Kleinspitz
| Kleinspitz | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Avaintiedot | |
| Alkuperämaa | Saksa |
| Määrä | Suomessa rekisteröity 6 774[1] |
| Rodun syntyaika | 1800-1900-luku |
| Alkuperäinen käyttö | piha- ja vahtikoira |
| Nykyinen käyttö | seurakoira |
| Elinikä | keskimäärin 11 vuotta[2] |
| Muita nimityksiä | kleini, Small German Spitz, Miniature Spitz, petit spitz, spitz pequeño, saksa väike spits |
| FCI-luokitus | ryhmä 5 Pystykorvat ja alkukantaiset koirat alaryhmä 4 Eurooppalaiset pystykorvat #97.4 |
| Ulkonäkö | |
| Paino | n. 3–5 kg, suhteessa korkeuteen |
| Säkäkorkeus | ihanne 26 cm, +/– 3 cm poikkeama hyväksytään |
| Väritys | musta, ruskea, oranssi, oranssi-soopeli, kermanvärinen, kerma-soopeli, hopeanharmaa, black & tan, valkoinen tai valkokirjava |
Kleinspitz on pienikokoinen Saksasta peräisin oleva koirarotu, joka kuuluu saksanpystykorviin.[3] Vuosina 2021–2025 Suomessa rekisteröitiin 400–600 kleinspitzia vuosittain ja vuonna 2025 se oli 20. suosituin rotu.[4]
Ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kleinspitz on pieni, runsasturkkinen pystykorva. Karvapeite on kaksinkertainen ja tuuhea ja rodussa esiintyy lukuisia värityksiä mukaan lukien musta, ruskea, oranssi, oranssi-soopeli, kermanvärinen, kerma-soopeli, hopeanharmaa, black & tan, valkoinen tai valkokirjava (valkoinen mustin, ruskein, harmain, oranssein, oranssi-soopelein, kermanvärisin tai kerma-soopelein merkein). Ihannesäkäkorkeus on 26 cm, josta sallitaan kolmen sentin poikkeama molempiin suuntiin.[3] Paino määräytyy koon mukaan ja on keskimäärin 3–5 kg.
Oranssi
Oranssi-soopeli
Ruskea
Musta
Valkoinen
Black & tan
Kirjava
Luonne ja käyttäytyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kleinspitz on yleensä ystävällinen, sisukas, valpas ja vilkas. Se on uskollinen omistajalleen, helppo kouluttaa ja oppii nopeasti. Vahtimisvietin voimakkuus vaihtelee yksilön mukaan, mutta valppaana ja terhakkaana koirana kleinspitz saattaa olla herkkähaukkuinen. Toimintakykyä ja -halukkuutta rodusta löytyy, mistä todisteena ovat monet luonnetestin erinomaisin pistein läpäisseet yksilöt. Omistajaansa se kiintyy todella usein voimakkaasti.[5]
Alkuperä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kleinspitzin kantamuoto oli mahdollisesti muinainen Canis familiaris palustris. Aiemmin saksanpystykorvat toimivat pihavahteina, mutta pienimmät niistä alkoivat muuttua seurakoiriksi 1800-luvulla. 1900-luvulla määriteltiin 5 eri kokomuunnosta: keeshond, grosspitz, mittelspitz, kleinspitz ja pomeranian.[5]
Terveys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kleinspitz elää usein sangen pitkäikäiseksi. Rodun keskimääräinen elinikä on noin 11 vuotta, kun tarkastellaan vuosina 2010–2025 kuolleita rodun edustajia. Tyypillisimmät kuolinsyyt ovat vanhuus, syöpäsairaudet, tapaturmat ja sydänsairaudet.[2] Kleinspitzin merkittävimmät terveysongelmat ovat parodontiitti,[6] purentavirheet,[6] patellaluksaatio,[6] muutamat silmäsairaudet[6] ja myksomatoottinen mitraaliläpän rappeuma.[2]
Silmäsairauksista yleisimmät ovat ylimääräiset silmäripset (distichiasis/ektooppinen cilia) ja kaihi.[7] Eriasteista patellaluksaatiota esiintyy noin 15 %:lla rodun edustajista, kun tarkastellaan vuosina 2010–2025 tutkittuja kleinspitzeja.[8] Patellaluksaatio saattaa vaatia leikkaushoitoa.
Johtuen kleinspitzien pienestä koosta on rodulla alttius parodontiittiin eli hampaiden kiinnityskudoksen tulehdukselliseen sairauteen. Sairautta voi ennaltaehkäistä hampaiden harjaamisella.[9] Rodun edustajilla esiintyy välillä liian kapeita alaleukoja, jolloin kulmahampaat pääsevät porautumaan kivuliaasti ikeneen. Maitokulmahampaiden irtoamattomuus on myös varsin tavallista.[6]
Yksi kleinspitzin yleisimmistä kuolinsyistä ovat sydänsairaudet.[2] Eräs koirien ja myös kleinspitzien tyypillisimmistä sydänsairauksista on myksomatoottinen mitraaliläpän rappeuma, jota esiintyy erityisesti pienikokoisilla koiraroduilla. Sairaus alkaa usein vasta vanhemmalla iällä ja sairaus aiheuttaa edetessään sivuäänen sekä johtaa vuosien myötä sydämen vajaatoimintaan.[10]
Yleisellä tasolla sisäsiittoisuus lisää sairastavuutta ja heikentää rodun elinvoimaa. Saksanpystykorvat eivät ole sisäsiittoisia koirarotuja verrattuna muihin koirarotuihin. Geenitutkimuksessa vähiten sisäsiittoisen koirarodun sisäsiittoisuusluku oli hieman alle 10 %. Täysin eri sukulinjoista peräisin olevien serkusten jälkeläisen sisäsiittoisuusluku on 6,25 % ja täyssisarusten jälkeläisellä luku on vastaavasti 25 %, mikä on melkein sama, mitä keskimääräisellä koirarodulla on havaittu geenitutkimuksissa. Saksanpystykorvan jälkeläisen luku on geenitutkimuksissa ollut vain 15 %.[11][12]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ KoiraNet jalostusjärjestelmä haettu 11.8.2016
- 1 2 3 4 KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot, valitse: kuolinsyytilasto, kuolinvuosi, 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 18.2.2026.
- 1 2 KoiraNet-jalostustietojärjestelmä, rotumääritelmä (PDF) Suomen Kennelliitto. Viitattu 20.2.2026.
- ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä, rekisteröinnit 2021-2025 Suomen Kennelliitto. Viitattu 20.2.2026.
- 1 2 Kleinspitz Pienpystykorvat ry. Viitattu 20.2.2026.
- 1 2 3 4 5 Terveys Pienpystykorvat ry. Viitattu 20.2.2026.
- ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot, valitse: silmätutkimustilasto 2015-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 18.2.2026.
- ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot, valitse: patellaluksaatiotilasto 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 20.2.2026.
- ↑ C. Wallis, L. J. Holcombe: A review of the frequency and impact of periodontal disease in dogs. Journal of Small Animal Practice, 2020-09, 61. vsk, nro 9, s. 529–540. doi:10.1111/jsap.13218 ISSN 0022-4510 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Nina Mahlanen: Koirien sydänsairaudet ja niiden diagnostiikka 24.5.2018. Suomen Kennelliitto. Viitattu 30.3.2026.
- ↑ Danika Bannasch, Thomas Famula, Jonas Donner, Heidi Anderson, Leena Honkanen, Kevin Batcher, Noa Safra, Sara Thomasy, Robert Rebhun: The effect of inbreeding, body size and morphology on health in dog breeds. Canine Medicine and Genetics, 2.12.2021, 8. vsk, nro 1, s. 12. PubMed:34852838 doi:10.1186/s40575-021-00111-4 ISSN 2662-9380 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Osa koiraroduista on niin sairaita, että niiden omistaminen vaatisi oikeastaan koe-eläinluvan, sanoo professori Yle Uutiset. 25.6.2024. Viitattu 12.3.2026.