Kääpiösnautseri
| Kääpiösnautseri | |
|---|---|
 |
|
| Avaintiedot | |
| Alkuperämaa |  Saksa |
| Määrä | Suomessa rekisteröity 21 451[1] |
| Rodun syntyaika | 1910 |
| Alkuperäinen käyttö | vahti- ja rottakoira |
| Nykyinen käyttö | seura- ja harrastuskoira |
| Elinikä | keskimäärin 11 vuotta[2] |
| Muita nimityksiä | käppänä, kääpiösnaku, Zwergschnauzer, Miniature Schnauzer, schnauzer nain, schnauzer miniatura, kääbusšnautser |
| FCI-luokitus | ryhmä 2 Pinserin ja snautserin tyyppiset, molossikoirat ja sveitsinpaimenkoirat alaryhmä 1.2 Pinserit ja snautserit: Snautserit #183 |
| Ulkonäkö | |
| Paino | 4,5–8 kg |
| Säkäkorkeus | 30–35 cm |
| Väritys | musta, pippuri ja suola, musta-hopea tai valkoinen |
Kääpiösnautseri (saks. Zwergschnauzer) on pienikokoinen karkeakarvainen saksalainen koirarotu. Se kuuluu FCI:n ryhmään 2 (pinserit, snautserit, molossityyppiset ja sveitsinpaimenkoirat).[3] Sitä on alun perin käytetty vahti- ja rottakoirana. Nykyisin sen yleisin käyttö on seurakoira.[4]
Vuonna 2025 kääpiösnautseri oli Suomessa 11. suosituin koirarotu ja vuosina 2020–2025 niitä syntyi Suomessa vuosittain noin 600–1 000 pentua.[5]
Ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kääpiösnautserin rotumääritelmä on sama kuin snautserin, kokoa lukuun ottamatta. Sillä on ”jalo pitkänomainen pää, tuuheat kulmakarvat ja parta”, ja sen ilme on ”tarkkaavainen ja jopa röyhkeä”. Runko on sivulta katsoen neliömäinen (selän pituus sama kuin säkäkorkeus), selkälinjaltaan aavistuksen laskeva. Kääpiösnautseri on snautseriroduista pienin, ja sen säkäkorkeus on 30–35 cm.[6]
Kääpiösnautserilla hyväksytään Saksassa ja myös Suomessa neljä väritystä: musta, pippuri ja suola (harmaa), mustahopea ja puhdas valkoinen.[6] Kääpiösnautserit jaetaan ulkomuotonäyttelyissä värityksen mukaan erillisiin luokkiin.[3]
-
Musta -
Pippuri ja suola -
Mustahopea -
Valkoinen -
Värivirheellinen maksanruskea-valkoinen -
Värivirheellinen mustavalkoinen
Luonne ja käyttäytyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kääpiösnautseri on älykäs ja temperamenttinen, reipas pieni koira, joka kaipaa tekemistä ja viihtyy lenkkipoluilla. Kääpiösnautseri on mielellään mukana kaikissa isäntäväen arkiaskareissa, oli se sitten pihan haravointi tai ruuanlaitto.[4]
Kääpiösnautseri on vanhan ajan pihavahti, jonka alkuperäinen käyttötarkoitus näkyy yhä tämän päivän koirissa. Pienestä koostaan huolimatta kääpiösnautseri on hyvä vahti, joka ei pelkää puolustaa isäntäänsä ja omaa reviiriään. Useimmat kääpiösnautserit käyttävät herkästi ääntään, haukkuherkkyys kannattaa huomioida rotua hankkiessa.[4]
Alkuperä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kääpiösnautseri on kotoisin Saksasta, jossa se jalostettiin snautserin pienemmäksi muunnokseksi. Joidenkin lähteiden mukaan se on kehittynyt snautserista, apinapinseristä ja villakoirasta.[7] Rodun jalostuksen aloittivat Frankfurtissa kaksi kasvattajaa, Georg Riehl ja Heinrich Schott. Rodusta tuli virallinen vuonna 1880, ja se tunnettiin alun perin nimellä karkeakarvainen kääpiöpinseri.[7]
Nykyinen rotumääritelmä on vuodelta 1910. Alun perin kääpiösnautsereita käytettiin rotta- ja vahtikoirina. Häntiä ja korvia typistettiin aikoinaan rotanpuremien ehkäisemiseksi.[8]
Suomeen ensimmäiset kääpiösnautserit tuotiin vuonna 1956 Alankomaista. Vuoden 1964 paikkeilla niitä oli Suomessa satakunta.[9][10]
Hoito
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaksinkertainen karvapeite on karkea, ja se pidetään siistinä nyppimällä noin neljä kertaa vuodessa. Jos turkin ajaa koneella, turkki muuttuu hyvin usein pehmeäksi ja turkin kaksikerroksisuus katoaa. Kokonaan hoitamaton turkki menee takkuun, menettää säältä suojaavat ominaisuutensa eikä koiran nahka saa ilmaa, vaan ärsyyntyy ja voi tulehtua.[11]
Terveys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kääpiösnautseri on suhteellisen terve rotu. Sillä esiintyy jonkin verran perinnöllisiä sairauksia kuten kaikilla koiraroduilla. Kääpiösnautserin keskimääräinen elinikä on 11 vuotta, kun katsotaan vuosina 2010–2026 kuolleita rodun edustajia. Yleisimmät kuolinsyyt ovat vanhuus, sydänsairaudet ja kasvainsairaudet.[2]
Rodussa esiintyy perinnöllistä varvasanomaliaa, jossa koiran uloimmat varpaat surkastuvat sen ollessa nuori.[12] Kääpiösnautserilla esiintyy virtsatieongelmia useammin kuin muilla roduilla. Virtsakiteitä ja -kiviä on useita eri tyyppejä ja myös niiden muodostumismekanismit ja -olosuhteet ovat erilaisia. Kaksi tavallisinta kidetyyppiä ovat kalsiumoksalaatti ja struviitti.[13] Lisäksi rodulla esiintyy perinnöllistä maksashunttia eli portosysteeminen shunttia. Sairaudessa maksassa on epänormaali verisuoniyhteys, jonka kautta osa laskimoverenkierrosta ohittaa maksan.[14]
Johtuen kääpiösnautserien pienestä koosta on rodulla merkittävä alttius parodontiittiin eli hampaiden kiinnityskudoksen tulehdukselliseen sairauteen.[15] Sairautta voi jonkun verran ennaltaehkäistä hampaiden harjaamisella.
Kääpiösnautsereilla esiintyy jonkin verran harmaakaihia (cataract), etenevää verkkokalvon rappeumaa (progressive retinal atrophy eli PRA) sekä ylimääräisiä silmäripsiä (distichiasis).[16] Rodun PEVISA-ohjelmassa on pakollinen silmätarkastuslausunto. Silmätarkastuslausunto ei saa olla astutushetkellä 12 kuukautta vanhempi.[17]
Kääpiösnautseri on yksi sisäsiittoisimpia koirarotuja. Geenitutkimuksessa vähiten sisäsiittoinen koirarotu oli sekarotuinen ja sen jälkeläisen sisäsiittoisuusluku on 0,037. Serkusten jälkeläisen sisäsiittoisuusluku on 0,0625 ja täyssisarusten jälkeläisellä luku on 0,25. Kääpiösnautserin jälkeläisen sisäsiittoisuusluku on vielä tätäkin korkeampi: 0,334. Yleisellä tasolla sisäsiittoisuus lisää sairastavuutta ja heikentää elinvoimaa.[18][19]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen Kennelliiton KoiraNet-tietokanta (Arkistoitu – Internet Archive)
- Suomen Kääpiösnautserikerho ry
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ [1] (Suomen Kennelliitto, viitattu 11.8.2016)
- ↑ a b KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot, valitse: kuolinsyytilasto, kuolleet, 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 16.2.2026.
- ↑ a b KoiraNet-jalostustietojärjestelmä jalostus.kennelliitto.fi. Viitattu 16.2.2026.
- ↑ a b c Rotukuvaus Suomen Kääpiösnautserikerho ry. Viitattu 5.3.2026.
- ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä, rekisteröinnit 2020-2025 Suomen Kennelliitto. Viitattu 5.3.2026.
- ↑ a b Rotumääritelmä Suomen Kennelliitto. Viitattu 5.3.2026.
- ↑ a b Miniature Schnauzer American Kennel Club. Viitattu 17.2.2026. (englanniksi)
- ↑ Rodun historia – Suomen Kääpiösnautserikerho ry. Viitattu 5.3.2026.
- ↑ Koiramaailmassa tapahtuu. Helsingin Sanomat, 16.12.1963, s. 6. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ Rotuesittely Suomen Kääpiösnautserikerho ry. Viitattu 24.11.2018.
- ↑ Yleistä turkinhoidosta Suomen Kääpiösnautserikerho ry. Viitattu 5.3.2026.
- ↑ Kimmo Kovalainen: Varvasanomalia – Suomen Kääpiösnautserikerho ry sksk.fi. Viitattu 16.2.2026.
- ↑ Doreen M. Houston, Andrew E. P. Moore, Michael G. Favrin, Brent Hoff: Canine urolithiasis: a look at over 16 000 urolith submissions to the Canadian Veterinary Urolith Centre from February 1998 to April 2003. The Canadian Veterinary Journal = La Revue Veterinaire Canadienne, 2004-03, 45. vsk, nro 3, s. 225–230. PubMed:15072194 ISSN 0008-5286 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Gb Hunt: Effect of breed on anatomy of portosystemic shunts resulting from congenital diseases in dogs and cats: a review of 242 cases. Australian Veterinary Journal, 2004-12, 82. vsk, nro 12, s. 746–749. doi:10.1111/j.1751-0813.2004.tb13233.x ISSN 0005-0423 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ C. Wallis, L. J. Holcombe: A review of the frequency and impact of periodontal disease in dogs. Journal of Small Animal Practice, 2020-09, 61. vsk, nro 9, s. 529–540. doi:10.1111/jsap.13218 ISSN 0022-4510 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Kimmo Kovalainen: Silmät – Suomen Kääpiösnautserikerho ry sksk.fi. Viitattu 16.2.2026.
- ↑ PEVISA ja rotukohtaiset erityisehdot Kennelliitto. 23.5.2018. Viitattu 16.2.2026.
- ↑ Danika Bannasch, Thomas Famula, Jonas Donner, Heidi Anderson, Leena Honkanen, Kevin Batcher, Noa Safra, Sara Thomasy, Robert Rebhun: The effect of inbreeding, body size and morphology on health in dog breeds. Canine Medicine and Genetics, 2.12.2021, 8. vsk, nro 1, s. 12. PubMed:34852838 doi:10.1186/s40575-021-00111-4 ISSN 2662-9380 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Osa koiraroduista on niin sisäsiittoisia, että niiden omistaminen vaatisi oikeastaan koe-eläinluvan, sanoo professori Yle Uutiset. 25.6.2024. Viitattu 25.6.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomen Kääpiösnautserikerhon kotisivu (Arkistoitu – Internet Archive)
- Rotumääritelmä (Suomen Kennelliitto, pdf)
- Kääpiösnautseri (Koirat.com, pdf)