Kääpiösnautseri
 |
Tämän artikkelin tai sen osan paikkansapitävyys on kyseenalaistettu. Voit auttaa varmistamaan, että kyseenalaistetut väittämät ovat luotettavasti lähteistettyjä. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Vaikuttaa perustuvan varsin niukkoihin lähteisiin ja saattaa sisältää kirjoittajien omaa uutta tutkimusta. |
| Kääpiösnautseri | |
|---|---|
 |
|
| Avaintiedot | |
| Alkuperämaa |
 Saksa |
| Määrä | Suomessa rekisteröity 21 451[1] |
| Rodun syntyaika | 1910 |
| Alkuperäinen käyttö | vahti- ja rottakoira |
| Nykyinen käyttö | seura- ja harrastuskoira |
| Elinikä | 12–15 vuotta[2] |
| Muita nimityksiä | käppänä, kääpiösnaku, Zwergschnauzer, Miniature Schnauzer, schnauzer nain, schnauzer miniatura, kääbusšnautser |
| FCI-luokitus |
ryhmä 2 Pinserin ja snautserin tyyppiset, molossikoirat ja sveitsinpaimenkoirat alaryhmä 1.2 Pinserit ja snautserit: Snautserit #183 |
| Ulkonäkö | |
| Paino | 4,5–8 kg |
| Säkäkorkeus | 30–35 cm |
| Väritys | musta, pippuri ja suola, musta-hopea tai valkoinen |
Kääpiösnautseri (saks. Zwergschnauzer) on pienikokoinen karkeakarvainen saksalainen koirarotu. Se kuuluu FCI:n ryhmään 2 (pinserit, snautserit, molossityyppiset ja sveitsinpaimenkoirat). Se oli vuonna 2022 Suomen yhdeksänneksi eniten rekisteröity rotu.[3] Sitä on alun perin käytetty vahti- ja rottakoirana. Nykyisin sen yleisin käyttö on seurakoira. Kilpailuissa kääpiösnautsereita usein käytetään verijäljessä ja metsäjäljessä.
Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kääpiösnautserin rotumääritelmä on sama kuin snautserin, kokoa lukuun ottamatta. Sillä on ”jalo pitkänomainen pää, tuuheat kulmakarvat ja parta”, ja sen ilme on ”tarkkaavainen ja jopa röyhkeä”. Runko on sivulta katsoen neliömäinen (selän pituus sama kuin säkäkorkeus), selkälinjaltaan aavistuksen laskeva.[4] Kääpiösnautseri on snautseriroduista pienin, ja sen säkäkorkeus on 30–35 cm.
Kääpiösnautserilla hyväksytään Saksassa ja myös Suomessa neljä väritystä: musta, pippuri ja suola (harmaa), mustahopea ja puhdas valkoinen[4]. Yhdysvalloissa tavataan myös ruskeita kääpiösnautsereita, joskaan AKC ei tunnusta väritystä. Kääpiösnautserit jaetaan ulkomuotonäyttelyissä värityksen mukaan erillisiin luokkiin.
-
Musta -
Pippuri ja suola -
Mustahopea -
Valkoinen -
Värivirheellinen maksanruskea-valkoinen -
Värivirheellinen mustavalkoinen
Luonne ja käyttäytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kääpiösnautseri on hyvin aktiivinen, valpas ja usein miellyttämisenhaluinen rotu, jonka luonteeseen kuuluu kohtalainen temperamenttisuus. Sitä kuvataan vahvaksi ja temperamenttiseksi, silti elegantiksi.[4]. Rotu soveltuu kuitenkin hyvin myös lapsiperheisiin, jos koira on sosiaalistettu hyvin. Kääpiösnautserit voivat olla tuntemattomien suhteen varautuneita ja ne hoitavatkin uskollisen vahtikoiran virkaa. Kääpiösnautserit oppivat nopeasti ja niitä on helppo opettaa.
Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kääpiösnautseri on kotoisin Saksasta, jossa se jalostettiin snautserin pienemmäksi muunnokseksi[2]. Joidenkin lähteiden mukaan se on kehittynyt snautserista, apinapinseristä ja villakoirasta[2], toisten mukaan taas karkeakarvaisista pinserityylisistä koirista ja apinapinseristälähde?. Rodun jalostuksen aloittivat Frankfurtissa kaksi kasvattajaa, Georg Riehl ja Heinrich Schott. Rodusta tuli virallinen vuonna 1880, ja se tunnettiin alun perin nimellä karkeakarvainen kääpiöpinseri[5]. Nykyinen rotumääritelmä on vuodelta 1910.
Alun perin kääpiösnautsereita käytettiin rotta- ja vahtikoirina. Häntiä ja korvia alettiin typistää rotanpuremien ehkäisemiseksi.
Suomeen ensimmäiset kääpiösnautserit tuotiin vuonna 1956 Alankomaista. Vuoden 1964 paikkeilla niitä oli Suomessa satakunta.[6][4]. Nykyisin rotu on Suomessa suosittu.
Hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaksinkertainen karvapeite on karkea, ja se pidetään siistinä nyppimällä noin neljä kertaa vuodessa[4]. Jos turkin ajaa koneella, turkista tulee harmaansävyinen, mikä ei ole toivottua näyttelyissä. Nypittäessä "parta", kulmakarvat sekä vatsan ja raajojen karvat jätetään pidemmiksi. Trimmauksessa eri värisiä trimmataan eri tavalla. Mustahopeilta jätetään yleensä kulmakarvat pidemmäksi kuin yksivärisillä.
Terveys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kääpiösnautseri on suhteellisen terve rotu. Sillä esiintyy jonkin verran perinnöllisiä silmäsairauksia. Rodulle ominainen on perinnöllinen varvasanomalia, jossa koiran uloimmat varpaat surkastuvat sen ollessa nuori. Jalostukseen käytettävät kääpiösnautserit tutkitaan sekä silmäsairauksien että varvasanomalian varalta. Kääpiösnautserilla esiintyy virtsatieongelmia useammin kuin muilla roduilla, mutta ongelmia voi ehkäistä oikeanlaisella ruokavaliolla. Kookkaampiin snautsereihin verrattuna kääpiösnautsereilla esiintyy vähemmän lonkka- ja nivelsairauksia. Kääpösnautsereilla esiintyy jonkin verran harmaakaihia (cataracta), etenevää sidekalvon surkastumaa (progressive retinal atrophy eli PRA) sekä ylimääräisiä silmäripsiä (distikiaasi), jonka tarkkaa periytymistä ei tunneta.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomen Kennelliiton KoiraNet-tietokanta (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ [1] (Suomen Kennelliitto, viitattu 11.8.2016)
- ↑ a b c Miniature Schnauzer. American Kennel Club. Haettu 6.6.2020.
- ↑ Suomen suosituimmat koirarodut vuonna 2022. Suomen Kennelliitto. Viitattu 6.1.2023.
- ↑ a b c d e Rotuesittely Suomen Kääpiösnautserikerho ry. Viitattu 24.11.2018.
- ↑ Kääpiösnautseri. Suomen Kennelliitto, 27.11.2008. Haettu 6.6.2020.
- ↑ Koiramaailmassa tapahtuu. Helsingin Sanomat, 16.12.1963, s. 6. Näköislehden aukeama (tilaajille).
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomen Kääpiösnautserikerhon kotisivu (Arkistoitu – Internet Archive)
- Rotumääritelmä (Suomen Kennelliitto, pdf)
- Kääpiösnautseri (Koirat.com, pdf)