Pienimünsterinseisoja
 |
Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua. Tarkennus: söpöstelyjutustelu pitäisi neutraalistaa |
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit lisätä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitä ne ohjeen mukaan. |
| Pienimünsterinseisoja | |
|---|---|
 |
|
| Avaintiedot | |
| Alkuperämaa |
 Saksa |
| Määrä | Suomessa rekisteröity 1 958[1] |
| Rodun syntyaika | 1900-luku |
| Alkuperäinen käyttö | metsästys |
| Nykyinen käyttö | metsästys |
| FCI-luokitus | ryhmä 7 |
| Ulkonäkö | |
| Säkäkorkeus | 50–56 cm |
| Väritys | ruskea-valkea, ruskea päistärikko |
Pienimünsterinseisoja on keskikokoinen, seurallinen ja pitkäkarvainen koirarotu, jota alun perin hyödynnettiin linnunmetsästyksessä.
Sisällysluettelo
Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pienimünsterinseisoja on keskikokoinen, pitkäkarvainen ja seisova lintukoira. Se on ruumiinrakenteeltaan tasapainoinen ja tyylikäs. Ulkonäölle tyypillistä ovat kevyet, elegantit liikkeet sekä tunnusomainen, hieman surumielinen ilme. Se soveltuu ruumiinrakenteeltaan metsästyssuorituksiin. Väriltään se on ruskea-valkoinen tai ruskea päistärikkö.
Tyypillisiä piirteitä ovat pitkähapsuinen viirihäntä sekä hapsut korvissa, jaloissa ja mahan alla. Pienimünsterinseisojalla on hieman eripituiset karvat; esimerkiksi raajojen takapuolella on pitkät karvat ja etupuolella lyhyet. Korvat riippuvat ja silmät ovat ruskeat. Ominaista rodulle lisäksi ovat pääosin ruskeat ikenet, huulet ja kirsu sekä mustat kynnet. Säkäkorkeus on uroksilla 52–56 cm ja nartuilla 50–54 cm.
Luonne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pienimünsterinseisojan riistavietti on vahva ja liikunnan tarve suuri. Rotu on nuorena erittäin vilkas, vanhempana vilkkaus vähenee. Koulutus on aloitettava varhain. Pienimünsterinseisojan vainu on yleensä erinomainen.
Pienimünsterinseisoja on sosiaalinen ja valpas. Vaikka se tarvittaessa reagoi nopeasti hyökkäykseen, ei se milloinkaan ole hanakka puremaan. Sen sijaan hyvin monella pienimünsterinseisojalla on tapana kanniskella kaikenlaista suussaan.
Metsästys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pienimünsterinseisoja on metsästäjän monitoimikoira. Vuosisatojen kuluessa rodun seisontaominaisuudet vakiinnutettiin ankaralla jalostusvalinnalla. Päätoimisesti se on siis seisova lintukoira, joka etsii ja paikantaa riistan maastosta vainunsa avulla. Löydettyään riistan pienimünsterinseisoja jähmettyy paikalleen, minkä jälkeen se käskystä ajaa seisonnan kohteen ylös ja pysähtyy ammunnan ajaksi käskystä paikalleen. Luvan saatuaan se noutaa saaliin talteen.
Pienimünsterinseisojan vahvuuksia ovat luontainen noutohalukkuus, suostuvaisuus vesityöskentelyyn sekä hyvät jäljestystaipumukset. Se on tehokas sorsastuksessa ja opetettavissa myös jäljestäjäksi. Pohjoismaissa pienimünsterinseisojaa on opetettu pienpetoeläinten ja pienien hirvieläinten metsästykseen.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Suomen Kennelliitto. Viitattu 9.3.2019)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pienimünsterinseisoja Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta - Kennelliiton rotumääritelmä (pdf)
- Pienimünsterinseisoja Suomen Münsterikerhon sivulla
- Pienimünsterinseisoja Saksanseisojakerhon sivulla
