Ranskanbolonka

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ranskanbolonka

Bolonka-Franzuska.jpg

Avaintiedot
Alkuperämaa Venäjä/Itä-Saksa
Määrä Suomessa 1
Rodun syntyaika 1900-luvun alku
Alkuperäinen käyttö seurakoira
Nykyinen käyttö seurakoira
Muita nimityksiä bolonka frantsuzskaja, frantsuzskaja bolonka
FCI-luokitus ei
Ulkonäkö
Säkäkorkeus 20–26 cm
Väritys valkoinen

Ranskanbolonka (ven. французская болонка, frantsuzskaja bolonka) on nimestään huolimatta venäläinen, Itä-Saksassa eteenpäin jalostettu koirarotu, joka kuuluu bichon-rotutyyppiin. Se on toinen venäläisistä bolonka-roduista, ja eroaa venäjänbolonkasta ennen kaikkea väritykseltään.

Ulkomuoto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ranskanbolonka muistuttaa erittäin paljon bichon frisétä, mutta eroaa siitä muutamissa asioissa.[1] Se on erittäin hoikka ja rakenteeltaan neliömäinen. Sen pää on pyöreä ja kuono lyhyt ja kapeneva. Korvat ovat pienet ja tiiviisti päänmyötäiset. Häntä kaartuu selän ylle. Karvapeite voi olla joko kiharaa tai aaltoilevaa, mutta sen tulee aina olla väriltään valkoinen. Säkäkorkeus on 20–26 cm.

Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Renessanssin aikakaudelta lähtien bichonien ja bolognesejen tyyppiset sylikoirat olivat erittäin suosittuja kuninkaallisten keskuudessa. Koska Ranskan ja Venäjän kuninkaallisilla oli keskenään läheiset välit, ranskalaisten hienostonaisten sylikoira kulkeutui venäläisten tsaarien palatseihin. Esimerkiksi Katariina Suuri piti lemmikkinään juuri tätä rotua. Romanov-suvun valtakaudella sen edustajia oli talossa useampi kappale.

Vuoden 1917 vallankumouksen jälkeen maiden väliset kauppasuhteet katkesivat ja Venäjän koirakanta jäi eristyksiin ranskalaisista koirista. Tämän vuoksi paikallisten kasvattajien oli käytettävä jalostukseen ainoastaan jo maahantuotuja ranskalaisia koiria ja he joutuivat turvautumaan myös sisäsiitokseen.

Ranskanbolonkan maastavienti oli erittäin tiukasti rajoitettua, mutta siitä huolimatta muutama itäsaksalainen kasvattaja onnistui hankkimaan rodun edustajia itselleen diplomaattisten suhteiden avulla. 1980-luvulla ranskanbolonkoja alettiin viedä enemmän Itä-Saksaan, missä Verband der Kleingärtner, Siedler und Kleintierzüchter (VKSK) rekisteröi sen nimen bolonka franzuska alle. Se oli yksi Itä-Saksan suosituimmista kääpiökoiraroduista, ja yli 2 500 pentua kirjattiin viralliseen rekisteriin.

Vuonna 1982 ensimmäinen rodunedustaja, venäläissyntyinen koira nimeltä Julia, vietiin Länsi-Saksaan ja rekisteröitiin siellä Verbands Deutscher Kleinhundezüchter (VK) -yhdistyksen kantakirjaan virallisesti bologneseksi. Alkuperäisten venäläisten tuontikirjojen mukaan se oli kuitenkin rodultaan ranskanbolonka.[2]

BI-Lexicon Hunderassenin mukaan Itä-Saksassa vuonna 1985 suoritettu perusteellinen tutkimus osoitti, että ranskanbolonkan syntyyn on varmasti vaikuttanut bichon frisé. Näin ollen jäljelle jäi kaksi vaihtoehtoa: joko alkaa rekisteröidä näitä koiria bichon friséinä tai tunnustaa ne omaksi rodukseen.[1] VKSK:hon rekisteröidyt koirat siirrettiin vuonna 1990 bolognese-rodun nimiin ja VK noudatti edelleen samaa linjaa.[2]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Swarovsky, Hans-Joachim. BI-Lexikon Hunderassen. Leipzig: VEB Bibliographisches Institut, 1985, 2, s. 108
  2. a b Verband Deutscher Kleinhundezüchter e.V.: Bologneser Haettu 13.2.2013
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: de:Bolonka Franzuska