Eurasier
| Eurasier | |
|---|---|
 |
|
| Avaintiedot | |
| Alkuperämaa |  Saksa[1] |
| Määrä | Suomessa rekisteröity 1 601 (2020)[2] |
| Rodun syntyaika | 1960-luku |
| Alkuperäinen käyttö | seurakoira[1] |
| Nykyinen käyttö | seurakoira[1] |
| Elinikä | keskimäärin 10 vuotta[3] |
| Muita nimityksiä | eukku[4], Eurasian, eurásico |
| FCI-luokitus | ryhmä 5 Pystykorvat ja alkukantaiset koirat alaryhmä 5 Aasialaiset pystykorvat ja sukulaisrodut #291[1] |
| Ulkonäkö | |
| Paino | uros 23–32 kg (ihanne 26 kg) narttu 18–26 kg (ihanne 22 kg)[1] |
| Säkäkorkeus | uros 52–60 cm (ihanne 56 cm) narttu 48–56 cm (ihanne 52 cm)[1] |
| Väritys | mikä tahansa paitsi puhtaan valkoinen ja valkokirjava[1] |
Eurasier on saksalainen pystykorvainen koirarotu, joka on kehitetty roturisteytyksillä 1960–1970-luvuilla. Rodun nimi viittaa sen osin eurooppalaiseen ja osin aasialaiseen alkuperään.[5] Eurasier on seurakoira, joka kuuluu pystykorvaisten ja alkukantaisten koirien FCI-roturyhmään 5.[1]
Rotu ei ihan yltänyt vuonna 2025 sadan suosituimman koirarodun joukkoon Suomessa. Vuosina 2020–2025 Suomessa syntyi joka vuosi vajaa sata eurasieria.[6]
Ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eurasier on keskikokoinen ja tasapainoisesti rakentunut koira. Sillä on keskipitkä karhea karva ja tiheä pohjavilla. Urosten säkäkorkeus on 52–60 cm, ihanteellinen säkäkorkeus on 56 cm. Narttujen säkäkorkeus on 48–56 cm, kun ihanteellinen koko on 52 cm. Rungon pituus on hieman suurempi kuin säkäkorkeus.[1]
Eurasier voi olla melkein minkä värinen tahansa. Vain valkoinen ja valkokirjava eivät ole rotumääritelmässä hyväksyttyjä. Yleisimpiä värejä ovat soopeli sekä punaisen sävyt. Suomessa harvinaisempia värejä ovat sudenharmaa, kokomusta ja riistavärinen.[1][7]
Turkki harjataan noin kerran viikossa. Metallikampa on paras apuväline. Turkki pestään tarvittaessa, ja se kannattaa kuivata hiustenkuivaimella.[8]
Luonne ja käyttäytyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eurasier on itsevarma, rauhallinen ja sillä on korkea ärsytyskynnys. Se on pidättyväinen vieraita kohtaan, mutta aggressiivisuus ei kuulu rodun luonteenpiirteisiin.[1] Eurasier ei hauku turhaan. Se soveltuu hyvin seurakoiraksi kaupunkiasuntoon ja perheeseen jossa on lapsia.[7]
Eurasier vaatii johdonmukaista ja ymmärtäväistä kasvatusta, eikä sillä ole usein kovin suurta miellyttämisenhalua. Se tarvitsee monipuolista liikuntaa.[1][7]
Eurasier on suhteellisen helppo koulutettava. Niiden kanssa harrastetaan muun muassa näyttelyitä, tokoa, jäljestystä ja agilityä.[7] Rotumääritelmän mukaan eurasierilla ei ole riistaviettiä, mutta sitä kuitenkin esiintyy joillain yksilöillä[1][7]. Rotu ei sovi pelkäksi ulkokoiraksi, vaan se vaatii jatkuvan kiinteän yhteyden perheeseensä kehittyäkseen luonteeltaan rodunomaiseksi.[1]
Alkuperä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rodun alkuperä juontuu Saksan Weinheimiin, jossa Julius Wipfel, Charlotte Baldamus ja pieni ryhmä muita innokkaita halusi luoda rodun, jossa yhdistyisivät chow chow'n ja wolfspitzin parhaat ominaisuudet. Vuonna 1960 syntyi ensimmäinen chow chow'n ja wolfspitzin risteytys. Tätä uutta rotua kutsuttiin wolfchowksi.[1] Yhdistelmä haluttiin kuitenkin erottaa selvemmin alkuroduistaan. Se risteytettiin samojedinkoiran kanssa vuonna 1972. Lisäksi samana vuonna wolfspitz-uroksen kanssa risteytettiin punainen chow chow -narttu.[5]
FCI ja saksalainen rotukoirajärjestö VDH (Verbrand für das Deutsche Hundewesen e.V. Sitz Dortmund) tunnustivat eurasierin omaksi rodukseen vuonna 1973, ja eurasier sai ensimmäisen virallisen rotumääritelmänsä.[5] Ensimmäiset eurasierit tuotiin Suomeen vuonna 1989 Saksasta.[9]
Terveys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rodun keskimääräinen elinikä on noin 10 vuotta, kun tarkastellaan vuosina 2010–2025 kuolleita rodun edustajia. Tyypillisimmät kuolinsyyt ovat vanhuus, syöpäsairaudet sekä maksan ja ruoansulatuskanavan sairaudet.[3] Eurasierin tyypillisimmät terveysongelmat ovat lonkkaniveldysplasia, patellaluksaatio, muutamat silmäsairaudet, haiman vajaatoiminta sekä kilpirauhasen vajaatoiminta.[10]
Eriasteista patellaluksaatiota esiintyy noin 4 %:lla rodun edustajista, kun tarkastellaan vuosina 2010–2025 tutkittuja eurasiereita.[11] Vakavammat patellaluksaatioasteet saattavat vaatia leikkaushoitoa.
Jopa noin 89 %:lla eurasiereistä on terveet lonkat (Suomen Kennelliiton arvosteluasteikolla A tai B), kun taas kohtalaista tai vaikeaa lonkkaniveldysplasiaa esiintyy vain 3 %:lla rodun edustajista (Suomen Kennelliiton arvosteluasteikolla D tai E).[12] Erilaisista silmäsairauksista rodulla esiintyy ylimääräisiä ripsiä (distichiasis) ja kaihia.[13] Eurasierin PEVISA-ohjelmassa on pakollinen lonkkakuvauslausunto ja silmälausunto.[14][15]
Haiman vajaatoimintaa (EPI) sairastavalla koiralla haima ei pysty tuottamaan tarpeeksi tai ollenkaan koiran ruuansulatukselle tärkeitä entsyymejä. Haiman vajaatoimintaa voidaan hoitaa lääkityksellä. Eurasiereillä esiintyy jonkun verran haiman vajaatoimintaa.[10]
Kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi) johtuu liian alhaisesta kiertävien kilpirauhashormonien määrästä. Kilpirauhasen vajaatoiminta on koirien yleisimpiä sisäerityssairauksia. Vuonna 2021 rotujärjestön tekemässä terveyskyselyssä tuli ilmi, että 10 % eurasiereistä sairastaa kilpirauhasen vajaatoimintaa.[10]
Yleisellä tasolla sisäsiittoisuus lisää sairastavuutta ja heikentää rodun elinvoimaa. Eurasierit ovat keskimääräistä koirarotua vähemmän sisäsiittoisia. Geenitutkimuksessa vähiten sisäsiittoisen koirarodun sisäsiittoisuusluku oli hieman alle 10 %. Täysin eri sukulinjoista peräisin olevien serkusten jälkeläisen sisäsiittoisuusluku on 6,25 % ja täyssisarusten jälkeläisellä luku on vastaavasti 25 %, joka on melkein sama, mitä keskimääräisellä koirarodulla on havaittu geenitutkimuksissa. Eurasierin jälkeläisen luku on geenitutkimuksissa ollut vain 19 %.[16][17]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 Eurasierin rotumääritelmä (pdf) 16.6.2020. Suomen Kennelliitto. Viitattu 29.9.2021.
- ↑ Suomen Kennelliitto. Eurasier. Koiranet Jalostustietojärjestelmä, 2020. Viitattu 24.10.2020.
- 1 2 KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot, valitse: kuolinsyytilasto, kuolinvuosi 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 12.3.2026.
- ↑ Elämää eurasierin kanssa. Suomen Eurasier Kerho ry. Haettu 9.8.2019.
- 1 2 3 Eurasierin historia Suomen Eurasier Kerho ry. Viitattu 29.9.2021.
- ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä rekisteröinnit Suomen Kennelliitto. Viitattu 12.3.2026.
- 1 2 3 4 5 FAQ – Usein kysytyt kysymykset Suomen Eurasier Kerho. Viitattu 2.10.2021.
- ↑ Turkinhoito Suomen Eurasier Kerho. Viitattu 29.9.2021.
- ↑ Eurasierin jalostuksen tavoiteohjelma 2019–2021 (pdf) Suomen Eurasier Kerho. Viitattu 2.10.2021.
- 1 2 3 Jalostuksen tavoiteohjelma 2022-2026 (PDF) Suomen Kennelliitto ja Suomen Eurasier Kerho. Viitattu 14.3.2026.
- ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot, valitse: patellaluksaatiotilasto 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 12.3.2026.
- ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot, valitse: lonkkaniveltilasto 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 12.3.2026.
- ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot, valitse: silmätutkimustilasto 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 12.3.2026.
- ↑ Pevisa ja rotukohtaiset erityisehdot (PDF) Suomen Kennelliitto. Viitattu 12.3.2026.
- ↑ PEVISA ja rotukohtaiset erityisehdot 23.5.2018. Suomen Kennelliitto. Viitattu 12.3.2026.
- ↑ Danika Bannasch, Thomas Famula, Jonas Donner, Heidi Anderson, Leena Honkanen, Kevin Batcher, Noa Safra, Sara Thomasy, Robert Rebhun: The effect of inbreeding, body size and morphology on health in dog breeds. Canine Medicine and Genetics, 2.12.2021, 8. vsk, nro 1, s. 12. PubMed:34852838 doi:10.1186/s40575-021-00111-4 ISSN 2662-9380 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Osa koiraroduista on niin sairaita, että niiden omistaminen vaatisi oikeastaan koe-eläinluvan, sanoo professori 25.6.2024. YLE. Viitattu 6.4.2026.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Eurasier Wikimedia Commonsissa
- Rotumääritelmä (Suomen Kennelliitto, pdf)
- International Eurasier Union - IEU2000