Väinölänniemi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Väinölänniemi
Väinölännimen uimaranta on yksi Kuopion suosituimmista uimarannoista.
Väinölännimen uimaranta on yksi Kuopion suosituimmista uimarannoista.
Kaupunki Kuopio
Koordinaatit 62°53′05″N, 027°41′51″E
Kaupunginosa nro 1
Lähialueet Kuopionlahti, Multimäki, Vahtivuori, Itkonniemi, Rönö, Lehtoniemi, Haapaniemi

Väinölänniemi yksi Kuopion keskustan kaupunginosista, joka on yleisemmin tunnettu (lempinimeltään Vänäri) tähän kaupunginosaan sijoittuvasta, Kallaveden ympäröimästä, kaupunginosalle nimen antaneesta niemestä urheilukenttineen ja virkistysalueineen.[1]

Kaupunginosana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väinölänniemen kaupunginosa kattaa uimarannastaan, urheilukentästään ja kasinostaan tunnetun Väinölänniemen niemen lisäksi Kuopion ruutukaava-alueen kaakkoisosan. Lännessä rajana on Vuorikatu ja pohjoisessa Minna Canthin katu. Sen naapurikaupunginosia ovat lännessä Kuopionlahti, pohjoisessa Vahtivuori ja kaakossa Rönö, jonne johtaa siltayhteys.[1]

Alueella sijaitsevat niemen lisäksi muun muassa Kallaveden lukio, Pyhän Nikolaoksen katedraali, VB-valokuvakeskus, Kuopion korttelimuseo, J. V. Snellmannin kotimuseo, Kuopion lääninhallitusrakennus, Brahenpuisto, Piispanpuisto.[1] Siellä toimii myös arvostettu ravintola Musta Lammas.

Aiemmin kaupunginosassa on toiminut esimerkiksi Lignell & Piispasen likööritehdas ja Raninin mylly.

Niemi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niemi kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin Suomessa.[2] Siellä sijaitsee Väinölänniemen stadion, jossa Kuopion Palloseura pelasi kotiottelunsa 1930-luvulta vuoteen 2005, ja jossa on järjestetty lukuisia merkittäviä yleisurheilutapahtumia kuten Kalevan kisat 1987 ja 2014. Myös kaikki Kuopiossa pelatut neljä jalkapallomaaottelua on järjestetty Väinölänniemellä[3].

Alueella on myös laajoja puistoja, lentopallo-, koripallo- ja tenniskenttiä, kaksi uimarantaa sekä perinteikäs Peräniemen kasino.

Väinölänniemen keskeinen puistoalue noudattaa silloisen Kuopion läänin maaviljelysseuran ryytimaa-mestarin,[4] saksalaisen W. A. Drewniokin 1860-luvun suunnitelmaa, jota paikallinen Mårten Gabriel Stenius täydensi vuonna 1886.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väinölänniemi on saanut nimensä niemessä sijäinneesta vuonna 1861 avatusta Väinölä-nimisestä ravintolasta. Tämä aiemmin Pappilan- ja Kinnulanniemenä tunnettu alue tuli kaupungin haltuun seurakunnan kanssa 1858 tehtyjen maanvaihtojen kautta. Niemeä alettiin kunnostaa heti puistoksi, ja sen tuloksen niemestä syntyi yksi maamme vanhimmista kaupunkipuistoista. Pian niemestä tulikin suosittu virkistys- ja huvialue.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väinölänniemelle rakennettiin suuri teatteritalo 1882 joka paloi vuonna 1967. Rakennus tunnettiin nimellä Lottahovi ja Väinölänniemen Hovi. Teatteri- ja ravintolatoiminnan lisäksi rakennuksessa harrastettiin urheilua, muun muassa painia. Alueella on sijainnut myös kesäteatteri, pieni eläintarha sekä uimalaitos, jossa miehet ja naiset saattoivat uida lauta-aidan suojassa. Vuonna 1886 rakennettu uimala purettiin 1928 toiminnan loputtua.

Kansanvalistusseura järjesti Suomessa 1884–1926 laulu- ja soittojuhlia Virosta saadun mallin pohjalta.[5] Kesäkuussa 1891 juhlat järjestettiin Kuopiossa, ja Minna Canth kirjoitti Elli-tyttärelleen, että juhlissa Väinölänniemellä ja sen laululavoilla kävi 16 000 vierasta. Myös novellissaan Agnes Canth kuvailee juhlia.[6]

Ensimmäinen yritys perustaa ulkomuseo Suomessa tehtiin, kun Kuopiossa siirrettiin Väinölänniemelle vanha savutupa vuonna 1892.

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paavo Nurmi on juossut Väinölänniemen yleisurheilukentällä kaksi maailmanennätystä, 2 000 m ME:n vuonna 1927 ja 10 000 m ME:n syksyllä 1924.[7] Kaupungin oman juoksijalahjakkuuden, Hannes Kolehmaisen patsas sijaitsee Väinölänniemellä.

Väinölänniemellä vuonna 1955 järjestettyjä naisten pikaluistelun MM-kisoja seurasi 12 000 katsojaa.

1960- ja 1970 -luvuilla Väinölänniemen rantatiellä järjestettiin TT-ajoja, jossa kilpailivat muun muassa Jarno Saarinen ja Teuvo Länsivuori.

Nykyisin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisin Väinölänniemen urheilukenttää käytetään pääasiassa yleisurheilun harjoitus- ja kilpailukenttänä. Kentällä järjestetään vuosittain heinäkuussa yksi Suomen suurimmista nuorisoyhleisurheilun kilpailutapahtumista, Hannes Junior Games. Kuopiolaisen suurjuoksija Hannes Kolehmaisen nimeä kantava tapahtuma kuuluu myös Suomen Urheiluliiton Nuorten Eliittikisasarjaan.

Vuonna 2007 kentällä järjestettiin nuorten yleisurheilun Suomen mestaruuskilpailut ja vuonna 2014 Väinölänniemellä järjestettiin yleisurheilun Suomen mestaruuskilpailut, Kalevan kisat. Harjoituskäytössä kenttää käyttävät paikalliset yleisurheiluseurat Sisu-Veikot ja Kuopion NMKY:n urheilijat, joiden riveissä harjoittelee ja kilpailee useita nuorten ja aikuisten yleisurheilumaajoukkueeseen kuuluvia urheilijoita.

Kesästä 2004 alkaen on Väinölänniemellä järjestetty myös heinä-elokuun vaihteessa rock-tapahtuma, Kuopio Rockcock. Koko niemi aidataan tapahtuman ajaksi.

Keväällä 2006 Väinölänniemellä jäädytettiin kokeeksi puolet urheilukentästä talviluistelua varten, mutta kokeilun tulokset eivät olleet rohkaisevia. Finland Ice Marathonin tapahtumia on suunniteltu sijoitettavan osin Väinölänniemen stadionille.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Kuopion karttapalvelu: Väinölänniemi Kuopion kaupunki, kuopio.fi. Viitattu 16.7.2018.
  2. Väinölänniemen kaupunkipuisto Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 14.5.2011.
  3. Syrjäläinen, Antti & Turunen, Tomi T.: Ikimuistoiset avajaiset. (Sunnuntaisuomalainen) Savon Sanomat, 24.5.2009, s. 32.
  4. Tapio 43, 28.10.1865, s. 2.
  5. Kansanvalistusseura, historiaa
  6. Kuopio Minna Canthin elinaikana, Puijo ja Myhkyri
  7. Paavo Nurmi tilastoin. Urheilumuseo

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]