Viiriäiskoira

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Viiriäiskoira
Deutscher Wachtel 2.jpg
Avaintiedot
Alkuperämaa  Saksa
Määrä Suomessa rekisteröity 367[1]
Rodun syntyaika 1890
Elinikä 12–14 vuotta[2]
Muita nimityksiä Deutscher Wachtelhund, wachtelhund, saksanspanieli, German Spaniel, chien d'oysel allemand, perdiguero alemán
FCI-luokitus ryhmä 8 Noutajat, ylösajavat koirat ja vesikoirat
alaryhmä 2 Ylösajavat koirat
#104
Ulkonäkö
Paino 18–25 kg
Säkäkorkeus uros 48–54 cm, narttu 45–52 cm
Väritys ruskea, kimo

Viiriäiskoira (saks. Deutscher Wachtelhund) eli "saksanspanieli" (eng. German Spaniel) on Saksassa kehitetty koirarotu, jota käytetään erityisesti ylösajavana metsästyskoirana. Se on Suomessa melko harvinainen rotu, mutta melko yleinen muun muassa Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa ja muualla Keski-Euroopassa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viiriäiskoira, 1915

Saksalainen koiranjalostaja Frederick Roberth jalosti viiriäiskoiran vuoden 1890 paikkeilla löydettyään Baijerista vesikoirien ja spanielien kanssa risteytyneitä stoeberer-rotuisia koiria. Stoebererit tunnettiin erityisen hyvinä metsästyskoirina ja uskottiin, että niillä on yhtä hyvä vainu kuin vihikoirilla. Rotu tunnustettiin vuonna 1903 ja pian sen jälkeen Saksassa perustettiin Viiriäiskoirayhdistys eli VDW (saks. Verein für Deutsche Wachtelhund).

Stoeberer-koirarotu on nykyään jo kuollut sukupuuttoon, mutta yksi metsästyskoirakategoria on nimetty sen mukaan Saksassa. Ainoa kyseiseen kategoriaan kuuluva koira on viiriäiskoira.

Vuonna 1910 VDW teki viiriäiskoiran rotumääritelmän neljän uros- ja seitsemän narttukoiran pohjalta. Koirat haluttiin valita eri puolilta Saksaa, joten jokaiselta alueelta valittiin yksi koira lukuun ottamatta Hannoveria, josta valittiin kaksi koiraa. Kaikki nykyään rekisteröidyt viiriäiskoirat polveutuvat kyseisistä yhdestätoista koirasta.

Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viiriäiskoira on vahvaluustoinen, lihaksikas ja keskikokoinen metsästyskoira, jolla on paksu aaltoileva karva. Se on rakenteeltaan vankka, joten se jaksaa noutaa painavaa riistaa, kuten jäniksiä ja kettuja. Korvat ovat jokseenkin pitkät, ja niiden tulisi yltää vähintään puoleen väliin kuonoa tai kuonon kärkeenkin. Säkäkorkeus on suunnilleen 45–55 cm. Vartalon pituus kuononkärjestä hännänjuureen on kaksi kertaa säkäkorkeus. Se on vähän suurempi kuin springerspanieli. Karva on päässä lyhyttä ja pehmeää, ja pitkähköä vartalossa, missä se on vahvaa, paksua, aaltoilevaa tai kiharaa, ja siinä on riittävästi aluskarvaa.

Koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Uros: 46–54 cm.
  • Narttu: 44–52 cm.
  • Paino: 18–25 kg. Nartut ovat hieman uroksia kevyempiä.

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viiriäiskoira on erityisen monipuolinen metsästyskoira. Niitä käytetään kuivanmaan riistan metsästykseen, ja ne sopivat noutajiksi yhtä hyvin kuin mikä tahansa muu rotu. Ne ovat loistavia suurriistan jäljestyksessä. Ne ovat yleislintukoiria ja soveltuvat kaikenlaisen riistan metsästykseen. Ne ovat vilkkaita, ystävällisiä, älykkäitä ja tarmokkaita metsästäjiä ja ne nauttivat vesityöskentelystä. Niillä on vihikoiran vainu ja innostus on takuuvarmaa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Suomen Kennelliitto. Viitattu 9.3.2019)
  2. [1] (German Spaniel, 2puppies.com. Viitattu 17.7.2017)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Viiriäiskoira.
Tämä nisäkkäisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.