Westfälische dachsbracke

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Westfälische dachsbracke
Westfälische Dachsbracke.jpg
Avaintiedot
Alkuperämaa  Saksa
Rodun syntyaika jalostustyö alkoi 1800-luvun lopulla[1]
Alkuperäinen käyttö metsästys[1]
Muita nimityksiä Westphalian Basset, Sauerlander Dachsbracke, Sauerland Basset Hound, Bonte Westfaalse Dasbrak
FCI-luokitus ryhmä 6[2]
Ulkonäkö
Säkäkorkeus 30–38 cm[2]
Väritys Punaisesta keltaiseen mustalla manttelikuviolla ja valkoisella otsajuovalla[1]

Westfälische dachsbracke[3] ("westfaleninmäyräajokoira"[4]), jota kutsutaan toisinaan englanniksi "westfaleninbassetiksi" (Westphalian Basset) on saksalainen koirarotu. Se on muunnos saksanajokoirasta (Deutsche Bracke) ja kuuluu FCI-roturyhmään 6.[2]

Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Westfälische dachsbracke on melko pitkänomainen, matalaraajainen ja vahvarakenteinen metsästyskoira. Rodun säkäkorkeus on 30–38 senttimetriä.[1]

Karvapeite on karkeaa ja tiheää[2]. Väritys vaihtelee punaisesta keltaiseen manttelikuviolla. Päässä on valkoinen otsajuova. Kuono ja kaulus ovat valkoisia. Valkoista karvaa on myös rinnassa, vatsassa ja hännänpäässä.[1] Suklaanruskea väri luetaan virheeksi[2].

Luonne ja käyttäytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rotu on älykäs, ystävällinen, rauhallinen, sopeutuvainen ja tottelevainen[4], ja sillä on tarkka hajuaisti.

Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rotu syntyi 1800-luvun loppupuolella, kun saksanajokoiraa risteytettiin steinbracken kanssa tavoitteena luoda rotu, joka sopi paremmin muuttuneisiin metsästyssääntöihin.[1] Toisten lähteiden mukaan sen jalostukseen olisi käytetty saksalaisia ajokoiria ja mäyräkoiraa.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Die Bracken deutscher-bracken-club.de. Deutsche Bracken-Club. Viitattu 26.11.2016. saksa
  2. a b c d e Westphalian Dachsbracke (pdf) fci.be. 6.5.1997. The Fédération Cynologique Internationale. Viitattu 26.11.2016. englanti
  3. KoiraNet jalostustietojärjestelmä jalostus.kennelliitto.fi. Suomen Kennelliitto – Finska Kennelklubben ry. Viitattu 26.11.2016.
  4. a b c Gondrexon, A. & Browne, I. Maailman koiraopas: s. 144. Weilin+Göös, Helsinki: 1974. ISBN951-35-1120-0.