRITELMÄ 18. maaliskuuta 2008
  9. a b Rottweiler. Suomen Kennelliitto. Haettu 19.3.2024.
  10. Rottweilerin terveys | SRY - FRF rottweiler.fi. Viitattu 24.2.2026.
  11. KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot, valitse: lonkkaniveltilasto 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 20.2.2026.
  12. KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot, valitse: kyynärniveltilasto 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 20.2.2026.
  13. pevisa-ja-rotukohtaiset-erityisehdot Suomen Kennelliitto. Viitattu 22.2.2026.
  14. PEVISA ja rotukohtaiset erityisehdot Kennelliitto. 23.5.2018. Viitattu 22.2.2026.
  15. Osteokondroosin esiintyvyydessä rotueroja Genetiikkaa eläinten terveydeksi. 16.4.2025. Viitattu 24.2.2026.
  16. Katariina Mäki: Polven eturistisidevaurio on perinnöllinen sairaus Genetiikkaa eläinten terveydeksi. 22.1.2022. Viitattu 24.2.2026.
  17. Sydänsairaudet | SRY - FRF rottweiler.fi. Viitattu 24.2.2026.
  18. Dan G. O’Neill, Grace L. Edmunds, Jade Urquhart-Gilmore, David B. Church, Lynda Rutherford, Matthew J. Smalley, Dave C. Brodbelt: Dog breeds and conformations predisposed to osteosarcoma in the UK: a VetCompass study. Canine Medicine and Genetics, 27.6.2023, 10. vsk, nro 1, s. 8. PubMed:37365662 doi:10.1186/s40575-023-00131-2 ISSN 2662-9380 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  19. Stefano Comazzi, Stefano Marelli, Marzia Cozzi, Rita Rizzi, Riccardo Finotello, Joaquim Henriques, Josep Pastor, Frederique Ponce, Carla Rohrer-Bley, Barbara C. Rütgen, Erik Teske: Breed-associated risks for developing canine lymphoma differ among countries: an European canine lymphoma network study. BMC veterinary research, 6.8.2018, 14. vsk, nro 1, s. 232. PubMed:30081964 doi:10.1186/s12917-018-1557-2 ISSN 1746-6148 Artikkelin verkkoversio.
  20. Danika Bannasch, Thomas Famula, Jonas Donner, Heidi Anderson, Leena Honkanen, Kevin Batcher, Noa Safra, Sara Thomasy, Robert Rebhun: The effect of inbreeding, body size and morphology on health in dog breeds. Canine Medicine and Genetics, 2.12.2021, 8. vsk, nro 1, s. 12. PubMed:34852838 doi:10.1186/s40575-021-00111-4 ISSN 2662-9380 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  21. Osa koiraroduista on niin sairaita, että niiden omistaminen vaatisi oikeastaan koe-eläinluvan, sanoo professori Yle Uutiset. 25.6.2024. Viitattu 20.2.2026.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]