Kromfohrländer
| Kromfohrländer | |
|---|---|
 |
|
| Avaintiedot | |
| Alkuperämaa |  Saksa |
| Määrä | Suomessa rekisteröity 1 161[1] |
| Rodun syntyaika | 1940-luku |
| Alkuperäinen käyttö | seura- ja harrastuskoira |
| Nykyinen käyttö | seura- ja harrastuskoira |
| Elinikä | keskimäärin 12 vuotta[2] |
| Muita nimityksiä | kromfohrlandi koer, länderi, lenderi, läntsy, kromi |
| FCI-luokitus | ryhmä 9 Seura- ja kääpiökoirat alaryhmä 10 Kromfohrländer #192 |
| Ulkonäkö | |
| Paino | urokset 11–16 kg, nartut 9–14 kg |
| Säkäkorkeus | 38–46 cm |
| Väritys | valkoinen ruskein merkein |
Kromfohrländer on keskikokoinen saksalainen koirarotu. Rotuna se on varsin nuori: se kehitettiin roturisteytyksen tuloksena 1940- ja 1950-luvuilla. Kromfohrländer kuuluu FCI:n roturyhmään 9 eli seura- ja kääpiökoiriin.[3] Vuosina 2020–2025 Suomessa syntyi kromfohrländerin pentuja muutamia kymmeniä vuosittain.[4]
Ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kromfohrländer on keskikokoinen, korkeuttaan pidempi ja melko kevytrakenteinen koira. Rodusta on olemassa karkeakarvainen ja sileäkarvainen muunnos. Karva on molemmilla tiheää ja lyhyehköä (korkeintaan 7 cm), mutta laadultaan erilaista. Aluskarva on lyhyttä ja pehmeää. Nahka ja karva ovat tiiviisti rungonmyötäiset, raajat lihaksikkaat. Korvat ovat kolmionmuotoiset ja taittuneet. Häntä on keskipitkä ja kaareva, liikkeessä se nousee selän päälle.[3]
Karkeakarvaisen kromfohrländerin tunnusmerkki on parta, jota sileäkarvaisella kromfohrländerillä ei ole. Sileäkarvaisella koiralla karva muodostaa hapsuja raajoihin ja häntään; lisäksi korvissa ja rinnassa karva on pidempää. Väriltään kromfohrländer on valkoinen ruskein merkein. Koiralla on merkit pään molemmin puolin korvista poskiin asti sekä lisäksi suurikokoisia laikkuja tai satulanmuotoinen kuvio selässä. Kuonosta otsaan tai niskaan asti kulkee valkoinen piirto. Merkkien väri vaihtelee ruskean eri sävyissä. Aluskarva voi olla myös ruskeaa, jolloin karvojen päät voivat olla mustat.[3]
Suomessa kasvatetaan enimmäkseen karkeakarvaisia kromfohrländereitä.[5]
karkeakarvainen
sileäkarvainen
.jpg)
Luonne ja käyttäytyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kromfohrländerillä ei ole mitään varsinaista käyttötarkoitusta, eikä rodulla ole merkittävästi riistaviettiä eikä myöskään palveluskoiraoikeuksia. Kromfohrländer on hyvin aktiivinen ja oppivainen ja työskentelee mielellään ihmisen kanssa. Suosituimpia harrastuslajeja ovat agility ja koiranäyttelyt. Kromforländer soveltuu myös tokoon ja rally-tokoon.[6][7]
Kromfohrländerit suhtautuvat yleensä tuntemattomiin ihmisiin vähintäänkin melko pidättyväisesti. Kromfohrländerille on niin ikään ominaista myös reaktiivisuus ja terävyys. Erityisesti uroskoirissa on yksilöitä, joilla on taipumusta aggressiivisuuteen muita uroksia kohtaan.[5]
Alkuperä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kromfohrländer on kehitetty 1940-luvulla karkeakarvaisen kettuterrierin ja todennäköisesti bretagnengriffonin tai grand griffon vendéen -rodun vahinkoastumisen tuloksena. Rodun ensimmäinen kasvattaja oli Nordrhein-Westfalenissa Krom Fohrin alueella asunut Ilse Schleifenbaum, joka ihastui pentueeseen ja alkoi kehittää rotua. Kansainvälinen koiranjalostusliitto FCI hyväksyi rodun vuonna 1955.[5]
Terveys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kromfohrländer elää usein sangen pitkäikäiseksi. Rodun keskimääräinen elinikä on noin 12 vuotta, kun tarkastellaan vuosina 2010–2025 kuolleita rodun edustajia. Tyypillisimmät kuolinsyyt ovat vanhuus, syöpäsairaudet sekä sydänsairaudet.[2] Kromfohrländerin tyypillisimpiä terveysongelmia ovat muun muassa muutamat silmäsairaudet, myksomatoottinen mitraaliläpän rappeuma, epilepsia ja virtsateiden sairaudet.[5]
Erilaisista silmäsairauksista rodulla esiintyy ylimääräisiä ripsiä (distichiasis), kaihia ja puutteellista kyynelkanavan aukkoa.[8]
Yksi kromfohrländerin yleisimmistä kuolinsyistä ovat sydänsairaudet.[2] Eräs koirien ja myös kromfohrländerin tyypillisimmistä sydänsairauksista on myksomatoottinen mitraaliläpän rappeuma, jota esiintyy erityisesti pienikokoisilla koiraroduilla. Sairaus alkaa usein vasta vanhemmalla iällä ja aiheuttaa edetessään sivuäänen sekä johtaa vuosien myötä sydämen vajaatoimintaan.[9]
Rodulla esiintyy jonkin verran epilepsiaa.[5] Epilepsia on toistuvia kohtauksia aiheuttava aivojen sähköisen toiminnan häiriö. Kohtauksia on erityyppisiä ja koiralla voi olla tajunnan, motoriikan, sensorisen toiminnan, autonomisen hermoston tai käyttäytymisen muutoksia. Osa koirista on tajuissaan kohtauksen aikana mutta osa on tajuttomia.[10]
Yleisin virtsatieongelma, jota rodulla esiintyy, on struviittikiteet. Struviittikiteiden syy voi olla ruokavaliossa, liian vähäisessä juomisessa ja tulehdussairauksissa, mutta sairaudelle on todennäköisesti myös perinnöllinen alttius.[5]
Yleisellä tasolla sisäsiittoisuus lisää sairastavuutta ja heikentää rodun elinvoimaa. Kromfohrländerit ovat keskimääräistä koirarotua sisäsiittoisempia. Geenitutkimuksessa vähiten sisäsiittoisen koirarodun sisäsiittoisuusluku oli hieman alle 10 %. Täysin eri sukulinjoista peräisin olevien serkusten jälkeläisen sisäsiittoisuusluku on 6,25 % ja täyssisarusten jälkeläisellä luku on vastaavasti 25 %, joka on melkein sama, mitä keskimääräisellä koirarodulla on havaittu geenitutkimuksissa. Kromfohrländerin jälkeläisen luku on geenitutkimuksissa ollut jopa 40 %.[11][12]
Roturisteysprojekti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa rodun parissa on käynnissä roturisteytysprojekti, jonka päämääränä on parantaa rodun terveyttä ja lisätä perimän monimuotoisuutta. Risteytyksiä on tehty yhteensä neljä ja käyttettyjä rotuja ovat olleet tiibetinterrieri, villakoira ja parsonrussellinterrieri.[13]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Suomen Kennelliitto. Viitattu 4.9.2016)
- 1 2 3 KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot, valitse: kuolinsyytilasto, kuolinvuosi 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 23.4.2026.
- 1 2 3 Rotumääritelmä (PDF) Suomen Kennelliitto. Viitattu 24.4.2026.
- ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä rekisteröinnit Suomen Kennelliitto. Viitattu 23.4.2026.
- 1 2 3 4 5 6 Jalostuksen tavoiteohjelma 2026–2030 Suomen Kromfohrländer ry ja Suomen Kennelliitto. Viitattu 24.4.2026.
- ↑ Rotu Suomen kromfohrländer. Viitattu 24.4.2026.
- ↑ Harrasta Suomen kromfohrländer. Viitattu 24.4.2026.
- ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot, valitse: silmätutkimustilasto 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 23.4.2026.
- ↑ Nina Mahlanen: Koirien sydänsairaudet ja niiden diagnostiikka 24.5.2018. Suomen Kennelliitto. Viitattu 23.4.2026.
- ↑ Nina Mahlanen: Koiran epilepsia 23.5.2018. Suomen Kennelliitto. Viitattu 23.4.2026.
- ↑ Danika Bannasch, Thomas Famula, Jonas Donner, Heidi Anderson, Leena Honkanen, Kevin Batcher, Noa Safra, Sara Thomasy, Robert Rebhun: The effect of inbreeding, body size and morphology on health in dog breeds. Canine Medicine and Genetics, 2.12.2021, 8. vsk, nro 1, s. 12. PubMed:34852838 doi:10.1186/s40575-021-00111-4 ISSN 2662-9380 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Osa koiraroduista on niin sairaita, että niiden omistaminen vaatisi oikeastaan koe-eläinluvan, sanoo professori 25.6.2024. YLE. Viitattu 23.4.2026.
- ↑ Roturisteytysprojekti Suomen kromfohrlander. Viitattu 24.4.2026.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]